1941

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta − Toejoen ja Uudenkoiviston taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin ja siirrettiin Porin maalaiskunnasta Porin kaupunkiin.
• 3. tammikuuta − Tasavallan presidentti Risto Ryti nimitti Suomen Pankin johtajan Jukka Rangellin muodostaman hallituksen.
• 11. tammikuuta – Norjan johtaja Vidkun Quisling pyysi saksalaisten miehitysjoukkojen apua oppositiovoimien tukahduttamiseen.
• 17. tammikuuta – Suomessa siirrettiin yleisen työvelvollisuuden johto kansanhuoltoministeriöltä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle.
• 19. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa.
• 19. tammikuuta – Toivo Särkän ohjaama ja Mika Waltarin käsikirjoittama elokuva Kulkurin valssi sai ensiesityksensä. Elokuvan pääosissa olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo ja sen kävi katsomassa yli miljoona suomalaista. Edellinen vastaaviin katsojalukuihin noussut elokuva oli ollut Risto Orkon Siltalan pehtoori vuonna 1934, ja sen ylitti vasta Edvin Laineen Tuntematon sotilas vuonna 1955.
• 21. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa.
• 21. tammikuuta – Fasistinen Rautakaarti yritti vallankaappausta Romaniassa.
• 23. tammikuuta – Charles Lindbergh puhui Yhdysvaltain kongressin edessä ja suositteli pysymistä neutraalina sodassa.
• 29. tammikuuta – Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) lopetti toimintansa.
• 1. helmikuuta – Saksalaismielisyydestään tunnettu varatuomari Arno Anthoni nimitettiin Valtiollisen poliisin päälliköksi.
• 1. helmikuuta − Suomessa tuli voimaan ensimmäinen liikevaihtoverolaki.
• 3. helmikuuta – Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon.
• 6. helmikuuta − Suomen Moskovan-lähettiläs J. K. Paasikivi ehdotti Petsamon luovuttamista Neuvostoliitolle muualta saatavaa korvausta vastaan. Neuvostoliitto vaati itselleen Petsamon nikkelikaivoksia.
• 10. helmikuuta − Marsalkka Mannerheim pyysi vapautusta Suomen puolustusvoimien ylipäällikön tehtävistä, koska hän katsoi Neuvostoliitolle tehtävien myönnytysten vaarantavan Suomen puolustusmahdollisuudet. Keskusteltuaan presidentti Risto Rytin kanssa Mannerheim perui anomuksensa seuraavana päivänä.
• 10. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta kutsui suurlähettiläänsä kotiin Romanian pääkaupungista Bukarestista.
• 11. helmikuuta – Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
• 15. helmikuuta – Puukaasuttimet tulivat Suomessa pakollisiksi kaikissa moottoriajoneuvoissa lukuun ottamatta diplomaatti- ja hälytysajoneuvoja.
• 18. helmikuuta − Saksan Norjassa olleiden joukkojen esikuntapäällikkö, eversti Erich Buschenhagen saapui kahden viikon vierailulle Suomeen. Vierailun tarkoituksena oli valmistella Neuvostoliiton vastaisia operaatioita Suomen alueella ja tunnustella sotilaallisen yhteistyön mahdollisuuksia suomalaisten kanssa. Buschenhagen tapasi muun muassa marsalkka Mannerheimin, kenraalimajuri Aksel Airon ja kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon.
• 22. helmikuuta – Adolf Hitler hyväksyi 750 suomalaisen ottamisen SS-joukkoihin.
• 23. helmikuuta – Neuvostoliitto asetti takarajan Petsamon kaivostoiminnan järjestämiseksi sen vaatimalla tavalla. Suomi ei suostunut vaatimuksiin ja Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Zotov poistui Helsingistä.
• 1. maaliskuuta – Bulgaria liittyi akselivaltoihin.
• 1. maaliskuuta – Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, aloitti Nashvillessä Tennesseessä.
• 1. maaliskuuta – Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen ensimmäinen osa ilmestyi Suomessa kielitieteilijä Lauri Hirvensalon suomentamana ja WSOY:n kustantamana.
