1937
Kohteesta Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Anastasio Somozasta tuli Nicaraguan presidentti.
- 1. tammikuuta – Pohjois-Pirkkala muuttui kauppalaksi. Samalla Pispalan taajaväkinen yhdyskunta lähialueineen liitettiin siitä Tampereen kaupunkiin. Paattinen erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Maarian kunnasta.
- 7. tammikuuta − Alankomaiden kruununprinsessa Juliana ja saksalainen Lippe-Biesterfeldin prinssi Bernhard vihittiin avioliittoon Haagissa.
- 9. tammikuuta – Yrjö Väisälä löysi asteroidi 1424 Sundmanian.
- 19. tammikuuta – Howard Hughes teki ilmailuennätyksen lentämällä Los Angelesista New Yorkiin seitsemässä tunnissa, 28 minuutissa ja 25 sekunnissa.
- 20. tammikuuta – Franklin D. Roosevelt vannoi virkavalan toiselle presidenttikaudelleen. Edellisten presidenttien virkaanastujaistilaisuudet pidettiin 4. maaliskuuta, tästä lähtien 20. tammikuuta.
- 20. tammikuuta – Helsingistä Iso-Britannian Manchesteriin matkalla ollut suomalainen rahtilaiva S/S Savonmaa haaksirikkoutui Skagerrakissa Norjan etelärannikolla erittäin kovassa merenkäynnissä. Aluksen koko 26 hengen miehistö hukkui.
- 23. tammikuuta – 17 kommunistijohtajaa syytettiin Moskovassa osallistumisesta Lev Trotskin salaliittoon Neuvostoliiton kaatamiseksi ja sen johtajien murhaamiseksi.
- 29. tammikuuta – Neuvostoliiton tärkeimpiin kommunistijohtajiin kuulunut Karl Radek tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
- 30. tammikuuta − Adolf Hitler allekirjoitti asetuksen, jolla kiellettiin saksalaisia koskaan vastaanottamasta minkään alan Nobelin palkintoja. Taustalla oli vuoden 1935 rauhanpalkinnon myöntäminen Carl von Ossietzkylle, mitä Hitler piti ”loukkauksena Saksaa kohtaan”.
- 31. tammikuuta – Neuvostoliitossa teloitettiin 31 henkilöä trotskilaisuudesta syytettynä.
- 8. helmikuuta – Falangistit valtasivat Málagan.
- 11. helmikuuta − Ulkoministeri Rudolf Holsti matkusti vierailulle Neuvostoliittoon ja tapasi virkaveljensä Maksim Litvinovin ja marsalkka Kliment Vorošilovin.
- 15. helmikuuta – Kyösti Kallio valittiin presidentinvaalien toisessa äänestyksessä Suomen presidentiksi.
- 16. helmikuuta – Wallace Carothers sai patentin nailonille.
- 3. maaliskuuta − Josif Stalin vaati Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa trotskilaisten vastaisten toimien kiihdyttämistä.
- 7. maaliskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtoon kuuluneet Nikolai Buharin ja Aleksei Rykov erotettiin puolueesta ja vangittiin.
- 10. maaliskuuta – Natsismin tuominnut paavi Pius XI:n ensyklika Mit brennender Sorge julkaistiin Saksassa.
- 12. maaliskuuta – A. K. Cajander muodostaa Suomeen ensimmäisen punamultahallituksen
- 12. maaliskuuta – Saksan Suomen-lähettiläs Wipert von Blücher esitti ulkoministeri Rudolf Holstille vastalauseen sen johdosta, että Cajanderin hallituksen sosiaaliministeriksi oli nimitetty Saksaan avoimen kielteisesti suhtautuva K.-A. Fagerholm.
- 18. maaliskuuta – Espanjan sisällissota: tasavaltalaiset joukot voittivat italialaiset Guadalajaran taistelussa.
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Adenista tuli brittien kruununsiirtomaa.
- 5. huhtikuuta – Neuvostoliiton salaisen poliisin (GPU) päällikkö, kommunistien puhdistuksia johtanut Genrih Jagoda erotettiin virastaan, koska hän oli ”ylittänyt valtuutensa”.
- 17. huhtikuuta – Repe Sorsa esiintyi ensimmäisen kerran piirrosfilmissä.
