1924
Kohteesta Wikipedia
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Kerava erotettiin Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi.
- 1. tammikuuta – Punkaharjun ja Aitolahden kunnat perustettiin.
- 11. tammikuuta − SDP:n kansanedustajat jättäytyivät puoluetoimikunnan päätöksellä pois eduskunnan työstä.
- 16. tammikuuta − Pääministeri Kyösti Kallio esitti hallituksensa eronpyynnön.
- 18. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg hajotti eduskunnan, koska se ei ollut Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien pidättämisen jälkeen enää täysilukuinen, myönsi eron Kallion hallitukselle ja nimitti pääjohtaja A. K. Cajanderin muodostaman hallituksen.
- 22. tammikuuta – Ramsay MacDonaldista tuli ensimmäinen työväenpuolueen Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 22. tammikuuta – Kolmen miehen neuvosto, jonka muodostivat Josif Stalin, Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev, asettui Neuvostoliiton johtoon Leninin kuoltua.
- 25. tammikuuta – Ensimmäiset talviolympialaiset avattiin Chamonix'ssa, Ranskan alpeilla.
- 26. tammikuuta – Petrograd nimettiin Leningradiksi.
- 1. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Neuvostoliiton. Sen tunnustivat helmikuun aikana myös Italia, Itävalta ja Norja.
- 8. helmikuuta – Ensimmäinen kaasukammiossa suoritettu teloitus toimeenpantiin Yhdysvalloissa Nevadan osavaltion vankilassa Carson Cityssä.
- 26. helmikuuta – Oikeudenkäynti Adolf Hitleriä ja muita Oluttupavallankaappaukseen osallistuneita vastaan alkoi.
- 28. helmikuuta – Itävaltalaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetti Kreivitär Mariza sai ensiesityksensä Wienissä.
- 28. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin.
- 9. maaliskuuta – Italia liitti itseensä Rijekan.
- 16. maaliskuuta – Työtehoseura perustettiin.
- 20. maaliskuuta – Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingistä Tallinnaan Junkers F 13 -koneella.
- 22. maaliskuuta − Suomessa tuli voimaan työehtosopimuslaki.
- 25. maaliskuuta – Kreikka julistautui tasavallaksi.
- 25. maaliskuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti seitsemännen sinfoniansa ensiesityksen Tukholmassa. Sinfonia esitettiin Suomessa ensi kerran vasta vuonna 1927.
- 1. huhtikuuta – Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen, hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta.
- 1. huhtikuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
- 6. huhtikuuta – Fasistit saivat Italiassa vaaleissa 2/3 äänistä.
- 7. huhtikuuta – Kirjailija Ilmari Kianto julkaisi 50-vuotispäivänään romaanin Ryysyrannan Jooseppi.
- 22. huhtikuuta – Suomessa asetettiin puolustusneuvosto tasavallan presidentin avuksi maanpuolustuskysymyksissä.
- 23. toukokuuta – Moskovassa alkoi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 13. edustajakokous, jossa Josif Stalin selvitti välinsä Lev Trotskiin sekä Trotskin ja Karl Radekin johtamaan puolueen oppositioon.
- 31. toukokuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Cajanderin hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen puheenjohtajan Lauri Ingmanin muodostaman hallituksen.
- 2. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge allekirjoitti Indian Citizenship Actin, joka myönsi kaikille Yhdysvalloissa syntyneille intiaaneille kansalaisuuden.
- 5. kesäkuuta − Säännöllinen lentoliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkoi.
- 10. kesäkuuta – Fasistit kaappasivat ja tappoivat Italian sosialistien johtajan Giacomo Matteottin Roomassa.
- 5. heinäkuuta – Kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Pariisissa.
–*28. elokuuta – Elokuun kansannousu alkoi Georgiassa.
- 31. elokuuta – Paavo Nurmi teki uuden 10 000 m:n maailmanennätyksen.
- 9. syyskuuta – Belgia siirtyi kahdeksantuntiseen työpäivään.
- 13. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin.
- 25. lokakuuta – Daily Mail julkaisi Britanniassa Zinovjev-kirjeenä tunnetun dokumentin.
- 25. lokakuuta – Leevi Madetojan ooppera Pohjalaisia sai ensiesityksensä Helsingissä. Libretto perustui Artturi Järviluoman samannimiseen näytelmään.
- 28. lokakuuta – Ranska tunnusti Neuvostoliiton.
- 19. marraskuuta – Pääministeri Lauri Ingman esitti hallituksensa eronpyynnön. Maalaisliiton ministerit saivat pyytämänsä eron hallituksesta 22. marraskuuta.
- 2. joulukuuta – Suomalainen purjelaiva Port Caledonia upposi myrskyssä Biskajanlahdella ja koko 26-henkinen miehistö, johon kuului kahdeksan suomalaisia, hukkui.