• 11. maaliskuuta – Franklin D. Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease-lain, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin Liittoutuneille.
• 12. maaliskuuta – Suomen ulkoministeri Rolf Witting hyväksyi suomalaisten sotilaiden värväämisen saksalaisiin SS-joukkoihin.
• 20. maaliskuuta − Kansanhuoltoministeriö määräsi kaiken villan ja villalumpun takavarikkoon kotimaisen tekstiilituotannon turvaamiseksi.
• 23. maaliskuuta – Helsingin Kaisaniemessä mitattiin lumensyvyydeksi ennätykselliset 109 cm. Kahden edellisen päivän aikana satoi uutta lunta 55 cm.
• 25. maaliskuuta – Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä akselivaltoihin.
• 27. maaliskuuta – Jugoslavian sijaishallitsija Ruhtinas Paulin palatessa Wienistä neuvotteluista armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.
• 27.–29. maaliskuuta – Matapanin taistelu: Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla.
• 30. maaliskuuta – Adolf Hitler esitti näkemyksiään hyökkäyksestä Neuvostoliittoon muun muassa kenraalikunnalleen pitämässään puheessa Berliinin valtakunnankansliassa.

Huhtikuu–kesäkuu

• 4. huhtikuuta – Akselivaltojen tukijoiden ja kansallismielisten vallankaappaus Irakissa Rašid Ali al-Kailanin johdolla pyrki tuomaan maan akselin puolelle sodassa. Kaappaus päättyi toukokuun lopulla brittijoukkojen lyötyä Irakin joukot.
• 6. huhtikuuta – Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
• 7. huhtikuuta – Turun hovioikeus piti voimassa Helsingin raastuvanoikeuden joulukuussa 1940 tekemän päätöksen Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkauttamisesta.
• 17. huhtikuuta – Jugoslavia antautui.
• 21. huhtikuuta – Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
• 21. huhtikuuta − SS-joukkoihin lähtevien suomalaisten sotilaiden värväys alkoi Helsingissä.
• 23. huhtikuuta – Neuvostoliiton uusi Helsingin-lähettiläs Pavel Orlov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto enää vastustanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
• 27. huhtikuuta – Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
• 30. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi valtalain, joka antoi hallitukselle laajat valtuudet säännellä talouselämää poikkeusoloissa, sekä lain väestön toimeentuloa vaarantavien rikosten rankaisemisesta. Taustalla oli jatkuvasti paheneva tavara- ja raaka-ainepula.
• 1. toukokuuta – Orson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
• 4. toukokuuta – Adolf Hitler piti Saksan valtiopäivillä puheen, jossa hän selosti Saksan saavuttamia voittoja Balkanin niemimaalla. Hitler korosti, että ”mikään voima ei voi viedä Saksalta sitä, minkä se on taistellen hankkinut”.
• 4. toukokuuta − Suomen ja Ruotsin välinen kolme viikkoa kestänyt maaottelumarssi alkoi. Marssille osallistui myös Suomen korkein poliittinen johto. Marssi päättyi Suomen voittoon 25. toukokuuta.
• 6. toukokuuta − Ensimmäiset SS-joukkoihin osallistuneet suomalaiset sotilaat lähtivät Saksaan.
• 9. toukokuuta – Kuninkaallinen laivasto kaappasi sukellusvene U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma-salauslaite, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
• 10. toukokuuta – Rudolf Hess hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla. Hänet vangittiin ja pidettiin Britanniassa sodan loppuun saakka. Hessin paikalle Saksan kansallissosialistisen puolueen johdossa tuli Martin Bormann.
• 12. toukokuuta – Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
• 20. toukokuuta – Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
• 23. toukokuuta − Kansanedustaja Väinö Meltti erotettiin SDP:sta.
• 24. toukokuuta – Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1480:sta pelastui.
• 25. toukokuuta – Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille.
• 26. toukokuuta – Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
• 26. toukokuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi sai pyytämänsä eron Suomen Moskovan-lähettilään tehtävistä.
• 27. toukokuuta – Bismarck upotettiin Atlantilla, 2 300 merimiestä kuoli.
• 27. toukokuuta – Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan.
