Botswana

Botswanan tasavalta Republic of Botswana Lefatshe la Botswana
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Ian Khama
Pääkaupunki	Gaborone (225 656 as.)
Muita kaupunkeja	Francistown (98 104 as.), Molepolole (64 327 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	600 370 km² (sijalla 44)
– josta sisävesiä	2,5 %
Väkiluku (2013)	2 127 825 (sijalla 144)
– väestötiheys	2,7 / km²
– väestönkasvu	1,35 % (2013)
Viralliset kielet	englanti (virallinen), tswana (kansalliskieli)
Valuutta	pula (BWP)
BKT
– yhteensä	32 060 miljoonaa USD (PPP) (sijalla 112)
– per asukas	17 100 USD
HDI (2014)	0,698 (sijalla 106)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	2 %
– teollisuus	45 %
– palvelut	53 %
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta	30. syyskuuta 1966
Lyhenne	BW
– ajoneuvot:	BW
– lentokoneet:	A2
Kansainvälinen suuntanumero	+267
Motto	Pula (Sade)
Kansallislaulu	Fatshe leno la rona

Botswanan tasavalta eli Botswana on noin kahden miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen naapurit ovat Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe idässä ja Etelä-Afrikka etelässä. Botswana on afrikkalaisittain sangen vauras maa, eikä siellä ole köyhyyttä ja nälkää samassa mitassa kuin monissa muissa Afrikan maissa. Talouskasvun perustana ovat timantit ja muut kaivannaiset.

Maantiede, ilmasto ja luonto

Virtahepo Choben kansallispuistossa.

Botswana on kooltaan 1 100 kilometriä pohjoisesta etelään ja 960 kilometriä idästä länteen.

Kalaharin autiomaa peittää lähes 85 prosenttia Botswanan pinta-alasta. Autiomaan pohjoispuolella on Okavango-joen suistoalue ja itäpuolella Makarikarin suolaliejukko, joka on maailman laajimpia. Idässä taas on omurambojen peittämää ylänköä, joka kohoaa 1 200 metriin ennen Limpopon laaksoa, joka puolestaan laskee vähitellen 900 metristä 500 metriin merenpinnan yläpuolelle. Tärkeimmät joet ovat Okavango luoteessa ja Limpopo idässä. Maan korkein kohta on Tsodilo Hill (1 489 m).

Tsodilon kalliomaalaukset ovat Unescon maailmanperintökohde.

Botswanan ilmasto on puolikuiva. Ilmastossa voi erotella kaksi pääkautta. Kuuma kesä kestää lokakuusta maaliskuuhun, ja vähäiset sateet ajoittuvat kesäpuolelle vuotta, yleensä marraskuun ja maaliskuun välille. Tämän kauden alkupuoliskolla iltapäivähelteet ovat kovat, mutta sateita odottavat puiden lehdet puhkeavat samanaikaisesti antaen tarpeellisen varjon. Talvi alkaa toukokuussa, kun ruoho vielä on vihreää. Yöt alkavat kylmetä ja päivät ovat raikkaita ja aurinkoisia. Etelässä ja lännessä on yleisesti ottaen kuivempaa kuin pohjoisessa ja idässä. Oheinen Francistownin ilmastotaulukko kuvaa maan kosteampaa pohjois- ja itäosaa. Lännessä sademäärä jää noin puoleen tästä.

Francistownin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 31 30 29 28 26 23 24 26 30 32 32 31 ka. 28,5 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 18 18 16 13 9 5 5 7 12 16 18 18 ka. 12,9 Sademäärä (mm) 107 79 71 18 5 3 0 0 0 23 56 86 Σ 448 Sadepäivät (d) 8 7 5 2 0,7 0,3 0,1 0,1 0,6 3 5 7 Σ 38,8 L ä m p ö t i l a 31 18 30 18 29 16 28 13 26 9 23 5 24 5 26 7 30 12 32 16 32 18 31 18 S a d a n t a 107 79 71 18 5 3 0 0 0 23 56 86 Lähde: BBC

Baobabeja Nxai Panin kansallispuistossa.

Puoliaavikoilla on savanneja, korkeimmilla alueilla ruohomaita. Autiomaan eläimistö on parhaimmillaan hyvin runsas. Leijonat, leopardit, kirahvit ja lukuisat eri antilooppilajit elävät myös aavikolla.

Yli 17 % Botswanan pinta-alasta on rauhoitettu kansallispuistoiksi ja muiksi suojelualueiksi. Varsinaisia kansallispuistoja on neljä: Choben kansallispuisto, Makgadikgadijärvi, Nxai Panin kansallispuisto ja Kgalagadin kansallispuisto, joka jatkuu yhtenäisenä myös Etelä-Afrikan puolelle. Kolme ensin mainittua sijaitsevat maan pohjois- ja koillisosassa, Kgalagadi sen lounaisnurkassa. Aivan Botswanan keskellä on Central Kalahari Game Reserve.

Nisäkkäisiin, joita matkailijat tulevat katsomaan, kuuluvat elefantit, puhvelit, leopardit, gepardit, leijonat, kirahvit, seeprat, virtahevot, korvakoirat, ja beisat, sarvikuonot. Tunnetuimpia lintuja ovat kiljumerikotka, strutsi, flamingot, kuningastrappi, käärmekaulat, sihteeri ja kuningaskalastajat. Tunnetuimpia matelijoita ovat krokotiilit, pytonkäärmeet, gekot, varaanit, kilpikonnat, viherkobra, mustamamba ja puffadderi.

Tyypillisiä puulajeja ovat baobab, marula, mopanepuu, taatelipalmu, sykomori, Hyphaene petersiana -palmu, Garcinia livingstonei, makkarapuu Kigelia africana, ja akaasialaji Acacia erioloba.

Historia

Koska nykyinen Botswanan valtio sijaitsee keskellä eteläistä Afrikkaa, sen varhaiselle historialle ovat leimallisia muuttoliikkeet ja kansainvaellukset ympäröiviltä alueilta. Alueella pisimpään asunut kansanryhmä on vähemmistönä elävät sanit, eli entiset busmannit. Arkeologiset löydöt viittaavat jatkuvaan asutukseen vuosina 17 000 eaa. – 1650. Bantukieliä puhuvat viljelijäkansat asettuivat alueelle suunnilleen vuosina 190–450. Setswanaa puhuvien nykyisten asukkaiden esi-isät tulivat Limpopo-joen yläjuoksulta 1400- ja 1500-luvuilla.

Batswana-kansa muodosti Bangwaton heimokuningaskunnan, joka liitettiin Brittiläiseen imperiumiin 31. maaliskuuta 1885. Batswanojen alueen eteläosa liitettiin Kapmaahan ja sittemmin Etelä-Afrikkaan, pohjoisosasta tehtiin Betšuanamaan protektoraatti.

Betšuanamaa itsenäistyi nimellä Botswana vuonna 1966, ja sen johtoon nousi itsenäisyysliikkeen keskushahmo ja päällikkösuvun perillinen Seretse Khama. Khama hallitsi maata kuolemaansa asti (1980) ja hänen jälkeensä presidentiksi nousi varapresidentti Quett Masire, joka vetäytyi virasta vuonna 1998 ja jätti tehtävän puolestaan varapresidentilleen Festus Mogaelle. Mogae valittiin uudestaan vuoden 1999 presidentinvaaleissa. Mogae vetäytyi vuonna 2008, ja seuraajaksi tuli Seretsen poika Ian Khama. Kenraali Ian Khama, nykyinen Botswanan presidentti, on saanut jatkokoulutuksensa Englannissa valkoihoisen englantilaisen äitinsä perintönä.

Politiikka

Botswana on ollut itsenäistymisestään asti monipuoluedemokratia. Presidentillä on vahva asema ja hän johtaa hallitusta ja nimittää itse varapresidenttinsä. Presidentti valitaan välillisillä vaaleilla viiden vuoden kaudeksi, korkeintaan kahdeksi kaudeksi.