- 26. huhtikuuta – Espanjan sisällissota: Luftwaffe pommitti Guernicaa.
- 1. toukokuuta – Yleislakko Pariisissa.
- 6. toukokuuta – Zeppeliini Hindenburg LZ-129 tuhoutui Lakehurstissa Yhdysvalloissa.
- 12. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI kruunattiin Westminster Abbeyssa. Suomea kruunajaisissa edusti ulkoministeri Rudolf Holsti.
- 27. toukokuuta – Golden Gaten silta avattiin liikenteelle.
- 31. toukokuuta – Suomessa säädettiin kansaneläkelaki.
- 3. kesäkuuta – Windsorin herttua (Yhdistyneen kuningaskunnan entinen kuningas Edvard VIII) solmi avioliiton Wallis Simpsonin kanssa Ranskassa.
- 11. kesäkuuta – Marsalkka Mihail Tuhatševski ja seitsemän puna-armeijan kenraalia teloitettiin.
- 13. kesäkuuta − Presidentti Kyösti Kallio vihki Suomen urheiluopiston Vierumäellä Heinolan mlk:ssa. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman.
- 29. kesäkuuta – Kanadalainen Joseph-Armand Bombardier sai patentin moottorikelkan vetojärjestelmälle.
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. heinäkuuta – Irlannin vapaavaltion kansalaiset hyväksyivät uuden perustuslain.
- 2. heinäkuuta – Amelia Earhart katosi yrittäessään maailman ensimmäistä päiväntasaajaa kiertänyttä maailmanympärilentoa.
- 7. heinäkuuta – Kiinan–Japanin sota alkoi: Marco Polon sillan välikohtaus.
- 9. heinäkuuta – 12 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui Helsingin edustalla Vallisaaressa sattuneessa räjähdysonnettomuudessa.
- 19. heinäkuuta – Münchenissä Saksassa avattiin ”turmeltuneiden taiteilijoiden” teosten näyttely. Kansallissosialistiseen näkemykseen soveltumattomia teoksia esiteltiin esimerkkeinä ”epäsaksalaisesta kulttuurista” ja ”rappeutuneesta taiteesta”. Esillä oli muun muassa Paul Kleen, Oskar Kokoschkan ja Wassily Kandinskyn töitä. Näyttelyn jälkeen teokset tuhottiin julkisesti ja monet vallanpitäjien epäsuosioon joutuneet taiteilijat pakenivat Saksasta.
- 21. heinäkuuta – Eamon de Valera valittiin Éiren presidentiksi.
- 28. heinäkuuta – IRA:n pommi-isku kuningas Yrjö VI:ta vastaan Belfastissa.
- 6. elokuuta – Espanjan sisällissota: falangistit tulittivat tykein Madridia.
- 8. elokuuta – Stalinin vainot alkoivat, kun Moskovan Butovossa teloitettiin 91 ensimmäiseen vakavuusluokkaan kuulunutta neuvostovastaista elementtiä NKVD:n 5. elokuuta voimaan tulleen käsky numero 00447:n ”Operaatiosta entisten kulakkien, rikollisten ja muiden neuvostovastaisten elementtien rankaisemiseksi” mukaan.
- 28. elokuuta – Toyota Motor Corporation perustettiin itsenäisenä yhtiönä.
- 21. syyskuuta – J. R. R. Tolkienin teos Hobitti eli sinne ja takaisin julkaistiin.
- 25. syyskuuta – Benito Mussolini teki valtiovierailun Berliiniin.
- 29. syyskuuta – Brasilian sotaministeri Eurico Gaspar Dutra ilmoitti radiossa armeijan paljastaneen kommunistien vallankaappaussuunnitelman ja vaati maan asettamista sotatilaan.
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 17. lokakuuta – Tupu, Hupu ja Lupu esiintyvät ensimmäisen kerran Al Taliaferron ja Ted Osbournen sarjakuvastripissä.
- 21. lokakuuta – Espanjan sisällissota: falangistit saivat haltuunsa koko Espanjan pohjoisrannikon.
- 1. marraskuuta − Lappeenrannan ja Elisenvaaran välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
- 5. marraskuuta – Adolf Hitler ilmoitti salaisessa kokouksessa suunnitelmastaan hankkia elintilaa saksalaisille.