• 30. toukokuuta – Suomen hallitus päätti, että siirtoväen asuttamisessa ja pika-asutuslain toimeenpanossa voitiin tarvittaessa turvautua pakkokeinoihin.
• 31. toukokuuta − Aleksis Kiven Seura perustettiin.
• 1. kesäkuuta – Kreeta antautui.
• 7. kesäkuuta – SS-Divisioona Nord aloitti marssin Norjasta Jäämerentietä pitkin Vuotson ja Sodankylän kautta Rovaniemelle.
• 8. kesäkuuta – Liittoutuneet valtasivat Syyrian ja Libanonin.
• 9. kesäkuuta – Suomessa osittainen liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon. Malmin lentoasema varattiin saksalaisten käyttöön ja sen käyttö Suomen ilmavoimilta kiellettiin.
• 14. kesäkuuta – Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 40 000 liettualaista pakkosiirretään Siperiaan.
• 15. kesäkuuta – Saksan Norjan armeijan esikunta siirtyi Rovaniemelle, jonne armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst saapui viikkoa myöhemmin. Mannerheim alisti kenraali Siilasvuon armeijakunnan Pohjois-Suomessa Saksan alaisuuteen.
• 17. kesäkuuta – Suomessa julistettiin täydellinen liikekannallepano.
• 17. kesäkuuta − Suomen hallitus kutsui kotiin Moskovan-lähetystön henkilökunnan.
• 18. kesäkuuta − Valtiollinen poliisi pidätti yli sata suomalaista kommunistia ja sodan vastustajiksi epäiltyä, mm. lakkautetun SNS-seuran jäseniä. Ennen jatkosodan puhkeamista pidätettiin kaikkiaan noin 500 henkilöä.
• 18. kesäkuuta − Suomen ilmavoimien lentokoneisiin maalattiin Saksan Luftwaffen mukaiset keltaiset itärintaman tunnukset.
• 18. kesäkuuta − Rovaniemen seudulle keskitetyt yhteensä 40 600 miehen vahvuiset saksalaisjoukot aloittivat siirtymisen kohti Sallaa.
• 21. kesäkuuta – Suomen hallitus määräsi 45 000 Neuvostoliiton rajoilla asunutta suomalaista evakuoitavaksi.
• 22. kesäkuuta – Kaksi Saksan vuoristodivisioonaa (2. ja 3.) siirtyi Norjasta Petsamoon, valmisteluja varten maahan oli päästetty saksalaispioneereja siviiliasussa jo päivää aikaisemmin.
• 22. kesäkuuta – Suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivaston vapaa kulku estettäisiin.
• 22. kesäkuuta – Operaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Adolf Hitler julisti radioidussa puheessaan Suomen taistelevan liitossa (saks. im Bunde) Saksan kanssa. Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana, mutta Hitlerin puhe oli maan johdolle kiusallinen, sillä se viestitti maailmalle Suomen olevan liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa.
• 22. kesäkuuta – Neuvostoliiton lentokoneet tekivät ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään operaatio Kilpapurjehdukseen osallistuneita suomalaisia sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan.
• 22. kesäkuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskuksen seuraajaksi perustettiin Valtion tiedoituslaitos johtamaan sensuuria ja valvomaan Yleisradion ja muiden tiedotusvälineiden toimintaa.
• 24. kesäkuuta – Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä.
• 25. kesäkuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa ja jatkosota alkoi. Suomen sodanjohto siirtyi Mikkeliin.
• 25. kesäkuuta – Ruotsi julistautui puolueettomaksi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa.
• 26. kesäkuuta − Presidentti Risto Ryti piti radiopuheen, jossa hän totesi Suomen joutuneen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.
• 26. kesäkuuta − Suomen armeija ja Suomessa olleet saksalaiset joukot aloittivat maahyökkäyksen.
• 26. kesäkuuta – Tuntemattomat, neuvostoliittolaisiksi oletetut lentokoneet pommittivat Unkarille kuuluvaa Kassan kaupunkia Slovakiassa.
• 27. kesäkuuta – Unkari julisti sodan Neuvostoliitolle reaktiona Kassan pommitukseen edellisenä päivänä.
