MISSÄ MENNÄÄN NYT

10688447_425286147622165_1348394451790594208_o

Tällä viikolla pidin täyttä lepoa treeneistä tiistaihin asti. tiistaina loppui myös antibioottikuuri. Keskiviikkona kävin kevyesti höntsäilemässä eli tekemässä kuperkeikkoja sun muuta mukavaa salilla. Torstaina palasin uimahalliin, kun käytiin naisten kanssa uimassa. Perjantaina treenasin jo raskaammin painonnostoa ja lauantaina tiesi kyllä epäkkäistä, että on tehnyt raakanostoja. Lauantaina pääsin tekemään vähän voimatreeniä ja erittäin kovan metconin, joka sisälsi wall ball:ja, sekä toes to bareja. Tänään en sitten pystynytkään enää tekemään mitään.

Jossain vaiheessa oli vielä ajatuksena, että aloitan nyt ihan rauhassa. Kummasti se siinä tehdessä unohtui. Tai olisi vaan pitänyt vielä jättää kovat metconit tekemättä, kun niiden tekeminen kevyesti on niin vaikeaa. Ensimmäisen 20 wall ballin jälkeen jalat olivat ihan tukossa ja henki ei kulkenut, sen jälkeen jäljellä oli vain se 160 wall ballia ja 60 toes to baria. Tänään olo oli kuin jyrän alle ois jäänyt.

Tottakai se aloittaminen pidemmän tauon jälkeen ottaa aikansa, silti tänään oli ihan erilaista jumia kuin ennen. Ja oli taas niin huono-olo koko päivän, eikä vaan palaudu niinkuin normaalisti. Pakko ajatella, että tuo sairastelu+kisat verottavat vieläkin osansa. Ei vaan oo kroppa siinä kunnossa, missä haluaisin sen olevan. Tällä hetkellä huomaa sen, että ei musta ois kyllä painonnoston SM:iin nostamaan, kun ei pysty edes treenaamaan kunnolla.

Näköjään sitä oppii taas jotain uutta omasta kropastaan. Opin myös sen, että ei nuo kovat antibioottikuurit oo ihan läpihuutojuttuja. Kuuria syödessä sitä tappaa kaiken sen oman normaaliflooran (kehon oma ja tasapainottava bakteerikasvusto, mm. suolistossa ja iholla) ja ei se keho ole silloin tasapainossa, kun normaaliflooraa ei ole. Tämä on ensimmäinen tälläinen oikeasti kovempi sairastelu sinä aikana, kun olen crossfittiä tehnyt. En oo ikinä sairastellut kovinkaan paljon, mutta ei sitä silloin ole huomannut, että joku antibioottikuuri voi vaikuttaa näin paljon. Varmasti tämä oma treenitahti ja kropan käyttäminen vaikuttaa siihen, että tuo antibioottikuuri vaikuttaa niin paljon. Tai luulisin, että jos tekisin vain jotain normaalia kuntourheilua niin en varmastikaan huomaisi kuurin jälkeen tälläistä.

Tällä hetkellä vaan alkaa hieman pelottaa, että saako sitä omaa kuntoa kohdilleen vielä sinne Openeihinkaan. Niihin, kun ei kuitenkaan ole niin pitkä aika ollenkaan. Ei se nyt tietenkään ole mikään katastrofi jos en saa parasta itsestäni irti Openeissa, kun ei vielä tänä vuonna kuitenkaan ole rahkeita päästä mihinkään Regionaaleihin. Mutta kyllä mä kuitenkin haluaisin päästä ihan oikeasti testaamaan itseäni Openeihin. Haluaisin tehdä ne täysillä ja parhaassa kunnossa. Haluaisin tehdä ne siinä kunnossa, joka oli ennen kuin sairastuin.

Toisaalta jos näyttää että ei oo vielä kunnossa niiden alkaessa niin saattaa olla, etten lähde tekemään niitä sitten ollenkaan. Mielummin sitten keskityn kunnolla parantumiseen, jotta pääsen aloittamaan uuden treenikauden sitten ihan oikeasti täysillä ja niin, että olen kunnossa. Mulla on kuitenkin pidemmän ajan tähtäimet ja ei ne suunnitelmat onneksi muutamaan vastoinkäymiseen kaadu.

