Brasilian jalkapallomaajoukkue

Brasilia
Lempinimi	Canarinho (Pieni kanarialintu) A Seleção (Valinta) Verde-Amarela (Vihreä ja keltainen) Pentacampeões (Viiden kerran mestari)
Liitto	Confederação Brasileira de Futebol (CBF)
Maanosaliitto	CONMEBOL
Valmentaja	Dunga
Kapteeni	Neymar
Eniten otteluita	Cafu (142)
Eniten maaleja	Pelé (77)
FIFA maakoodi	BRA
FIFA-ranking	5 (6.8.2015)
Kotipeliasu Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
Argentiina  5 - 0 Brasilia (Buenos Aires, Argentiina; 20. elokuuta, 1914)
Suurin voitto
Brasilia  10 - 1 Bolivia (São Paulo, Brasilia; 10. huhtikuuta, 1949)
Suurin tappio
Saksa  7 - 1 Brasilia (Belo Horizonte, Brasilia; 8. heinäkuuta, 2014) Uruguay  6 - 0 Brasilia (Viña del Mar, Chile; 18. syyskuuta, 1920)
MM-kilpailut
Esiintymiset	20 (ensimmäiset 1930)
Paras MM-sijoitus	Maailmanmestaruus 1958, 1962, 1970, 1994 ja 2002 (5)
Copa América
Esiintymiset	33 (ensimmäiset 1916)
Paras sijoitus	Mestaruus 1919, 1922, 1949, 1989, 1997, 1999, 2004, 2007

Mitalit
Maa:  Brasilia
Miesten jalkapallo
MM-Kilpailut
Kultaa	Etelä-Korea/Japani 2002
Kultaa	Yhdysvallat 1994
Kultaa	Meksiko 1970
Kultaa	Chile 1962
Kultaa	Ruotsi 1958
Hopeaa	Ranska 1998
Hopeaa	Brasilia 1950
Pronssia	Argentiina 1978
Pronssia	Ranska 1938
Copa América
Kultaa	Venezuela 2007
Kultaa	Peru 2004
Kultaa	Brasilia 1999
Kultaa	Bolivia 1997
Kultaa	Brasilia 1989
Kultaa	Brasilia 1922
Kultaa	Brasilia 1919
Hopeaa	Uruguay 1995
Hopeaa	Chile 1991
Hopeaa	1983
Hopeaa	Argentiina 1959
Hopeaa	Peru 1957
Hopeaa	Peru 1953
Hopeaa	Argentiina 1946
Hopeaa	Chile 1945
Hopeaa	Argentiina 1937
Hopeaa	Argentiina 1925
Hopeaa	Argentiina 1921
Pronssia	Argentiina 1959
Pronssia	Uruguay 1942
Pronssia	Chile 1920
Pronssia	Uruguay 1917
Pronssia	Argentiina 1916
Olympialaiset
Hopeaa	Lontoo 2012
Hopeaa	Soul 1988
Hopeaa	Los Angeles 1984
Pronssia	Peking 2008
Pronssia	Atlanta 1996
Maanosaliittojen cup
Kultaa	Brasilia 2013
Kultaa	Etelä-Afrikka 2009
Kultaa	Saksa 2005
Kultaa	Saudi-Arabia 1997
Hopeaa	Meksiko 1999

Brasilian jalkapallomaajoukkue (port. Seleção Brasileira) edustaa Brasiliaa kansainvälisissä miesten jalkapallon maajoukkuekilpailuissa. Se on saavuttanut ainoana maana viisi maailmanmestaruutta, ja se on myös ainoa joukkue, joka ei koskaan ole jäänyt MM-kisojen lopputurnauksen ulkopuolelle.

MM-kisahistoria

Brasilia on ainoana joukkueena osallistunut jokaisiin MM-kisoihin. Se on saavuttanut MM-kisoista viisi maailmanmestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, minkä vuoksi Brasilia on MM-kisahistorian menestyksekkäin joukkue.

Vuodet 1914-1938

Brasilian maajoukkue perustettiin vuonna 1914 ja ensimmäisessä ottelussaan se kohtasi englantilaisen seurajoukkueen Exeter Cityn, jonka se myös voitti maalein 2-0. Joukkueen varhaishistoria ei kuitenkaan ollut erityisen menestyksekästä. Osasyynä tähän olivat Brasilian jalkapalloliiton sisäiset ammattilaisurheiluun liittyneet kiistat, jotka vaikuttivat maan jalkapallon kehitykseen kielteisesti, eikä Brasilia kyennyt muodostamaan parhaita mahdollisia maajoukkueita.^lähde? Oman osansa kiistaan toivat São Paulon ja Rio de Janeiron osavaltioiden liittojen väliset erimielisyydet. Maajoukkuepelaajat tulivat aina jommastakummasta osavaltiosta. Brasilia putosi sekä 1930 että 1934 heti lohkovaiheen jälkeen. 1938 kuitenkin meni paremmin ja joukkue saavutti pronssia. Leônidas da Silva teki Puolaa vastaan käydyssä ottelussa kolme maalia pelattuaan osan ajasta ilman kenkiä.