• 28. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim hyväksyi hyökkäyssuunnitelman itään.
• 29. kesäkuuta − Suomen sodanjohto varoitti sanomalehdissä julkaistussa tiedotteessa väestöä avustamasta vihollisen lähettämiä desantteja ja kehotti ilmoittamaan "epäilyttävistä" ja "muukalaisilta näyttävistä" henkilöistä lähimmälle poliisi- tai sotilasviranomaiselle.
• 29. kesäkuuta − Petsamon saksalaisdivisioonat aloittivat hyökkäyksen kohti Murmanskia.
• 30. kesäkuuta – Vichyn hallitus Ranskassa katkaisi suhteensa Neuvostoliittoon.
• 30. kesäkuuta − Ensimmäiset Neuvostoliiton Suomen alueelle lentokoneista pudottamat desantit havaittiin Askolassa ja Kalvolassa.

Heinäkuu–syyskuu

• 2. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Riian.
• 5. heinäkuuta – Saksan joukot saavuttivat Dneprjoen.
• 5.–19. heinäkuuta – Ecuadorin-Perun sota.
• 7. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot miehittivät Islannin.
• 8. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Sallan kirkonkylän, joka oli Moskovan rauhan nojalla jäänyt Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
• 8. heinäkuuta − Marsalkka Mannerheim antoi kuulutuksen siitä, miten Suomen valtaamilla alueilla asuvan väestön oli käyttäydyttävä. Kuulutus julkaistiin suomen, karjalan ja venäjän kielillä.
• 8. heinäkuuta − Neuvosto-Karjalassa muodostettiin ensimmäiset partisaaniosastot Suomen puolelle tehtäviä hyökkäyksiä varten.
• 10. heinäkuuta – Karjalan Armeija aloitti suurhyökkäyksen Laatokan pohjoispuolelle. Marsalkka Mannerheim antoi ns. miekantuppipäiväkäskyn.
• 15. heinäkuuta − Itä-Karjalan sotilashallinto perustettiin Suomen miehittämän Neuvosto-Karjalan hallintoelimeksi. Sen päälliköksi nimitettiin Enso-Gutzeit Oy:n pääjohtaja, vuorineuvos ja everstiluutnantti Väinö Kotilainen. Esikunta sijoitettiin Mikkeliin.
• 16. heinäkuuta – Josif Stalinin poika Jakov Džugašvili jäi saksalaisten sotavangiksi Valko-Venäjällä lähellä Vitebskiä. Hän kuoli myöhemmin Sachsenhausenin keskitysleirissä. Josif Stalin ei tehnyt mitään poikansa vapauttamiseksi.
• 16. heinäkuuta − Suomalaiset saavuttivat Laatokan rannan Impilahden Koirinojalla.
• 19. heinäkuuta − Josif Stalin otti itselleen Neuvostoliiton puolustusministerin tehtävät.
• 22. heinäkuuta − 5. divisioonan komentaja eversti Ruben Lagus nimitettiin ensimmäiseksi Mannerheim-ristin ritariksi.
• 26. heinäkuuta – Japanin vallattua Ranskan Indokiinan Roosevelt määräsi kaikki japanilaisen omaisuuden takavarikoitavaksi Yhdysvalloissa.
• 27. heinäkuuta – Josif Stalin antoi käskyn numero 227 vastauksena saksalaisten etenemiseen. Käsky määräsi ilman lupaa vetäytyneet tai paikkansa jättäneet teloitettaviksi.
• 28. heinäkuuta − Ulkoministeri Rolf Witting ilmoitti Ison-Britannian Helsingin-lähettiläälle Gordon Verekerille Suomen "keskeyttävän" diplomaattisuhteensa Britanniaan sekä määräsi Suomen Lontoon-lähettilään Georg Achates Gripenbergin antamaan saman ilmoituksen ulkoministeri Anthony Edenille ja palaamaan Lontoosta kotiin.
• 30. heinäkuuta − Kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Tanner vaati Tampereella pitämässään puheessa SDP:n oppositioryhmän (ns. kuutosten) ja kommunistien tuhoamista.