Pitää tässä muutenkin vähän miettiä, miten sitä itse jatkossa jatkaa omaa treenaamista. Tiedän, että seuraava vuosi lääkiksessä tulee olemaan todella kova. On paljon tenttejä ja on paljon paineita saada tentit läpi, jotta pääsee nelosen kesällä sitten töihin. Siellä tulee olemaan paljon isoja asiakokonaisuuksia, joita ei ihan niin vaan enää kahlatakaan läpi vaan pitää oikeasti osata ja sisäistää asiat. Mulla on tämäkin vuosi tehnyt välillä tiukkaa treenien ja koulun yhteensovittamisessa ja ensi vuosi ei varmastikaan tule olemaan sen helpompi. Todennäköisesti tulen jatkossakin tekemään aika paljon viittä treeniä viikkoon eli yhtä treeniä per päivä. Silloin pitää saada mahdollisimman hyvin siitä yhdestä treenistä irti ja menemään se perille. Tottakai sitä toivoisi, että voisi tehdä enemmän treenejä, mutta koulu vaan pakostakin verottaa omansa ja nykyään olen kuitenkin sitä mieltä, ettei määrä korvaa laatua. Kun ohjelmointi on hyvä ja tekee treenit huolella niin varmasti kehittyy.

Pitää kuitenkin osata suhteuttaa koko elämän kuormittavuus myös niihin treeneihin. Tiedän myös sen, että mun tavoitteita ei ihan yhdessä tai kahdessa vuodessa saavuteta, joten senkin puolesta pitää osata katsoa hieman pidemmälle ja ei saa polttaa itseään loppuun jo alkumetreillä. Tässä taas vähän ajatuksia näin sunnuntai-illalle, ihanaa alkavaa viikkoa!

Avainsanat: ,

Jenni Puoliväli

Jenni Puoliväli

Jenni on 25-vuotias CrossFit-kilpailija ja lääketieteen kandi Oulusta.

Kommentit (9)

Kaikkien kommenttien tarkastus on käytössä. Ethän siis lähetä kommenttiasi useampaan kertaan, kiitos.

  • anni

    Minkälaista uintitreeniä crossfitissä tehdään? jos kisoissa on uintia, niin uiko kaikki vaparia?

    Vastaa
    • Jenni Puoliväli Kirjoittaja

      Varmasti mitä parempi uimari on, sen kovempaa uintitreeniä voi tehdä. Itsellä uinti on vielä aivan lastenkengissä ja siitä syystä, olen tehnyt aika paljon vaparin tekniikkaharjoituksia. Pikkuhiljaa olen päässyt ihan oikeasti myös uimaan pidempiä matkoja, mutta vielä on paljon tekemistä tekniikan kanssa. Haluaisin saada vapariuinnin sille tasolle, että pystyn uimaan sillä kisoissa.

      Unbroken kisassa oli uintia ja siellä oli aina 50m pätkä ja altaan päässä burpeita. Tekniikalla ei ollut väliä, kun meni vedessä eteenpäin. Tottakai siellä pärjäsi ne, jotka jaksoivat uida vaparia. Muuten kisoissa ei ainakaan oman tietämykseni mukaan ole määrätty uintityyliä, pääasia on päästä eteenpäin.

      Vastaa
  • Meeri S

    Jenni, tiiän tuon tunteen. Hoksasin kans tuon miten 3 kpl antibioottikuureja söi treenejä kesällä ja vielä sen jälkeenkin. En tiiä auttoko mulla probiootit vai aika, mutta kyllä se ohi meni :)

    Vastaa
    • Jenni Puoliväli Kirjoittaja

      No varmasti ja kyllä sen ite nyt tajuaa, mutta jotenkin halusi vaan ajatella, että se ei vaikuta. Muistaakseni normaaliflooran palautumisessä saattaa mennä 2-3 kuukautta ja osalla jopa pidempään. Eipä se auta kuin ottaa rauhassa ja saapa keskittyä sitten vaikka sen peruskunnon vahvistamiseen, kun ei sen kovempaa pääsee :) Oon yrittänyt kans syödä probiootteja, mutta eipä nekään varmaan ihmeitä tee : D

      Vastaa
  • Elli Gromov

    Oot oikeassa tuossa, että määrä ei korvaa laatua. Kun on oikeesti hyvä ohjelmointi niin vähempikin riittää. Itsekin välillä stressaan sitä, miten yhteensovitan koulun ja treenin, jotta kumpikaan puoli ei kärsisi. Hyvät aikataulut ja sit just se, että kun treenaatan niin sillon treenataan kunnolla ja otetaan irti kaikki mitä lähtee.