- 5. joulukuuta – Suomessa annettiin laki tulo- ja omaisuusverosta.
- 12. joulukuuta – Kommunistien vallankaappaus Virossa epäonnistui.
- 30. joulukuuta – Edwin Hubble ilmoitti havainneensa muita galakseja.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta - Francisco Macías Nguema, Päiväntasaajan Guinean diktaattori (k. 1979)
- 3. tammikuuta – André Franquin, belgialainen sarjakuvataiteilija (Marsupilami) (k. 1997)
- 10. tammikuuta – Aila Meriluoto, suomalainen kirjailija, suomentaja ja runoilija (Lasimaalaus)
- 10. tammikuuta – Maxwell Lemuel Roach (”Max Roach”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko, rumpali ja säveltäjä (k. 2007)
- 12. tammikuuta – Matti Kassila, suomalainen elokuvaohjaaja
- 14. tammikuuta – Risto Mäkelä, suomalainen näyttelijä (Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin) (k. 1992)
- 15. tammikuuta – Maurice Goldenhar, belgialaissyntyinen lääkäri (Goldenharin oireyhtymä) (k. 2001)
- 21. tammikuuta – Alfred Hawthorn Hill (”Benny Hill”), brittiläinen koomikko (k. 1992)
- 23. tammikuuta – Martti Pokela, suomalainen kansanmusiikin professori ja kanteletaiteilija (k. 2007)
- 29. tammikuuta – Luigi Nono, italialainen säveltäjä (k. 1990)
- 6. helmikuuta – Kyllikki Virolainen, suomalainen toimittaja ja poliitikko (k. 2009)
- 10. helmikuuta – Marjatta Kallio, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
- 16. helmikuuta – Marja Korhonen, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
- 23. helmikuuta – Claude Sautet, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 2000)
- 24. maaliskuuta – Veikko Tuomi, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1992)
- 3. huhtikuuta – Marlon Brando, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama) (k. 2004)
- 11. toukokuuta – Antony Hewish, vuoden 1974 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen radioastronomi
- 19. toukokuuta – Olli Hämäläinen, suomalainen toimittaja ja muusikko (k. 1984)
- 22. toukokuuta – Chahnour Vaghinag Aznavourian (”Charles Aznavour”), armenialais-ranskalainen laulaja, näyttelijä ja säveltäjä
- 9. kesäkuuta – Sinikka Luja-Penttilä, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 12. kesäkuuta – George Herbert Walker Bush, Yhdysvaltain presidentti
- 17. kesäkuuta – Liisa Tuomi, suomalainen näyttelijä (k. 1989)
- 4. heinäkuuta – Eva Marie Saint, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama)
- 28. heinäkuuta – Luigi Musso, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1958)
- 2. elokuuta – James Baldwin, yhdysvaltalainen kirjailija (Mene ja kerro se vuorilla) (k. 1987)
- 6. elokuuta – Jaakko Pöyry, suomalainen tekniikan tohtori ja metsäalan vaikuttaja (Pöyry Oyj:n perustaja) (k. 2006)
- 11. elokuuta – Elsa Sylvestersson, suomalainen tanssija ja koreografi (k. 1996)
- 14. elokuuta – Georges Prêtre, ranskalainen kapellimestari
- 15. elokuuta – Marko Tapio, suomalainen kirjailija (k. 1973)
- 4. syyskuuta – Anita Snellman, suomalainen taidemaalari ja professori (k. 2006)
- 9. syyskuuta – Henrik Tikkanen, suomalainen taiteilija ja kirjailija (Kulosaarentie 8) (k. 1984)
- 11. syyskuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (Hänen olivat linnut) (k. 1966)
- 16. syyskuuta – Lauren Bacall, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2014)
- 27. syyskuuta – Leo Kalervo, suomalainen kirjailija (k. 2011)
- 28. syyskuuta – Marcello Mastroianni, italialainen näyttelijä (k. 1996)
- 30. syyskuuta – Truman Capote, yhdysvaltalainen kirjailija (Kylmäverisesti) (k. 1984)
- 1. lokakuuta – Jimmy Carter, vuoden 2002 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti
- 4. lokakuuta – Pärre Förars, suomalainen lakimies ja muusikko (k. 2011)
- 10. lokakuuta – Edward Davis Wood (”Ed Wood”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1978)
- 13. lokakuuta – Jussi Linnamo, suomalainen professori ja ministeri (pankkitarkastusviraston johtaja) (k. 2004)