1950-luku

Vuoden 1950 MM-lopputurnaus järjestettiin Brasiliassa. Kilpailussa ei järjestetty loppuottelua, vaan pisimmälle selviytyneet neljä joukkuetta pelasivat keskenään loppusarjan. Brasilian ja Uruguayn välinen kamppailu kuitenkin muodostui maailmanmestaruuden kannalta ratkaisevaksi. Rio de Janeiron Maracanã-stadionilla ottelua seurasi 199 854 ihmistä ja Brasilialle olisi riittänyt tasapeli mestaruuteen, mutta vaikka se eräässä vaiheessa johti ottelua maalein 1-0, voitti Uruguay lopulta maalein 1-2. Ottelu tunnetaan Etelä-Amerikassa nimellä "Maracanazo" (suom. Maracanan isku).

1954 Sveitsin MM-turnaukseen Brasilia lähti lähes täysin uudistetulla joukkueella. Joukkue vilisi sellaisia tähtipelaajia kuin Nilton Santos, Djalma Santos ja Didi, mutta putosi leikistä hävittyään väkivallan sävyttämässä^{kenen mukaan?} puolivälieräottelussa Unkarille 2-4. Ottelussa ajettiin 76. minuutin kohdalla ulos sekä Nilton Santos että Unkarin József Bozsik, ja vielä 79. minuutin kohdalla Humberto. Jälkipelit jatkuivat vielä loppuvihellyksen jälkeen, kun Unkarin pelaaja Ferenc Puskás, joka oli joutunut loukkaannuttuaan jättämään ottelun kesken jo aikaisemmassa vaiheessa, sai pukuhuoneessa pullosta päähänsä.^lähde?

1958 Ruotsin MM-turnaukseen valmentaja Vicente Feola laati joukkueen pelaajille tiukan, 40-kohtaisen sääntöohjelman, joka muun muassa kielsi hattujen ja sateenvarjojen käytön, edustusasussa tupakoinnin ja lehdistölle kommenttien antamisen lukuun ottamatta tiettyjä ajankohtia.^lähde? Ainoana joukkueena Brasilialla oli mukana myös psykologi, sillä vuoden 1950 tapahtumat raastoivat yhä eräiden pelaajien mieliä, sekä hammaslääkäri, koska monilla köyhistä oloista lähtöisin olleilla pelaajilla oli hammasongelmia.^lähde? Joukkue lähetti myös tarkkailijan seuraamaan Euroopan sisäisiä karsintoja jo vuotta ennen kisojen alkua. MM-kisoissa Brasilia joutui kovaan lohkoon, jossa sen lisäksi pelasivat Englanti, Neuvostoliitto ja Itävalta. Ensimmäisessä ottelussaan joukkue voitti Itävallan 3-0 ja toisessaan pelasi Englannin kanssa maalittoman tasapelin. Turnauksen ennakkosuosikki oli hyväkuntoinen Neuvostoliitto. Brasilia lähti otteluun tavallisesta poikkeavalla kokoonpanolla. Aloitusmiehistössä pelasivat nuoret Zito, Garrincha ja Pelé. Ottelussa maalinteon aloitti Garrincha heti alkuhetkillä, ja kolmen minuutin kuluttua tästä myös Pelé onnistui maalinteossa. Lopulta ottelu myös päättyi 2-0, ja joukkue eteni puolivälieriin Walesia vastaan, jonka se voitti Pelén tekemällä maalilla. Välierässä vastaan asettui Ranska, joka kaatui 5-2, ja Brasilia eteni loppuotteluun isäntäjoukkuetta Ruotsia vastaan. Myös loppuottelun numerot olivat 5-2 Brasilian hyväksi, minkä seurauksena siitä tuli ensimmäinen joukkue, joka kykeni maailmanmestaruuteen kotimaanosansa ulkopuolella.

1960-luku

Brasilia uusi maailmanmestaruutensa vuoden 1962 kisoissa Chilessä. Joukkueen tähtipelaaja oli Garrincha. Pelé loukkaantui alkulohkon toisessa ottelussa Tšekkoslovakiaa vastaan.

Vuoden 1966 Englannin MM-kisoja varjostivat jälleen erimielisyydet. Kaikki Brasilian huippujoukkueet halusivat joukkueeseen mahdollisimman paljon omia pelaajiaan. Ennen turnausta valmentaja Feola joutui tekemään valinnan 46 pelaajan joukosta,^lähde? josta vain 22 matkusti kisoihin. Kisoissa sallittu kova peli ei sopinut Brasilialle,^lähde? joka menestyi huonoiten aikoihin jäätyään alkulohkoon.

1970-luku

1970 Meksikon MM-kisoissa Brasilian joukkueessa pelasivat lukuisat sen aikaiset huippunimet, kuten Pelé, josta tuli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa lajin kolminkertainen maailmanmestari. Hänen "adjuntanttinaan" Jairzinhosta tuli ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt maalin jokaisessa MM-lopputurnausottelussa ja vielä pelannut suurimman mahdollisen määrän pelejä. Lisäksi tähtisikermään kuuluivat esimerkiksi Carlos Alberto, Tostão, Gérson ja Rivelino. Joukkue raivasi puolivälierissä tieltään Perun ja välierissä Uruguayn edeten loppuotteluun Italiaa vastaan. Italia kaatui maalein 4-1. Kolmannen maailmanmestaruutensa ansiosta Brasilia sai vanhan kiertopalkinnon Jules Rimet -pokaalin omakseen. Pokaali varastettiin myöhemmin, eikä sitä koskaan löydetty.

