Skyytit
Skyytit olivat muinaisia paimentolais- ja maanviljelijäheimoja, jotka antiikin aikoina asuivat aroalueilla Altain ja nykyisen Bulgarian välillä Skyytiaksi kutsutulla alueella. Nykyisin alueella sijaitsevat muun muassa Ukraina, Kazakstan ja Etelä-Venäjän arot. Skyyttien valtakausi oli noin 600 eaa. – 300 jaa. antiikin Kreikan ja Rooman aikoina. Skyytit olivat sotaisia, hevosella liikkuvia ja teltoissa asuvia paimentolaisia.[1] Luultavasti he olivat Iranista levittäytyneitä indoeurooppalaisia. Skyytit osasivat tehdä kullasta taidokkaita veistoksia, joita on löydetty skyyttien päälliköiden suurista kumpuhaudoista kurgaaneista.selvennä
Sisällysluettelo
Skyyttien alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimmat tutkijat arvelevat skyyttien puhuneen indoeurooppalaista tai tarkemmin sanottuna iraanista kieltä.lähde? Skyytit saapuivat nykyisen Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroseuduille noin 800–600 eaa. ja valtasivat alueita Mesopotamiaan ja Vähään-Aasiaan saakka. Skyyttien kukoistuksen aika oli 400–200-luvuilla eaa. Skyyttiheimot eivät muodostaneet yhtenäistä valtakuntaa eivätkä tunteneet kirjoitustaitoa. Klassisen skyyttikulttuurin katsotaan hävinneen 100-luvulle eaa. mennessä. Antiikin kirjailijat saattoivat kuitenkin tämän jälkeenkin nimittää arojen paimentolaisia skyyteiksi. Rooman valtakunnan aikoina alueella eli iraanista kieltä puhunutta paimentolaisväestöä (muun muassa sarmaatit ja alaanit), jotka lienevät ainakin osittain skyyttien jälkeläisiä.
Skyytit antiikin kreikkalaisten kuvauksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skyytit tunnetaan arkeologisten löytöjen perusteella sekä kreikkalaisten historioitsijoiden Homeroksen ja Herodotoksen kirjoittamista teoksista.[2] Herodotoksen mukaan skyyttien valtakunta ulottui Tonavan suulta 20 päivän ratsastusmatkan verran itään Don-joelle. Skyytit kävivät kauppaa ja myivät Kreikkaan viljaa, villaa ja juustoa. Herodotoksen mukaan skyyteillä ei ollut rakennettuja kaupunkeja, vaan he asuivat siirrettävissä teltoissa. Kreikkalaisen uskomuksen mukaan skyytit olivat maailman pohjoisin kansa: skyyttien valtakunta ulottui niiden seutujen rajoille, jossa satoi aina lunta. Maan takana oli Hyperborea, jossa aurinko nousi ja laski vain kerran vuodessa ja ihmiset elivät tuhatvuotiaiksi täydellisessä onnessa.
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tutkimusten mukaan Skyyttejä johti Suomen sukuinen heimo Antiikin ajan suurimmasta kaupungista Gelonuksesta käsin.lähde? Gelonus oli tuhansia kertoja Troijaa suurempi ja sijaitsi nykyisen Ukrainan alueella Pultavan kaupungin pohjoispuolella. Pelkän Gelonuksen muurien sisäpuolisen kaupungin pinta-ala on ollut 30km². Ulkolinnakkeet laskien noin 40km². Kaupungin ympäri menee yhä 16m korkea maavalli. Sen päällä on muinoin ollut tukeista tehty muuri. Skyytit tuhosivat kaupungin Persian hyökätessä noin 500eaa. Kirjeessään kuningas Dareiokselle Skyytit kirjoittivat: "Olemme vapaita kuin tuuli ja maastamme voitte napata vain tuulen." Skyytit käyttivät poltetun maan taktiikkaa, eivätkä antautuneet taisteluun Persiaa vastaan. Ruuan puutteen vuoksi Persian armeija joutui perääntymään. Kaupunkia ei koskaan rakennettu uudestaan, mutta entisen kaupungin keskiosa, sekä etelä- ja pohjois-portin esikaupunkialueet ovat yhä asuttuja. Herodoksen kertomukseen kaupungista ei uskottu vuosituhansiin ja kaupunki löytyikin vasta 1975.