- 5. marraskuuta – Espanjan sisällissota: tasavaltalaisten tukijoiden joukkoteloitus Piedrafita de Babiassa, lähellä Leónia Espanjassa. Mahdollisesti jopa 35 000 ihmistä teloitettiin.
- 6. marraskuuta – Italia liittyi antikominternsopimukseen.
- 8. marraskuuta – Kansallissosialistinen näyttely ”Ikuinen juutalainen” (Der ewige Jude) avattiin Münchenissä.
- 9. marraskuuta – Kiinan–Japanin sota: japanilaiset valtasivat Shanghain.
- 10. marraskuuta – Brasilian presidentti Getúlio Vargas ilmoitti radiossa suunniteltujen presidentinvaalien peruuttamisesta, kongressin hajottamisesta ”kalliina ja riittämättömänä aparaattina” ja omaksui laajat valtaoikeudet Euroopan fasistien mallin mukaan laaditun perustuslain alaisuudessa.
- 27. marraskuuta – Pohjolan Työn ensimmäinen numero ilmestyi.
- 27. marraskuuta − Marsalkka Hermann Göring nimitettiin Saksan talousministeriksi.
- 6. joulukuuta − Itsenäinen Suomi täytti 20 vuotta. Puhelinasentaja, sosialidemokraatti Emil Skog piti Helsingin messuhallissa järjestetyssä juhlassa puheen yhtenäisen Suomen puolesta.
- 11. joulukuuta – Italia erosi Kansainliitosta.
- 13. joulukuuta – Kiinan–Japanin sota: Nanjingin taistelu päättyi ja joukkomurhat alkoivat.
- 16. joulukuuta – Kansaneläkelaitos aloitti toimintansa.
- 21. joulukuuta – Lumikki ja seitsemän kääpiötä -animaatioelokuvan ensi-ilta Yhdysvalloissa.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Lenita Airisto, suomalainen toimitusjohtaja ja Suomen Neito
- 4. tammikuuta – Reijo Lindroos, suomalainen kansanedustaja ja poliitikko (k. 2015)
- 6. tammikuuta – Harri Holkeri, suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja valtioneuvos (k. 2011)
- 7. tammikuuta - Ali Soilih, komorien diktaattori vuosina 1976-1978 (k. 1978)
- 8. tammikuuta − Shirley Bassey, brittiläinen laulaja
- 18. tammikuuta – John Hume, pohjoisirlantilainen poliitikko
- 19. tammikuuta – Prinsessa Birgitta, Ruotsin prinsessa
- 24. tammikuuta – Martin Saarikangas, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos
- 30. tammikuuta – Anna-Liisa Haakana, suomalainen kirjailija
- 30. tammikuuta – Vanessa Redgrave, brittiläinen näyttelijä
- 30. tammikuuta – Boris Spasski, neuvostoliittolainen šakinpelaaja (maailmanmestari)
- 31. tammikuuta – Philip Glass, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 4. helmikuuta – Magnar Solberg, norjalainen ampumahiihtäjä
- 20. helmikuuta – Robert Huber, saksalainen biokemisti
- 21. helmikuuta – Ron Clarke, australialainen kestävyysjuoksija
- 21. helmikuuta – Harald V, Norjan kuningas
- 25. helmikuuta – Tom Courtenay, brittiläinen näyttelijä
- 1. maaliskuuta – Stig Bergling, ruotsalainen vakooja
- 3. maaliskuuta – Bobby Driscoll, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1968)
- 6. maaliskuuta – Valentina Tereškova, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen nainen avaruudessa)
- 18. maaliskuuta – Mark Donohue, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
- 23. maaliskuuta – Erkki Guseff, suomalainen keihäänheittäjä
- 27. maaliskuuta – Ilpo Hakasalo, suomalainen musiikkitoimittaja (k. 2006)
- 30. maaliskuuta – Warren Beatty, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Lassi Sinkkonen, suomalainen kirjailija (k. 1976)
- 5. huhtikuuta – Colin Powell, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 9. huhtikuuta – Pertti Viinanen, suomalainen työmarkkinajohtaja
- 14. huhtikuuta – Tauno Matomäki, suomalainen vuorineuvos
- 19. huhtikuuta – Heikki Alho, suomalainen näyttelijä
- 20. huhtikuuta – George Takei, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. huhtikuuta – Jack Nicholson, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 28. huhtikuuta – Saddam Hussein, Irakin presidentti (k. 2006)
