1906

Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Preussin yleisesikuntapäällikkö Alfred von Schlieffen jätti tehtävänsä korkean ikänsä vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli kenraaliluutnantti Helmuth von Moltke. Schlieffen jätti jälkeensä ”Schlieffen-suunnitelman”.
• 17. tammikuuta – Armand Fallières valittiin Ranskan presidentiksi.
• 5. helmikuuta – Kenraalimajuri August Langhoff nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi.
• 10. helmikuuta – Merisodankäynnin mullistanut taistelulaiva HMS Dreadnought laskettiin vesille Portsmouthissa.
• 26. helmikuuta – Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstö.
• 10. maaliskuuta – Ranskassa Courrièrissa sattuneessa kaivosonnettomuudessa kuoli 1 100 työläistä.
• 11. maaliskuuta – Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto perustettiin.
• 13. maaliskuuta – Portugalilaisten taistelulaivojen Dom Carlos ja Vasco de Gama miehistöt kapinoivat.
• 22. maaliskuuta – SMS Scharnhorst laskettiin vesille Blohm & Vossin telakalla Saksassa.
• 9. huhtikuuta – Sosialidemokraattien järjestämä nelipäiväinen yleinen torpparikokous alkoi Tampereella.
• 18. huhtikuuta – San Franciscon suuri maanjäristys ja sen jälkeinen tulipalo tuhosi 28 000 taloa ja surmasi tuhat ihmistä.
• 20. huhtikuuta – Santeri Alkion toimittama Ilkka-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran.
• 22. huhtikuuta – Ateenan olympialaiset avattiin.
• 1. toukokuuta – Maalaisliitto perustettiin Oulaisissa. Myöhemmin samana vuonna perustettiin Suomen maalaisväestön puolue, joka yhdistyi Maalaisliittoon lokakuun lopulla.
• 10. toukokuuta – Venäjän keisari Nikolai II avasi ensimmäisen Venäjän duuman istunnon. Duuman jäsenistä suurin osa vastusti monarkiaa, ja se hajotettiin 22. heinäkuuta.
• 12. toukokuuta – J. V. Snellmanin satavuotissyntymäpäivänä noin 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi.
• 19. toukokuuta – Alpit alittava Simplonin rautatietunneli valmistui.
• 20. toukokuuta – Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin.
• 20. toukokuuta – Suuri joukko Laukon kartanon torppareita ryhtyi päivätyölakkoon Vesilahdessa ja Tottijärvellä.
• 25. toukokuuta – Suomalaisuuden Liitto perustettiin.
• 29. toukokuuta – Suomessa säätyvaltiopäivät hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Valtiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nikolai II vahvisti lain 20. heinäkuuta. Sekä miehet että naiset saivat yleisen äänioikeuden.
• 31. toukokuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII avioitui prinsessa Viktoria Eugenie von Batterbergin kanssa. Aviopari selvisi niukasti anarkistien pommi-iskusta.
• 26. kesäkuuta – Le Mansissa järjestettiin ensimmäiset Grand Pix -ajot.
• 10. heinäkuuta - Oulun Uimaseura perustettiin.
• 12. heinäkuuta – Aiemmin vakoilusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Alfred Dreyfus todettiin syyttömäksi ja hän sai sotilasarvonsa takaisin. Dreyfusin tapaus päättyi.
• 22. heinäkuuta – Keisari Nikolai II hajotti duuman.
• 30. heinäkuuta – Viaporin kapina syttyi, sotaväki kapinoi aikeinaan hyökätä Kronstadtin kautta Pietariin. Suomen punakaartin päällikkö Johan Kock julisti Helsingissä suurlakon kapinan tueksi.
• 2. elokuuta – Viaporin kapinalliset antautuivat. Helsingissä puhkesi punakaartin ja suojeluskuntien yhteenotto, Hakaniemen mellakka, jossa sai surmansa kymmenisen ihmistä
• 25. elokuuta – Venäjän pääministeri Pjotr Stolypinin murhayrityksessä kuoli 27 ihmistä.
• 2. syyskuuta – Roald Amundsen saapui Nomen satamaan Alaskassa purjehdittuaan Luoteisväylän läpi.
• 18. syyskuuta – Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat viimeisen kerran.
• 1. lokakuuta – Suomen valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain uudistukset astuivat voimaan.
• 3. lokakuuta – SOS:sta tuli virallinen hätämerkki.
• 14. marraskuuta – Kansleri Bernhard von Bülow puhui Saksan valtiopäivillä Britannian ja Ranskan entente cordialen, Venäjän ja Ranskan liiton sekä Marokon konferenssin johtaneen Saksan piiritykseen.
• 23. marraskuuta – Keisari Frans Joosef I nimitti Conrad von Hötzendorfin Itävalta-Unkarin asevoimien päämajan päälliköksi.
• 13. joulukuuta – Britannia, Ranska ja Italia solmivat sopimuksen Abessinian koskemattomuudesta.
• 14. joulukuuta – Ensimmäinen saksalainen sukellusvene, U1, otettiin käyttöön Kielissä.

tuntematon päivämäärä

• joulukuu – Helsingin asukasluku ylitti 100 000 asukasta.

Syntyneitä

• 3. tammikuuta – Aleksei Stahanov, neuvostoliittolainen kaivosmies, (k. 1977)
• 11. tammikuuta – Albert Hofmann, sveitsiläinen kemisti (LSD:n keksijä) (k. 2008)
• 15. tammikuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (k. 1975)
• 4. helmikuuta – Dietrich Bonhoeffer, saksalainen teologi (k. 1945)
• 7. helmikuuta – Aixinjueluo Puyi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian Kiinan keisari (1908–1912 ja 1917) (k. 1967)
• 10. helmikuuta – Lon Chaney, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973)
• 18. helmikuuta – Hans Asperger, itävaltalainen lastenlääkäri (k. 1980)
• 19. maaliskuuta – Adolf Eichmann, saksalainen SS-everstiluutnantti (holokaustin pääsuunnittelija) (k. 1962)

• 2. huhtikuuta – Reino Palmroth (”Palle”, ”Reino Hirviseppä”), suomalainen kirjailija ja kamarineuvos (k. 1992)
• 8. huhtikuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (SF-paraati) (k. 1939)
• 13. huhtikuuta – Samuel Beckett, vuoden 1969 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen kirjailija (Huomenna hän tulee) (k. 1989)
• 22. huhtikuuta – Kustaa Aadolf, Ruotsin perintöprinssi (k. 1947)
• 25. huhtikuuta – Sally Salminen, ahvenanmaalainen kirjailija (Hiekalle rakennettu) (k. 1976)
• 28. huhtikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi (k. 1978)
• 2. toukokuuta – Aulikki Rautawaara, suomalainen oopperalaulaja (k. 1990)
• 3. kesäkuuta – Freda Josephine McDonald (”Joséphine Baker”), yhdysvaltalais-ranskalainen tanssija, laulaja ja varieteetaiteilija (k. 1975)
• 22. kesäkuuta – Samuel Wilder (”Billy Wilder”), itävaltalaissyntyinen Oscar-palkittu käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja ja -tuottaja (Tuhlattuja päiviä) (k. 2002)
• 24. kesäkuuta – Maire Gullichsen, suomalainen taiteenkerääjä ja -edistäjä (k. 1990)
• 27. kesäkuuta – Catherine Cookson, englantilainen kirjailija (k. 1998)
• 28. kesäkuuta – Maria Goeppert-Mayer, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1972)

• 6. heinäkuuta – Kylli Koski (”Kylli-täti”), suomalainen taiteilija, taidekasvattaja ja kuvaamataidonopettaja (k. 1997)
• 5. elokuuta – John Huston, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Sierra Madren aarre) (k. 1987)
• 30. elokuuta – Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä (Yhteiskunnan vihollinen) (k. 1979)
• 4. syyskuuta – Ruben Auervaara, suomalainen huijari (k. 1964)
• 25. syyskuuta – Dmitri Šostakovitš, neuvostoliittolainen säveltäjä (Leningrad-sinfonia) (k. 1975)

• 12. lokakuuta – Vieno Johannes Sukselainen, Suomen pääministeri ja Eduskunnan puhemies (k. 1995)
• 16. lokakuuta – Dora Jung, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1980)
• 8. marraskuuta – Hans Christian Hansen, Tanskan pääministeri (k. 1960)
• 9. marraskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä (k. 1974)
• 18. marraskuuta – Klaus Mann, saksalainen kirjailija (Mefisto) (k. 1949)
• 19. joulukuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (k. 1982)
• 25. joulukuuta – Ernst Ruska, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 1988)

Kuolleita

• 13. tammikuuta – Aleksandr Popov, venäläinen fyysikko (radion varhainen kehittäjä) (s. 1859)
• 17. tammikuuta – Kaarlo Bergbom, suomalainen teatterimies
• 29. tammikuuta – Kristian IX, Tanskan kuningas
• 31. tammikuuta – Georg Strömberg, suomalainen insinööri ja rautatienrakentaja
• 25. helmikuuta – Anton Arenski, venäläinen säveltäjä
• 22. maaliskuuta – Martin Wegelius, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (Sibelius-Akatemian perustaja)
• 19. huhtikuuta – Pierre Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1859)
• 23. toukokuuta – Henrik Ibsen, norjalainen näytelmäkirjailija (Nukkekoti)
• 31. heinäkuuta – Ferdinand von Wright, suomalainen taidemaalari
• 22. lokakuuta – Paul Cézanne (”Aix'n erakko”), ranskalainen taidemaalari
• 16. marraskuuta – J. H. Erkko, suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Joseph Thomson
• Nobelin kemianpalkinto: Henri Moissan
• Nobelin lääketieteen palkinto: Camillo Golgi ja Santiago Ramón y Cajal
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Giosuè Carducci
• Nobelin rauhanpalkinto: Theodore Roosevelt

Kirjoja

• Tarulinna: Suomen kansan satuja lapsille – Joel Lehtonen
• Tuomas Vitikka – Eino Leino
• Muuan nuoruus – Hermann Hesse
• Kuunaama – Jack London
• Valkohammas – Jack London
• Kommunistinen manifesti käännettiin suomeksi.