Pelén ja muiden kirkkaimpien tähtien lopetettua maajoukkueuransa ei Brasilia ollut entisensä 1974 Saksan liittotasavallan MM-turnauksessa. Joukkue hävisi jatkosarjassa totaalista jalkapalloa pelanneelle Alankomaiden joukkueelle ja eteni pronssiotteluun, missä kuitenkin kärsi tappion Puolalle.

1978 MM-kisat pelattiin kiistanalaisissa tunnelmissa, kun joukkue kohtasi jatkosarjassa isäntämaa Argentiinan ottelussa, joka päättyi 0-0. Sekä Argentiina että Brasilia voittivat ottelunsa lohkon muita joukkueita, Perua ja Puolaa vastaan, mutta ennen viimeistä ottelua, Argentiinan ja Perun välistä kohtaamista, Brasilian maaliero oli parempi. Ottelussa Perun argentiinalaissyntyinen maalivahti Ramón Quiroga kuitenkin päästi kuusi maalia ja Argentiina eteni paremman maalieron turvin loppuotteluun. Quirogan tilanne aiheutti suuria epäilyksiä, vaikka molemmat osapuolet ovat vakuuttaneet, ettei mitään vääryyttä tapahtunut.^lähde? Brasilia jäi pronssiotteluun, missä se voitti Italian 2-1.

1980-luku

1982 Espanjan MM-kisoissa Telê Santanan valmentamassa joukkueessa pelasivat muiden muassa Zico, Paulo Falcão ja Sócrates. Joukkue voitti oman alkulohkonsa ja toisella kierroksella kaatoi Argentiinan 3-1, mutta putosi turnauksesta hävittyään Italialle 2-3 Paolo Rossin tehtyä ottelun kaikki kolme maalia. Osa asijantuntijoista pitää Brasilian 1982 joukkuetta kaikkien aikojen parhaana.^{kenen mukaan?}

1986 MM-kisoissa neljä vuotta vanhempi joukkue ei ollut enää entisensä. Kisat päättyivät puolivälierissä rangaistuspotkukilpailutappioon Ranskaa vastaan.

1990-luku

1990 Italian MM-turnauksessa joukkuetta valmensi melko kokematon Sebastião Lazaroni. Joukkueen keulahahmo oli keskikenttämies Dunga. Kisat päättyivät jo neljännesvälierissä Diego Maradonan Argentiinaa vastaan. Brasilia hallitsi peliä mielin määrin,^{kenen mukaan?} mutta tappio 0-1 pudotti kirvelevästi ennakkosuosikit jatkosta.

Vuoden 1994 MM-kilpailuissa Yhdysvalloissa Brasilia kykeni jälleen mestaruuteen, 24 vuoden tauon jälkeen. Joukkue voitti alkulohkonsa ja pudotuspelivaiheessa voitti Yhdysvallat, Alankomaat ja Ruotsin, ja eteni loppuotteluun Italiaa vastaan. Loppuottelussa ei tehty peliajalla yhtään maalia ja ensimmäisen kerran MM-kisahistoriassa jouduttiin turvautumaan rangaistuspotkukilpailuun mestarin ratkaisemiseksi. Brasilian mestaruus ratkesi, kun Italian Roberto Baggio veti pallon yli maalin.

1998 Ranskan MM-kisoissa joukkuetta valmensi Mário Zagallo, joka itse oli ollut pelaajana voittamassa mestaruutta vuosina 1958 ja 1962, valmentajana 1970 ja apuvalmentajana 1994. Joukkue eteni loppuotteluun, missä kotijoukkue Ranska voitti kamppailun maalein 3-0.

2000-luku

Vuoden 2002 MM-kisoissa Japanissa ja Etelä-Koreassa Brasilia voitti historiallisen viidennen mestaruutensa. Loppuottelussa se kohtasi toiseksi menestyneimmän MM-kisamaan Saksan, jota vastaan se ei koskaan aikaisemmin ollut pelannut MM-turnauksessa, tosin Brasilia kohtasi Itä-Saksan vuoden 1974 MM-kisoissa. Vuoden 2002 finaali päättyi Brasilian 2-0-voittoon maalikuninkuuden kahdeksalla osumalla voittaneen Ronaldon viimeisteltyä molemmat maalit.

Vuoden 2006 MM-kisoissa Saksassa Brasilian pelit päättyivät puolivälierissä Ranskaa vastaan numeroin 0-1. Brasilian kaatajaksi nousi Thierry Henry, joka Zinédine Zidanen syötöstä viimeisteli Ranskan voittomaalin. Brasilian joukkueessa jo neljänsiin MM-kisoihinsa osallistunut Ronaldo teki historiaa, kun hän kisojen kolmella maalillaan nousi kautta aikain maalintekijäpörssissä ohi Gerd Müllerin yhteensä 15:llä MM-kisaosumallaan.

2010-luku

Brasilia voitti Etelä-Amerikan karsintalohkon ja pääsi Etelä-Afrikassa vuonna 2010 järjestettyihin maailmanmestaruuskilpailuihin. Brasiliaa valmensi aiemmin joukkueen pelaajana ja kapteenina vaikuttanut Dunga, joka oli voittanut maailmanmestaruuden vuoden 1994 MM-kilpailuissa. Hänen kokoamansa joukkueen pelityyliä arvosteltiin Brasiliassa tylsäksi ja liian puolustavaksi. Brasilia eteni aina puolivälieriin asti, joissa Hollanti pudotti sen maalein 2-1. Kilpailujen jälkeen Dunga ilmoitti jättävänsä valmennustehtävänsä.

Dungan jälkeen päävalmentajaksi nimettiin Mano Menezes, jonka johdolla Brasilia putosi jo puolivälierissä vuoden 2011 Copa Américassa. Menezes valmensi Brasilian joukkuetta myös olympialaisissa 2012. Brasilian historian ensimmäisen miesten jalkapallon olympiakullan tavoittelu kariutui lopulta finaaliin, jossa Meksiko oli parempi maalein 2-1. Menezes sai potkut tehtävästään marraskuussa 2012 ja maan jalkapalloliitto palkkasi Luiz Felipe Scolarin kymmenen vuoden tauon jälkeen joukkueen päävalmentajaksi.

Vuoden 2014 MM-kotikisoissaan Scolarin valmentama Brasilia pelasi alkulohkossa kaksi voitokasta ottelua Kroatiaa ja Kamerunia vastaan sekä yhden maalittoman tasapelin Meksikoa vastaan ja ylsi maalieron avulla lohkovoittoon. Pudotuspeleissä neljännesvälierässä vastaan tuli Chile, jonka Brasilia päihitti lukemin 1-1 päättyneen varsinaisen peliajan sekä maalittoman jatkoajan jälkeen rangaistuspotkukisassa osumin 3-2. Ratkaisevan maalin ampui Neymar, joka loukkaantui seuraavassa ottelussa, Brasilian 2-1 -voittoon päättyneessä puolivälierässä Kolumbiaa vastaan, eikä pystynyt enää jatkamaan turnauksessa. Samassa pelissä Thiago Silva otti turnauksessa toisen varoituksensa, joten hänkään ei päässyt kentälle välieräottelussa Saksaa vastaan. Tämä ottelu päättyikin Brasilian historialliseen 7-1 -tappioon ja murskasi Brasilian unelman voittaa MM-kultaa kotikisoissa. Brasilia jäi lopulta neljänneksi, kun se hävisi pronssiottelun Hollantia vastaan maalein 3-0.

Turnaukset

Maanosaliittojen Cupin Brasilia on voittanut neljästi vuosina 1997, 2005, 2009 ja 2013. Olympialaisissa se on kyennyt kolmesti hopealle (1984, 1988 ja 2012) ja kerran pronssille (1996). Copa Américassa Brasilia on voittanut 7 kultaa, 11 hopeaa ja 5 pronssia. MM-kisat se on voittanut viidesti ja yltänyt niin pronssille kuin hopeallekin kahdesti.

Sijoitukset arvokilpailuissa

Maailmanmestaruuskilpailut

Selitykset:

• O = Ottelut
• V = Voitto
• T = Tasapeli
• H = Tappio
• TM = Tehdyt maalit
• PM = Päästetyt maalit
• ME = Maaliero

Vuosi	Isäntämaa	Kierros	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1930	Uruguay	Puolivälierät	6.	2	1	0	1	5	2	+3
1934	Italia	1. kierros	14.	1	0	0	1	1	3	–1
1938	Ranska	Pronssia	3.	5	3	1	1	14	11	+3
1950	Brasilia	Hopeaa	2.	6	4	1	1	22	6	+16
1954	Sveitsi	Puolivälierät	5.	3	1	1	1	8	5	+3
1958	Ruotsi	Mestari	1.	6	5	1	0	16	4	+12
1962	Chile	Mestari	1.	6	5	1	0	14	5	+9
1966	Englanti	Lohkovaihe	11.	3	1	0	2	4	6	–2
1970	Meksiko	Mestari	1.	6	6	0	0	19	7	+12
1974	Länsi-Saksa	Neljäs sija	4.	7	3	2	2	6	4	+2
1978	Argentiina	Pronssia	3.	7	4	3	0	10	3	+7
1982	Espanja	2. kierros	5.	5	4	0	1	15	6	+9
1986	Meksiko	Puolivälierät	5.	5	4	1	0	10	1	+9
1990	Italia	Neljännesvälierät	9.	4	3	0	1	4	2	+2
1994	Yhdysvallat	Mestari	1.	7	5	2	0	11	3	+8
1998	Ranska	Hopeaa	2.	7	4	1	2	14	10	+4
2002	Etelä-Korea  Japani	Mestari	1.	7	7	0	0	18	4	+14
2006	Saksa	Puolivälierät	5.	5	4	0	1	10	2	+8
2010	Etelä-Afrikka	Puolivälierät	6.	5	3	1	1	9	4	+5
2014	Brasilia	Neljäs sija	4.	7	3	2	2	11	14	–3
2018	Venäjä	Päätetään myöhemmin
2022	Qatar	Päätetään myöhemmin

Maanosaliittojen cup

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1992	Saudi-Arabia	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1995	Saudi-Arabia	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1997	Saudi-Arabia	Mestari	1.	5	4	1	0	14	2	+12
1999	Meksiko	Hopeaa	2.	5	4	0	1	18	5	+13
2001	Etelä-Korea  Japani	Neljäs sija	4.	5	1	2	2	0	0	0
2003	Ranska	Lohkovaihe	5.	3	1	1	1	3	3	0
2005	Saksa	Mestari	1.	5	3	1	1	12	6	+6
2009	Etelä-Afrikka	Mestari	1.	5	5	0	0	14	5	+9
2013	Brasilia	Mestari	1.	5	4	1	0	14	3	+11
2017	Venäjä	Päätetään myöhemmin
2021	Qatar	Päätetään myöhemmin

Gold Cup

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1996	Yhdysvallat	Hopeaa	2.	4	3	0	1	10	3	+7
1998	Yhdysvallat	Pronssia	3.	5	2	2	1	6	2	+4
2003	Yhdysvallat  Meksiko	Hopeaa	2.	5	3	0	2	6	4	+2

Etelä-Amerikan-mestaruuskilpailut

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1916	Argentiina	Pronssia	3.	3	0	2	1	3	4	–1
1917	Uruguay	Pronssia	3.	3	2	0	1	5	3	+2
1919	Brasilia	Mestari	1.	3	2	1	0	11	3	+8
1920	Chile	Pronssia	3.	3	1	0	2	1	8	–1
1921	Argentiina	Hopeaa	2.	3	1	0	2	4	3	+1
1922	Brasilia	Mestari	1.	4	1	3	0	4	2	+2
1923	Uruguay	Neljäs sija	4.	3	0	0	3	2	5	–3
1924	Uruguay	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1925	Argentiina	Hopeaa	2.	4	2	1	1	11	9	+2
1926	Chile	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1927	Peru	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1929	Argentiina	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1935	Peru	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1937	Argentiina	Hopeaa	2.	5	4	0	1	17	9	+8
1939	Peru	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1941	Chile	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1942	Uruguay	Pronssia	3.	6	3	1	2	15	7	+8
1945	Chile	Hopeaa	2.	6	5	0	1	19	5	+14
1946	Argentiina	Hopeaa	2.	5	3	1	1	13	7	+6
1947	Ecuador	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1949	Brasilia	Mestari	1.	7	6	0	1	39	7	+32
1953	Peru	Hopeaa	2.	6	4	0	2	15	6	+9
1955	Chile	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1956	Uruguay	Neljäs sija	4.	5	2	2	1	4	5	–1
1957	Peru	Hopeaa	2.	6	4	0	2	23	9	+14
1959	Argentiina	Hopeaa	2.	6	4	2	0	17	7	+10
1959	Ecuador	Pronssia	3.	4	2	0	2	7	10	–3
1963	Bolivia	Neljäs sija	4.	6	2	1	3	12	13	–1
1967	Uruguay	Vetäytyi kisoista	–	–	–	–	–	–	–	–

Copa América

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1975	Ei isäntämaata	Pronssia	3.	6	5	0	1	16	4	+12
1979	Ei isäntämaata	Pronssia	3.	6	2	2	2	10	9	+1
1983	Ei isäntämaata	Hopeaa	2.	8	2	4	2	8	4	+4
1987	Argentiina	Lohkovaihe	5.	2	1	0	1	5	4	+1
1989	Brasilia	Mestari	1.	7	5	2	0	11	1	+10
1991	Chile	Hopeaa	2.	7	4	1	2	12	8	+4
1993	Ecuador	Puolivälierät	5.	4	1	2	1	6	4	+2
1995	Uruguay	Hopeaa	2.	6	4	2	0	10	3	+7
1997	Bolivia	Mestari	1.	6	6	0	0	22	3	+19
1999	Paraguay	Mestari	1.	6	6	0	0	17	2	+15
2001	Kolumbia	Puolivälierät	6.	4	2	0	2	5	4	+1
2004	Peru	Mestari	1.	6	3	2	1	13	6	+7
2007	Venezuela	Mestari	1.	6	4	1	1	15	5	+10
2011	Argentiina	Puolivälierät	8.	4	1	3	0	6	4	+2
2015	Chile	Päätetään myöhemmin
2019	Brasilia	Päätetään myöhemmin

Kesäolympialaiset

Vuosi	Isäntämaa	Sijoitus	Sija	O	V	T	H	TM	PM	ME
1900	Pariisi	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1908	Lontoo	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1912	Tukholma	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1920	Antwerp	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1924	Pariisi	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1928	Amsterdam	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1936	Berliini	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1948	Lontoo	Ei osallistunut	–	–	–	–	–	–	–	–
1952	Helsinki	Puolivälierät	6.	3	2	0	1	9	6	+3
1956	Melbourne	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1960	Rooma	1. kierros	6.	3	2	0	1	10	6	+4
1964	Tokio	1. kierros	9.	3	1	1	1	5	2	+3
1968	México	1. kierros	11.	3	0	2	1	4	5	–1
1972	München	1. kierros	12.	3	0	1	2	4	6	–2
1976	Montreal	Neljäs sija	4.	5	2	1	2	6	6	0
1980	Moskova	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1984	Los Angeles	Hopeaa	2.	6	4	1	1	9	5	+4
1988	Soul	Hopeaa	2.	6	4	1	1	12	4	+8
1992	Barcelona	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
1996	Atlanta	Pronssia	3.	6	4	1	1	16	8	+8
2000	Sydney	Puolivälierät	6.	4	2	0	2	6	6	0
2004	Ateena	Ei selviytynyt karsinnoista	–	–	–	–	–	–	–	–
2008	Peking	Pronssia	3.	6	4	1	1	14	3	+11
2012	Lontoo	Hopeaa	2.	6	5	0	1	16	7	+9
2016	Rio de Janeiro	Mukana isäntämaana	–	–	–	–	–	–	–	–
2020	Tokio	Päätetään myöhemmin	–	–	–	–	–	–	–	–