    Kurjaa tuo sun sairastelu, toivottavasti tervehdyt pian kunnolla. :) Ja tsemppiä Openeihin jos pääset niitä tekemään! Mekin aiotaan ne Lahdessa tehdä, ja nyt alkaa pian vähän jännittämään, vaikka mihinkään Regionaaleihin ei vielä tosiaan tähdätäkään. :D

    -Elli

    Vastaa
    • Jenni Puoliväli Kirjoittaja

      Mulla oli alkuun vähän samaa ongelmaa, toki kyllä mä vieläkin välillä stressaan jos kouluhommat vie paljon aikaa. Oon kuitenkin oppinut ottamaan vähän rennommin ja tajuamaan sen, että pitää pyrkiä tekemään niitä laadukkaita treenejä eikä niin pidä stressata siitä määrästä ja tuleeko viikkoon tarpeeksi monta treeniä vai ei.

      Kiitos, mutta kyllä näyttää nyt siltä että Openit jää ensimmäistä kertaa välistä :/ Toisaalta saan/joudun nyt ensimmäistä kertaa ottamaan vähän rennommin treenaamisen kanssa ja pitämään siitä oikeasti lomaa. Varmasti tekee jatkoa ajatellen ihan hyvää :) Ompa aikaa tehdä enemmän muita juttuja, kun treeni ei vie niin kauan ja se ei kuormita niin paljoa. Sekä saan aloittaa kuntopohjien tekemisen nyt sitten vähän aiemmin. Tsemppiä teille sinne Lahteen Openeihin!

      Vastaa
  • Miia

    Luin äsken sun WW-kisaraportin ja nyt tämän tekstin. Tuli jotenkin tosi vahvat muistot omista treeneistä, kun vedin tässä samassa lajissa itseni ylirasituksen puolelle. Tuli vaan jotenkin semmonen olo, että pakko tulla sanomaan sulle että maltat levätä tarpeeksi sairastelun jälkeen, ettet vahingossa joudu ylikuntoon koska siitä toipuminen oli kyllä niin saakelin epämotivoivaa ja kamalaa. Sitten kun palasi boksille, niin kaikki tulokset olivat laskeneet niin paljon, että kyllä masensi.
    En ole ammattilainen enkä väitä että olet treenannut liikaa tai jotenkin epäfiksusti, tuli vaan semmonen huoli sun puolesta niin oli pakko tulla sanomaan :)

    Vastaa
    • Jenni Puoliväli Kirjoittaja

      Kiitos huolenpidosta! :)

      Luulen, että itellä suurinosa menee ihan tuon sairastumisen piikkiin, mutta tuo kisoihin osallistuminen ei todellakaan tätä palautumista helpottanut. Oon juuri sen takia päättänyt jättää Openit väliin ja aloittaa seuraavan kauden rauhassa ja pitää nyt lepoa treeneistä sen verran, kun kroppa sitä kaipaa.

      Huomaan, että on vastustuskyky alentunut ja nyt on meneillään toinen antibioottikuuri, toivottavasti jää nyt viimeiseksi, mutta sen takia haluan maksimoida levon ja oikeasti nyt saada itteni kuntoon. Turha niistä treeneistä on haaveilla jos ei ole kunnossa, joten ensin pitää vaan malttaa ja sitten jossain vaiheessa pääsee taas tekemään :)

      Vastaa
      • miia

        Mahtavaa kuulla että menet oikeasti terveys edellä ja osaat priorisoida, oot hyvä esimerkki meille kaikille kisailusta haaveileville! Tsemppiä tosi paljon paranemiseen :)

        Vastaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *