Monumentti
Monumentti (latinan sanoista monumentum - monere ’muistaa’ ja mens ´mielessä´[1][2]) on useimmiten suurikokoinen, vaikuttava muistomerkki. Se voi olla esimerkiksi patsas tai rakennus, hautapatsas tai hautarakennelma; annaali.[3][4][5]
Monumenttitaide on taideteoksia, jotka on tarkoitettu ja alun perin suunniteltu arkkitehtuurin yhteyteen tai liittyviksi muuhun rakennettuun ympäristöön, kuten seinämaalaukset, veistosryhmät, suihkukaivot ja ympäristötaideteokset.[4][5]
Monumentaalinen on kooltaan suuri, mittasuhteiltaan selkeä, suurieleinen suurenmoinen tai mahtava rakennus tai taideteos.[4][5][6]
Sanaa monumentti käytetään myös kuvaannollisesti, esimerkiksi puheessa Kalevalasta kansallisena monumenttina. [7]
Monumentit ovat joskus kooltaan jättiläismäisiä. Suurimmat monumentit ovat usein tehty hallitusten tai valtioiden aloitteesta, mutta pienet ovat yleensä yksityisten tilaamia. Jotkin kaupungit, kuten Brasília ja Washington, on rakennettu monumenttien ympärille.lähde?
Tunnettu suomalainen monumentti on Eila Hiltusen vuonna 1967 valmistunut Sibelius-monumentti Helsingissä. Puiston kallioon asennettu teos koostuu yli 600 eripituisesta, pystysuuntaan hitsatusta metalliputkesta. Teoksen vieressä kalliolla on Sibeliuksen kasvoreliefi.
Sisällysluettelo
Monumenttilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakennus – esimerkiksi Empire State Building
- Hautamuistomerkki – esimerkiksi Ehrensvärdin hauta
- Muistopylväs – esimerkiksi Trajanuksen pylväs
- Hautakivi – kuolleelle ihmiselle
- Annaali, vuosikirja, aikajärjestyksessä tehtyjä muistiinpanoja tärkeistä asioista.
- Mausoleumi – esimerkiksi Taj Mahal ja Kheopsin pyramidi
- Monoliitti – (yhdestä kivilohkareesta tehty patsas) - esimerkiksi Stonehenge
- Obeliski – usein pystytetty muistomerkiksi suurelle johtajalle - esimerkiksi Washington Monument
- Patsas tai veistos – esimerkiksi Vapaudenpatsas
- Riemukaari tai kunniaportti – esimerkiksi Riemukaari Pariisissa
- Kokonaiset alueet – esimerkiksi Oradour-sur-Glane tai taistelukentät Gettysburgissa ja Borodinossa. Monumentti voi olla ympäristötaidetta.
- Luonnonmonumentit ovat paikkoja, joissa on erityistä luonnon kauneutta
Monumentteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Taj Mahal – Shah Jahanin rakennuttama mausoleumi persialaisen vaimonsa muistolle.
-
India gate on ensimmäisen maailmansodan muistomerkki New Delhissä.
-
William Railton (pylväs) ja E.H. Baily (veistos), Nelsonin pylväs, 1838 Trafalgar Squarella, Lontoossa, Horatio Nelsonin muistolle.
-
Karnakin temppelin obeliski kohosi muinaisessa Egyptissä.
-
Heitor da Silva Costa ja Paul Landowski, Kristuksen patsas, 1931, Rio de Janeiro.
-
Cottinelli Telmo ja Leopoldo de Almeida, Löytöretkien monumentti, 1940 Lissabonissa on muistomerkki portugalilaisille tutkimusmatkailijoille.
-
Oradour-sur-Glane on toisen maailmansodan monumentti Ranskassa.
-
Sotamuistomerkki Pohjois-Ossetiassa.
-
Svatošské skályn kansallinen luonnonmonumentti on Ohře-joen vasemmalla rannalla lähellä Karlovy Varya.
-
Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho ja Anto Savi, Viron vapaussodan voitonpylväs, 2009, Tallinna.
-
Emil Wikström, Elias Lönnrotin muistomerkki 1902, Helsinki.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailman seitsemän ihmettä
- Kuvanveisto
- Ympäristötaide
- Muistomerkki
- Statuomania
- Monumentaalinen propaganda
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ monumentum Wiktionary. Wikimedia. Viitattu 8.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Liisa Lindgren: ”Monumentit ja muistamisen taide”, Monumentum, Muistomerkkien aatteita ja aikaa, s. 11. SKS, 2000. ISBN 951-746-170-4.
- ↑ Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha.: Otavan tietosanakirja. Artikkeli: monumentti, Teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm.. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 9511151398.
- ↑ a b c Taiteen Pikkujättiläinen, s. 422. WSOY, 1991. ISBN 951-0-16447-X.
- ↑ a b c Turtia, Kaarina (toim.), Konttinen, Riitta, Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 278. Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.
- ↑ Leena Valkeapää, Ulla Salmela, Elina Bonelius, Taidehistorian sanasto, Jyväskylän yliopisto TAIKU/Taidehistoria, 1997. Viitattu 14.3.2009.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