Tulokset

Päivämäärä	Vastustaja	Tulos	Pelipaikka	Kilpailu
6. helmikuuta 2013	Englanti	2–1	Wembley Stadium, Lontoo, Englanti	Ystävyysottelu
21. maaliskuuta 2013	Italia	2–2	Stade de Genève, Geneve, Sveitsi	Ystävyysottelu
25. maaliskuuta 2013	Venäjä	1–1	Stamford Bridge, Lontoo, Englanti	Ystävyysottelu
6. huhtikuuta 2013	Bolivia	0–4	Estadio Ramón Tahuichi Aguilera, Santa Cruz de la Sierra, Bolivia	Ystävyysottelu
24. huhtikuuta 2013	Chile	2–2	Estádio Governador Magalhães Pinto, Belo Horizonte, Brasilia	Ystävyysottelu
2. kesäkuuta 2013	Englanti	2–2	Maracanã, Rio de Janeiro, Brasilia	Ystävyysottelu
9. kesäkuuta 2013	Ranska	3–0	Arena do Grêmio, Porto Alegre, Brasilia	Ystävyysottelu
15. kesäkuuta 2013	Japani	3–0	Estádio Nacional, Brasília, Brasilia	Maanosaliittojen cup 2013 – Lohkovaihe
19. kesäkuuta 2013	Meksiko	2–0	Estádio Castelão, Fortaleza, Brasilia	Maanosaliittojen cup 2013 – Lohkovaihe
22. kesäkuuta 2013	Italia	2–4	Arena Fonte Nova, Salvador, Brasilia	Maanosaliittojen cup 2013 – Lohkovaihe
26. kesäkuuta 2013	Uruguay	2–1	Estádio Mineirão, Belo Horizonte, Brasilia	Maanosaliittojen cup 2013 – Välierät
30. kesäkuuta 2013	Espanja	3–0	Maracanã, Rio de Janeiro, Brasilia	Maanosaliittojen cup 2013 – Loppuottelu
14. elokuuta 2013	Sveitsi	1–0	St. Jakob-Park, Basel, Sveitsi	Ystävyysottelu
7. syyskuuta 2013	Australia	6–0	Estádio Nacional, Brasília, Brasilia	Ystävyysottelu
10. syyskuuta 2013	Portugali	3–1	Gillette Stadium, Foxborough, Yhdysvallat	Ystävyysottelu
12. lokakuuta 2013	Etelä-Korea	0–2	Soul World Cup Stadium, Soul, Etelä-Korea	Ystävyysottelu
15. lokakuuta 2013	Sambia	2–0	Pekingin kansallinen stadion, Peking, Kiina	Ystävyysottelu
16. marraskuuta 2013	Honduras	0–5	Sun Life Stadium, Miami, Yhdysvallat	Ystävyysottelu
19. marraskuuta 2013	Chile	2–1	Rogers Centre, Toronto, Kanada	Ystävyysottelu
5. maaliskuuta 2014	Etelä-Afrikka	0–5	Soccer City Stadium, Johannesburg, Etelä-Afrikka	Ystävyysottelu
3. kesäkuuta 2014	Panama	4–0	Estádio Serra Dourada, Goiânia, Brasilia	Ystävyysottelu
6. kesäkuuta 2014	Serbia	1–0	Estádio do Morumbi, São Paulo, Brasilia	Ystävyysottelu
12. kesäkuuta 2014	Kroatia	3–1	Arena Corinthians, São Paulo, Brasilia	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 – Lohkovaihe
17. kesäkuuta 2014	Meksiko	0–0	Estádio Castelão, Fortaleza, Brasilia	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 – Lohkovaihe
23. kesäkuuta 2014	Kamerun	1–4	Estádio Nacional Mané Garrincha, Brasília, Brasilia	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 – Lohkovaihe
28. kesäkuuta 2014	Chile	1–1 (3–2 rp.)	Estádio Mineirão, Belo Horizonte, Brasilia	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 – Neljännesvälierät
4. heinäkuuta 2014	Kolumbia	2–1	Estádio Castelão, Fortaleza, Brasilia	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 – Puolivälierät
8. heinäkuuta 2014	Saksa	1–7	Estádio Mineirão, Belo Horizonte, Brasilia	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 – Välierät
12. heinäkuuta 2014	Alankomaat	0-3	Estádio Nacional Mané Garrincha, Brasília, Brasilia	Maailmanmestaruuskilpailut 2014 – Pronssiottelu

Pelaajat

Nykyinen joukkue

Seuraavat pelaajat valittiin 12. kesäkuuta 2014 alkaviin Jalkapallon vuoden 2014 maailmanmestaruuskisoihin.
Ottelut ja maalit on päivitetty 8. heinäkuuta 2014 Saksaa vastaan pelatun ottelun jälkeen.