Parlamentti on kaksikamarinen: ylähuoneessa on kahdeksan tärkeimpien heimojen päällikköä ja seitsemän vaihtuvaa jäsentä, joiden joukossa on neljä vaaleilla valittua alipäällikköä ja kolme muiden 12 jäsenen valitsemaa jäsentä. Ylähuoneen rooli on lähinnä neuvoa antava.

Parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa on 57 vaalilla valittua ja neljä suurimman puolueen nimittämää jäsentä. Kaksi jäsentä, presidentti ja valtakunnansyyttäjä kuuluvat kansalliskokoukseen virkansa puolesta. Vuoden 2009 vaalien jälkeen hallitsevalla Botswanan demokraattisella puolueella (BDP) on 45 edustajaa kansalliskokouksessa. Kansalliskokouksessa opposition muodostavat Botswanan kansallinen rintama (BNF, 6 paikkaa) ja Botswanan kongressipuolue (BCP, 4 paikkaa) ja muut, 2 paikkaa. Opposition kannatus on pääosin kaupungeissa, BDP:n maaseudulla.

Ulkopolitiikassa Botswana on painottanut lähialueyhteistyötä SADC:n keskuudessa.

Hallinnollinen jako

Botswanan alueet.

Botswana jakautuu yhdeksään alueeseen (district):

• Central District
• Ghanzi
• Kgalagadi
• Kgatleng
• Kweneng
• North-East District
• North-West District
• South-East District
• Southern District

Chobe ja Ngamiland yhdistyivät North-West-nimiseksi alueeksi vuonna 2001.

Talous

Turisteja Choben kansallispuistossa.

Vuonna 1967, vuotta itsenäistymisen jälkeen, Botswanasta löydettiin suuri timanttiesiintymä. Ennen kaivoksen avaamista Botswanan kansantuote henkeä kohti oli 80 dollaria, ja maa eli lähinnä maataloudesta. Vuonna 2008 BKT lähestyi 6 000 dollaria henkeä kohti, mikä oli neljä kertaa Kongon vastaava luku ja yli kaksi kertaa Angolan BKT. YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskeman Inhimillisen kehityksen indeksiksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Botswana on sijalla 125 yhteensä 185 arvioidusta maasta.

Botswanan talous on läheisesti sidoksissa Etelä-Afrikkaan ja perustuu paljolti karjankasvatukseen ja kaivostoimintaan. Timanttien kauppa kattaa noin kolmanneksen bruttokansantuotteesta ja 70–80 % vientituloista. De Beersin timantti-, kupari- ja mangaanikaivokset tuottivat 1980-luvulla puolet maan vientituloista.

Botswana pyrkii monipuolistamaan tulonlähteitään. Turismi keskittyy ohjattuihin, usein varsin hintaviin safareihin.

Maatalouden tärkeimpiä tuotteita ovat karjataloustuotteet, durra, maissi, hirssi ja erilaiset pavut.

Liikenne

Vaikka maa on harvaan asuttu, sen liikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Päällystetty maantie yhdistää kaikki suurimmat kaupungit ja provinssien pääkaupungit. Trans-Kalahari Highway -niminen valtatie tarjoaa yhteyden Namibian Walvis Bayhin ja Etelä-Afrikan Gautengin provinssiin.

Kansallinen rautatieyhtiö Botswana Railways ylläpitää 888 km rautatieverkkoa. Päärata on 640 km pitkä, se alkaa Zimbabwen puolelta ja kulkee Botswanassa Francistownin ja Gaboronen kautta Etelä-Afrikan rajalle. Lisäksi on olemassa kaksi sivurataa. Rataverkko on suunniteltu lähinnä tavaraliikennettä varten, ja siinä kulkee ennen kaikkea kaivosteollisuuden tuotteita. Keväällä 2009 BR ilmoitti keskeyttävänsä matkustajaliikenteen toistaiseksi.

Lentoyhtiö Air Botswana lentää kotimaanlentojen lisäksi Etelä-Afrikkaan ja Zimbabween.