- 21. lokakuuta – Kauko Helovirta, suomalainen näyttelijä (Knalli ja sateenvarjo) (k. 1997)
- 22. lokakuuta – Lily Weiding, tanskalainen näyttelijä
- 22. lokakuuta - Alfred Garson, kanadalainen säveltäjä, viulisti ja musiikkipedagogi
- 23. lokakuuta – Saskia Marjatta Donofrio (”Maaria Eira”), suomalainen oopperalaulaja (k. 1999)
- 19. marraskuuta – Björn Kurtén, suomalainen paleontologi ja kirjailija (Musta tiikeri) (k. 1988)
- 20. marraskuuta – Benoît Mandelbrot, puolalaissyntyinen matemaatikko (Mandelbrotin joukko) (k. 2010)
- 20. marraskuuta – Karen Harup, tanskalainen uinnin olympiavoittaja (k. 2009)
- 25. marraskuuta – Mauri Sariola, suomalainen rikostoimittaja ja -kirjailija (Susikoski) (k. 1985)
- 26. marraskuuta – Pekka Silvola, suomalainen poliitikko ja radiojohtaja (k. 2015)
- 1. joulukuuta – Eino Uusitalo, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2015)
- 2. joulukuuta – Alexander Haig, yhdysvaltalainen kenraali ja poliitikkov (k. 2010)
- 2. joulukuuta – Cyril Ornadel, brittiläinen viihdesäveltäjä ja kapellimestari (k. 2011)
- 11. joulukuuta – Taisto Tähkämaa, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 14. joulukuuta – Kirsi Kunnas, suomalainen lastenkirjailija ja runoilija (Tiitiäisen satupuu)
- 14. joulukuuta – Siiri Rantanen (”Äitee”), suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
- 20. joulukuuta – Ahti Pekkala, suomalainen poliitikko (k. 2014)
- 20. joulukuuta – Martti Takala, suomalainen kasvatustieteilijä ja professori (k. 2012)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 21. tammikuuta – Vladimir Iljitš Uljanov (”Lenin”), venäläinen vallankumouksellinen (ensimmäinen Neuvostoliiton johtaja) (s. 1870)
- 3. helmikuuta – Woodrow Wilson, vuoden 1919 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti (s. 1856)
- 17. helmikuuta – Oskar Mattsson (”Oskar Merikanto”), suomalainen säveltäjä (”Kesäillan valssi”) (s. 1868)
- 1. maaliskuuta – Louise-Marie Amélie, belgialaisten kuninkaan Leopold II:n tytär (s. 1858)
- 12. maaliskuuta – Mikael Soininen, suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko (s. 1860)
- 3. kesäkuuta – Franz Kafka, tšekkiläissyntyinen kirjailija (Oikeusjuttu) (s. 1883) (tuberkuloosi)
- 10. kesäkuuta – Giacomo Matteotti, italialainen poliitikko (s. 1885) (murhattiin)
- 11. kesäkuuta – Severi Nuormaa, suomalainen runoilija, sanoittaja, toimittaja ja kansansivistäjä (s. 1865)
- 19. kesäkuuta – Konni Zilliacus, suomalainen lakimies, kirjailija ja poliitikko (s. 1855)
- 27. heinäkuuta – Ferruccio Busoni, italialainen pianisti, säveltäjä, kapellimestari ja musiikinopettaja (s. 1866)
- 17. elokuuta – Pavel Urusohn, venäläissyntyinen matemaatikko (Urusohnin lause) (s. 1898)
- 13. syyskuuta – P. J. Hannikainen, suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja runoilija (s. 1854)
- 12. lokakuuta – Jacques Anatole François Thibault (”Anatole France”), vuoden 1921 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Enkelten kapina) (s. 1844)
- 4. marraskuuta – Gabriel Fauré, ranskalainen säveltäjä (s. 1845)
- 14. marraskuuta – Robert Kiljander, suomalainen kirjailija (s. 1848)
- 29. marraskuuta – Giacomo Puccini, italialainen säveltäjä (La bohème) (s. 1858)
- 2. joulukuuta – Emmy Achté, suomalainen oopperalaulaja ja laulunopettaja (s. 1850)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Karl Siegbahn
- Nobelin lääketieteen palkinto: Willem Einthoven
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Władysław Reymont
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Omistani ja omilleni – Frans Eemil Sillanpää
- Maan tasalta – Frans Eemil Sillanpää
- Tunturin tuolta puolen – Arvi Järventaus
- Paimentytöt – Arvi Järventaus
- Tohvelisankarin rouva – Maria Jotuni
- Helkavirsiä 1–2 – Eino Leino
- Shemeikan murhe – Eino Leino
- Kylpylävieraana Badenissa – Hermann Hesse
- Iloista kyytiä rajakomendantin autossa – Ilmari Kianto
- Ryysyrannan Jooseppi – Ilmari Kianto
- Vahingosta vihastuu – Olli