#	Paikka	Pelaaja	Syntymäaika	Maaottelut	Maalit	Seura
1	M	Jefferson	2. tammikuuta 1983	9	0	Botafogo
12	M	Júlio César	3. syyskuuta 1979	86	0	Toronto
22	M	Victor	21. tammikuuta 1983	6	0	Atlético Mineiro
2	P	Dani Alves	6. toukokuuta 1983	79	6	Barcelona
3	P	Thiago Silva (Kapteeni)	22. syyskuuta 1984	51	3	Paris Saint-Germain
4	P	David Luiz	22. huhtikuuta 1987	42	2	Paris Saint-Germain
6	P	Marcelo	12. toukokuuta 1988	37	4	Real Madrid
13	P	Dante	18. lokakuuta 1983	13	2	Bayern München
14	P	Maxwell	27. elokuuta 1981	9	0	Paris Saint-Germain
15	P	Henrique	14. lokakuuta 1986	6	0	Napoli
23	P	Maicon	26. heinäkuuta 1981	74	7	Roma
5	KK	Fernandinho	4. toukokuuta 1985	11	2	Manchester City
8	KK	Paulinho	25. heinäkuuta 1988	31	5	Tottenham Hotspur
11	KK	Oscar	9. syyskuuta 1991	37	11	Chelsea
16	KK	Ramires	24. maaliskuuta 1987	48	4	Chelsea
17	KK	Luiz Gustavo	23. heinäkuuta 1987	24	1	Wolfsburg
18	KK	Hernanes	29. toukokuuta 1985	26	2	Internazionale
19	KK	Willian	9. elokuuta 1988	11	2	Chelsea
20	KK	Bernard	8. syyskuuta 1992	14	1	} Šah’tar Donetsk
7	H	Hulk	25. heinäkuuta 1986	40	9	Zenit Pietari
9	H	Fred	3. lokakuuta 1983	39	18	Fluminense
10	H	Neymar	5. helmikuuta 1992	54	35	Barcelona
21	H	Jô	20. maaliskuuta 1987	19	5	Atlético Mineiro

Kutsutut pelaajat

Muut viimeisten 12 kuukauden aikana pelattuihin maaotteluihin nimetyt maajoukkueuraansa jatkavat pelaajat:

Paikka	Pelaaja	Syntymäaika	Maaottelut	Maalit	Seura	Viimeisin maaottelukutsu
M	Diego Cavalieri	1. joulukuuta 1982	3	0	Fluminense	Alustava MM-ryhmä
P	Miranda	7. syyskuuta 1984	7	0	Atlético Madrid	Alustava MM-ryhmä
P	Filipe Luís	9. elokuuta 1985	4	0	Atlético Madrid	Alustava MM-ryhmä
P	Rafinha	7. syyskuuta 1985	2	0	Bayern München	Alustava MM-ryhmä
P	Dedé	1. heinäkuuta 1988	9	1	Cruzeiro	Chile, 19. marraskuuta 2013
P	Marquinhos	14. toukokuuta 1994	1	0	Paris Saint-Germain	Chile, 19. marraskuuta 2013
P	Marcos Rocha	11. joulukuuta 1988	2	0	Atlético Mineiro	Portugali, 10. syyskuuta 2013
P	Réver	4. tammikuuta 1985	8	1	Atlético Mineiro	Maanosaliittojen cup 2013
KK	Lucas Moura	13. elokuuta 1992	31	4	Paris Saint-Germain	Alustava MM-ryhmä
KK	Lucas Leiva	9. tammikuuta 1987	24	0	Liverpool	Alustava MM-ryhmä
KK	Fernando	3. maaliskuuta 1992	8	0	Šah’tar Donetsk	Portugali, 10. syyskuuta 2013
KK	Jean	24. kesäkuuta 1986	6	0	Fluminense	Sveitsi, 14. elokuuta 2013
KK	Jádson	5. lokakuuta 1983	8	1	Corinthians	Maanosaliittojen cup 2013
H	Alan Kardec	12. tammikuuta 1989	0	0	São Paulo	Alustava MM-ryhmä
H	Robinho	25. tammikuuta 1984	92	27	Milan	Chile, 19. marraskuuta 2013
H	Alexandre Pato	2. helmikuuta 1989	27	10	São Paulo	Sambia, 15. lokakuuta 2013
H	Leandro Damião	22. heinäkuuta 1989	17	3	Santos	Maanosaliittojen cup 2013

Eniten maaotteluita

Cafu on eniten otteluita pelannut pelaaja Brasilian maajoukkueessa 142 ottelullaan.

Tilastot päivitetty 19. marraskuuta 2013 saakka. Vahvennetut ovat vielä aktiivipelaajia ainakin seuratasolla.

#	Pelaaja	Maaottelut	Maalit
1	Cafu	142	5
2	Roberto Carlos	125	11
3	Lúcio	105	4
4	Cláudio Taffarel	101	0
5	Djalma Santos	98	3
–	Ronaldo	98	62
7	Ronaldinho	97	33
8	Gilmar	94	0
9	Gilberto Silva	93	3
10	Pelé	92	77
–	Rivelino	92	26
–	Robinho	92	27

Eniten maaleja

Pelé on eniten maaleja tehnyt pelaaja Brasilian maajoukkueessa 77 maalilla.

Tilastot päivitetty 19. marraskuuta 2013 saakka. Vahvennetut ovat vielä aktiivipelaajia ainakin seuratasolla.

#	Pelaaja	Maalit	Maaottelut
1	Pelé	77	92
2	Ronaldo	62	98
3	Romário	55	70
4	Zico	48	71
5	Bebeto	39	75
6	Rivaldo	34	74
7	Jairzinho	33	81
–	Ronaldinho	33	97
9	Ademir	32	39
–	Tostão	32	54

Brasilian jalkapallomuseo – Hall of Fame

Seuraavat brasilialaiset pelaajat on asetettu parhaimmiksi pelaajaksi Brasilian Hall of Famessa.