Väestö

Noin 80 % Botswanan väestöstä on batswanoja (tswanoja), joiden äidinkieli on tswana. Muita afrikkalaisperäisiä etnisiä ryhmiä ovat kalangat, basarwat ja kgalagadit. Eurooppalaisperäisiä on väestöstä n. 1 %. Noin 71 % väestöstä on kristittyjä, muista suuri osa perinteisen animismin harjoittajia.

Vuonna 2007 lukutaitoisten osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 83 %.

Botswanan HIV-tilanne on yksi maailman synkimmistä: vuonna 2007 arvioitiin, että 23,9 prosenttia aikuisväestöstä on saanut viruksen. Vuonna 2004 viruksen kantajia oli 37,4 %, sitä ennen vieläkin enemmän. Vain Swazimaassa HI-viruksen esiintyvyys on suurempaa. YK:n tilastointia on kuitenkin kritisoitu, ja maan kansallisten arvioiden mukaan HIV-viruksen kantajia oli vuonna 2004 vain 17 %, eikä väkilukukaan ollut pienentynyt vaan kasvanut. Vuonna 2011 keskimääräinen eliniänodote oli 58 vuotta. Tartuntataudeista HIV:in jälkeen yleisimmät ovat bakteeriperäinen ripuli, A-hepatiitti, lavantauti ja malaria.

Kulttuuri ja media

Botswanalainen musiikki on paljolti kansanmusiikkia ja popmusiikkia. Kuorolaululla on vahvat perinteet, ja muukin laulaminen on luonteva osa jokapäiväistä elämää.

Radio on Botswanassa tärkeä media. Televisio tuli maahan vasta vuonna 2000. Sanomalehtiä luetaan lähinnä kaupunkialueilla.

Valtio omistaa sanomalehden, kansallisen televisioaseman (BTV) ja yleisradioverkon. Sen lisäksi maassa ilmestyy yksi päivittäinen ja seitsemän viikoittaista yksityistä sanomalehteä ja kolme yksityistä radioasemaa. Yksityinen televisioasema näkyy Gaboronen alueella. Internet-palveluntarjoajia on 22 ja kännykkäoperaattoreita kolme, ja niiden verkot kattavat suurimman osan maasta.

Suosittu Mma Ramotswe -kirja- ja televisiosarja sijoittuu Botswanaan, mutta sen kirjoittaja Alexander McCall Smith syntyi ja varttui Rhodesiassa, nykyisessä Zimbabwessa, lähellä Botswanan rajaa.

Urheilu

Botswanan suosituin urheilulaji on jalkapallo, mutta myös muun muassa kriketti, jota on pelattu maassa jo 1800-luvulta lähtien ja yleisurheilu ovat saavuttaneet maassa suosiota. Botswana on osallistunut olympialaisiin vuoden 1980 kisoista lähtien ja saavuttanut yhden mitalin: Lontoossa 2012 Nijel Amos sijoittui 800 metrin juoksussa hopealle.

Botswanan jalkapallomaajoukkue on osallistunut MM-kisojen karsintoihin neljästi vuoden 1994 kisoista lähtien, mutta ei ole selviytynyt kertaakaan lopputurnaukseen saakka. Joukkueen on ollut parhaimmillaan FIFA-rankingin 93. sijalla.

Perinteisempien urheilulajien lisäksi myös bridge on tunnettu laji Botswanassa. Maalla on oma bridgeliitto, johon kuuluu lähes 900 pelaajaa. Vuonna 2008 Englannin bridgeliiton edustaja kävi Botswanassa opastamassa paikallisia lajin harrastajia.

Tunnettuja botswanalaisia urheilijoita ovat muun muassa yleisurheilijat Gable Garenamotse, Kabelo Kgosiemang ja Amantle Montsho, joista viimeksi mainittu voitti 400 metrin juoksun maailmanmestaruuden vuonna 2011.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Botswana Wikimedia Commonsissa
• Thuto - Botswanan yliopiston portaali (englanniksi)

Afrikan valtiot

  

Kansainyhteisö