- 4. toukokuuta – Ron Carter, yhdysvaltalainen jazz-basisti
- 4. toukokuuta – Matti Vapalahti, suomalainen neurokirurgi (k. 2011)
- 5. toukokuuta – Gunnar Mattsson, suomalainen kirjailija (k. 1989)
- 11. toukokuuta – Erkki Aho, suomalainen koulumies
- 14. toukokuuta – Aulis Aarnio, suomalainen oikeusfilosofi
- 15. toukokuuta – Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 26. toukokuuta – Kari Nurmela, suomalainen oopperalaulaja (k. 1984)
- 30. toukokuuta – Claes Andersson, suomalainen kirjailija, poliitikko ja psykiatri
- 6. kesäkuuta – Anto Leikola, suomalainen oppihistorian professori
- 7. kesäkuuta – Neeme Järvi, virolainen kapellimestari
- 23. kesäkuuta – Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan presidentti
- 29. kesäkuuta – Johan Mickwitz, suomalainen kirjailija
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6. heinäkuuta – Vladimir Ashkenazy, venäläis-islantilainen pianisti ja kapellimestari
- 12. heinäkuuta – Bill Cosby, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 12. heinäkuuta – Lionel Jospin, Ranskan pääministeri
- 18. heinäkuuta – Roald Hoffmann, puolalais-yhdysvaltalainen kemisti
- 18. heinäkuuta – Hunter S. Thompson, yhdysvaltalainen journalisti ja kirjailija
- 8. elokuuta – Dustin Hoffman, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. elokuuta – Anatoli Sobtšak, venäläinen poliitikko (k. 2000)
- 10. elokuuta – Lasse Wächter, suomalainen upseeri (k. 1998)
- 13. elokuuta – Juhani Liedevaara, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja (k. 1972)
- 15. elokuuta – Jorma Lyytinen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1966)
- 19. elokuuta – Richard Møller Nielsen, tanskalainen jalkapallovalmentaja (Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja)
- 23. elokuuta – Ville-Veikko Salminen, suomalainen näyttelijä (k. 2006)
- 24. elokuuta – Marjatta Leppänen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
- 30. elokuuta – Bruce McLaren, uusiseelantilainen kilpa-autoilija (McLaren-formulatallin perustaja) (k. 1970)
- 2. syyskuuta – Pentti Saarikoski, suomalainen runoilija, kääntäjä ja kirjailija (k. 1983)
- 4. syyskuuta – Dawn Fraser, australialainen uimari
- 4. syyskuuta – Tarja-Tuulikki Tarsala, suomalainen näyttelijä (k. 2007)
- 5. syyskuuta – Lasse Liemola, suomalainen laulaja
- 15. syyskuuta – Fernando de la Rúa, Argentiinan presidentti
- 19. syyskuuta – Pekka Tarjanne, suomalainen poliitikko (k. 2010)
- 22. syyskuuta – Camilla Mickwitz, suomalainen graafikko
- 26. syyskuuta – Outi Heiskanen, suomalainen taidegraafikko
- 27. syyskuuta – Barbara Helsingius, suomalainen muusikko ja toimittaja
- 29. syyskuuta – Reino Kurki-Suonio, suomalainen tietojenkäsittelytieteen professori
- 29. syyskuuta – Juhani Raiskinen, suomalainen kapellimestari ja oopperanjohtaja
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 10. lokakuuta – Juha Jokinen, suomalainen urheiluselostaja
- 11. lokakuuta – Bobby Charlton, englantilainen jalkapalloilija
- 27. lokakuuta – Eugen Ekman, suomalainen voimistelija (olympiavoittaja)
- 28. lokakuuta – Seppo Mustonen, suomalainen tilastotieteen professori
- 28. lokakuuta – Bengt Ahlfors, suomalainen ohjaaja ja kirjailija
- 6. marraskuuta – Heikki Ylikangas, suomalainen historian professori
- 18. marraskuuta – Jussi Hooli, suomalainen vesirakentamisen tutkija ja professori
- 20. marraskuuta – Eero Mäntyranta, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
- 30. marraskuuta – Ridley Scott, englantilainen elokuvaohjaaja
- 17. joulukuuta – John Kennedy Toole, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1969)