Bebeto Carlos Alberto Torres Cafu Didi Djalma Santos Dida Falcão Garrincha Gérson Gilmar

Jairzinho Julinho Kaká Nílton Santos Pelé Rivaldo Rivelino Roberto Carlos Romário

Ronaldinho Ronaldo Sócrates Cláudio Taffarel Tostão Vavá Mário Zagallo Zico Zizinho

Edelliset kokoonpanot

Maailmanmestaruuskilpailut Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1930 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1934 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1938 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1950 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1954 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1958 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1962 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1970 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1982 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014

Copa América Copa América 1987 Copa América 1989 Copa América 1991 Copa América 1993 Copa América 1995 Copa América 1997 Copa América 1997 Copa América 2001 Copa América 2004 Copa América 2007 Copa América 2011 Maanosaliittojen cup Maanosaliittojen cup 1997 Maanosaliittojen cup 1999 Maanosaliittojen cup 2001 Maanosaliittojen cup 2003 Maanosaliittojen cup 2005 Maanosaliittojen cup 2009 Maanosaliittojen cup 2013

Gold Cup CONCACAF Gold Cup 1996 CONCACAF Gold Cup 1998 CONCACAF Gold Cup 2003 Olympialaiset Kesäolympialaiset 1952 Kesäolympialaiset 1960 Kesäolympialaiset 1964 Kesäolympialaiset 1968 Kesäolympialaiset 1972 Kesäolympialaiset 1976 Kesäolympialaiset 1984 Kesäolympialaiset 1988 Kesäolympialaiset 1996 Kesäolympialaiset 2000 Kesäolympialaiset 2008 Kesäolympialaiset 2012

Valmentajat

Maailmanmestaruuden voittaneet valmentajat on lihavoitu.

Adhemar Pimenta (1936–1938; 1942) Flávio Costa (1944–1950; 1955; 1956) Zezé Moreira (1952; 1954–1955) Aymoré Moreira (1953) Vicente Feola (1955) Osvaldo Brandão (1955–1956; 1957) Teté (1956) Sylvio Pirillo (1957) Pedrinho (1957) Vicente Feola – Maailmanmestaruuskilpailut 1958 (1958–1960) Aymoré Moreira – Maailmanmestaruuskilpailut 1962 (1961–1963) Vicente Feola (1964–1967) Dorival Knippel (1968)

João Saldanha (1969–1970) Mário Zagallo – Maailmanmestaruuskilpailut 1970 (1970–1974; 1998) Osvaldo Brandão (1975–1977) Cláudio Coutinho (1977–1980) Telê Santana (1980–1982) Carlos Alberto Parreira (1983) Edu (1983–1984) Evaristo de Macedo (1984–1985) Telê Santana (1985–1986) Carlos Alberto Silva (1987–1988) Sebastião Lazaroni (1989–1990) Paulo Roberto Falcão (1991) Carlos Alberto Parreira – Maailmanmestaruuskilpailut 1994 (1991–1994)

Mário Zagallo (1995–1998) Vanderlei Luxemburgo (1998–2000) Émerson Leão (2000–2001) Luiz Felipe Scolari – Maailmanmestaruuskilpailut 2002 (2001–2002) Carlos Alberto Parreira (2002–2006) Dunga (2006–2010) Mano Menezes (2010–2012) Luiz Felipe Scolari (2013–)

Nykyiset valmentajat

Päävalmentaja	Luiz Felipe Scolari
Apuvalmentaja	Flávio Murtosa
Kuntovalmentaja	Paulo Paixão
Tekninen neuvoja	Carlos Alberto Parreira

Aiheesta muualla

• Brasilian jalkapalloliitto
• Tilastoja vuodesta 1906 lähtien
• A-maajoukkueen ottelut
• Brasilia MM-turnauksessa

Kirjallisuus

• Alex Bellos: Futebol: brasilialainen elämäntapa (Koala, 2002) ISBN 952-5186-41-5 (sid.)

Conmebolin maajoukkueet

Argentiina

Bolivia

Brasilia

Chile

Ecuador

Kolumbia

Paraguay

Peru

Uruguay

Venezuela

Jalkapallon maailmanmestarit

1930 Uruguay	1934 Italia	1938 Italia	1950 Uruguay	1954 Saksa	1958 Brasilia	1962 Brasilia	1966 Englanti	1970 Brasilia	1978 Argentiina
1982 Italia	1986 Argentiina	1990 Saksa	1994 Brasilia	1998 Ranska	2002 Brasilia	2006 Italia	2010 Espanja	2014 Saksa

Maanosaliittojen cupin voittajat

1992 Argentiina

1995 Tanska

1997 Brasilia

1999 Meksiko

2001 Ranska

2003 Ranska

2005 Brasilia

2009 Brasilia

2013 Brasilia

Brasilian jalkapallo

Lajiliitto: Brasilian jalkapalloliitto
Sarjat:Campeonato Brasileiro Série A | Campeonato Brasileiro Série B | Campeonato Brasileiro Série C | Campeonato Brasileiro Série | Osavaltiosarjat
Cup-kilpailut: Copa do Brasil
Maajoukkueet: Brasilian maajoukkue | Brasilian naisten maajoukkue | Alle 21-vuotiaiden maajoukkue