- 17. joulukuuta – Eero Valjakka, suomalainen arkkitehti
- 20. joulukuuta – Juhana Blomstedt, suomalainen kuvataiteilija
- 21. joulukuuta – Jane Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. joulukuuta – Eduard Uspenski, venäläinen kirjailija
- 31. joulukuuta – Anthony Hopkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 31. joulukuuta – Kai Lind, suomalainen iskelmälaulaja
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 11. tammikuuta – Edvard Valpas-Hänninen, suomalainen lehtimies ja poliitikko
- 20. tammikuuta – Immi Hellén, suomalainen runoilija
- 25. tammikuuta – Santeri Ivalo, suomalainen kirjailija (s. 1866)
- 7. helmikuuta – Elihu Root, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1845)
- 14. helmikuuta – Erkki Melartin, suomalainen säveltäjä (s. 1875)
- 12. maaliskuuta – Charles-Marie Widor, ranskalainen säveltäjä (s. 1844)
- 15. maaliskuuta – H. P. Lovecraft, yhdysvaltalainen kirjailija
- 17. maaliskuuta – Austen Chamberlain, brittiläinen valtiomies
- 29. maaliskuuta – Karol Szymanowski, puolalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1882)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 21. huhtikuuta – Saima Harmaja, suomalainen runoilija (s. 1913)
- 15. toukokuuta – Albert Gebhard, suomalainen taidemaalari
- 23. toukokuuta – John D. Rockefeller, yhdysvaltalainen teollisuusmies
- 28. toukokuuta – Alfred Adler, itävaltalainen psykologi
- 7. kesäkuuta – Jean Harlow, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1911)
- 16. kesäkuuta – Matti Paasivuori, suomalainen poliitikko
- 19. kesäkuuta – J. M. Barrie, skotlantilainen kirjailija
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2. heinäkuuta – Amelia Earhart, yhdysvaltalainen lentäjä (katosi)
- 11. heinäkuuta – George Gershwin, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 13. heinäkuuta – Emmett Dalton, yhdysvaltalainen lainsuojaton
- 17. heinäkuuta – Annie Furuhjelm, suomalainen poliitikko
- 20. heinäkuuta – Guglielmo Marconi, italialainen keksijä (s. 1874)
- 2. elokuuta – Artur Sirk, virolainen poliitikko
- 13. elokuuta – Sigizmund Levanevski, neuvostoliittolainen lentäjä (katosi, ruumista ei koskaan löydetty)
- 2. syyskuuta – Pierre de Coubertin, nykyaikaisten olympialaisten perustaja
- 26. syyskuuta – Bessie Smith, yhdysvaltalainen jazz- ja blueslaulaja
- 29. syyskuuta – Ray Ewry, yhdysvaltalainen yleisurheilija (moninkertainen olympiavoittaja)
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 19. lokakuuta – Ernest Rutherford, vuoden 1908 Nobelin kemianpalkinnon saanut uusiseelantilainen fyysikko (ydinfysiikan ”isä”)
- 20. lokakuuta – Mimmi Lähteenoja, suomalainen näyttelijä
- 9. marraskuuta – Ramsay MacDonald, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- 15. marraskuuta – Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari.
- 9. joulukuuta – Gustaf Dalén, ruotsalainen keksijä
- 20. joulukuuta – Erich Ludendorff, saksalainen kenraali
- 21. joulukuuta – Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 28. joulukuuta – Maurice Ravel, ranskalainen säveltäjä
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Clinton Davisson ja George Thomson
- Nobelin kemianpalkinto: Walter Haworth ja Paul Karrer
- Nobelin lääketieteen palkinto: Albert Szent-Györgyi
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Roger Martin du Gard
- Nobelin rauhanpalkinto: Robert Cecil
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hiiriä ja ihmisiä – John Steinbeck
- Hobitti eli sinne ja takaisin – J. R. R. Tolkien
- Juurakon Hulda – Hella Wuolijoki
- Sydenpolttajat – Arvi Järventaus
- Vieras mies tuli taloon – Mika Waltari
- Yrjänän emännän synti – Artturi Leinonen