• 31. heinäkuuta – Hermann Göring määräsi SS-kenraali Reinhard Heydrichin toimittamaan suunnitelman juutalaisongelman lopulliseksi ratkaisuksi.
• 1. elokuuta – Suomi katkaisi diplomaattisuhteet Isoon-Britanniaan.
• 6. elokuuta – Saksalaiset joukot saavuttivat Suomenlahden rannikon lähellä Kundaa, Tallinna–Narva-rautatie katkaistiin ja puna-armeijan 8. armeija jaettiin kahtia.
• 7. elokuuta − Josif Stalin julistautui puna-armeijan ylipäälliköksi.
• 14. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill antoivat Atlantin julistuksen.
• 15. elokuuta – Suomalaiset takaisinvaltasivat Sortavalan.
• 17. elokuuta – Virolaiset partisaanit ja saksalaiset saivat haltuunsa Narvan.
• 18. elokuuta – Saksassa Hitler määräsi väliaikaisesti keskeyttämään mielisairaiden ja vammaisten järjestelmällisen eutanasian eli T4-ohjelman protestien vuoksi. Tähän mennessä T4-ohjelmassa oli surmattu jo 70 000 henkilöä. Julkinen vastustus kykeni kuitenkin vain hidastamaan operaatiota, ja murhat jatkuivat vain entistä salaisempina.
• 20. elokuuta – Hitler määräsi kenraali Waldemar Erfurthin esittämään suomalaisille toivomuksen mahdollisimman tehokkaasta osallistumisesta hyökkäykseen Leningradia vastaan. Ryti ja Mannerheim lähettivät Saksaan 26. elokuuta kielteisen vastauksen.
• 21. elokuuta – Suomalaiset takaisinvaltasivat Käkisalmen.
• 21. elokuuta − Kokoomuksen kansanedustaja, kirkkoherra ja reservin kapteeni Väinö Havas kaatui Suojärvellä. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Oskari Heikinheimo.
• 24. elokuuta − Suomalaiset valtasivat Konevitsan Laatokalla.
• 28. elokuuta – Neuvostoliiton Itämeren laivasto evakuoi Tallinnan, jonka laivastotukikohtaa 60 000 puna-armeijan sotilasta oli puolustanut.
• 28. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Tallinnan.
• 29. elokuuta – Valtiollinen poliisi pidätti Sosialidemokraattien opposition, Sosialistisen eduskuntaryhmän eli niin sanotut kuutoset sekä kansanedustaja Johan Helon. Heidät asetettiin syytteeseen valtiopetoksen valmistelusta.
• 29. elokuuta − Professori Jalmari Jaakkola julkisti saksankielisen teoksensa Die Ostfrage Finnlands (Suomen idänkysymys), jossa hän pyrki osoittamaan Itä-Karjalan kuuluvan Suomelle. Teos herätti kielteistä arvostelua mm. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
• 30. elokuuta – Suomalaiset takaisinvaltasivat Viipurin.
• 31. elokuuta – Presidentti Risto Ryti antoi suomalaisille sotajoukoille luvan ylittää vanha raja Itä-Karjalassa.
• 31. elokuuta – Ensimmäinen Neuvostoliittoa avustanut Atlantin saattue saapui Arkangeliin. Kuuden kauppa-aluksen "Dervish"-saattue kokoontui Islannin Hvalfjörðurissa ja purjehti 10 päivää.
• 2. syyskuuta – Suomalaiset saavuttivat vanhan rajan Karjalankannaksella ja ryhmittyivät puolustukseen.
• 3. syyskuuta − Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät ensimmäisen iskun suomalaisia siviilejä vastaan hyökkäämällä Kuoskun kylään Savukoskella. Hyökkäyksessä kuoli kuusi kyläläistä.
• 5. syyskuuta − Saksalaiset saivat haltuunsa koko Viron alueen.
• 7. syyskuuta – Suomalaiset saavuttivat Syvärin Lotinapellon seudulla.
• 8. syyskuuta – Saksan joukot saavuttivat Leningradin, kaupungin saarto alkoi.
• 13. syyskuuta – Panssarilaiva Ilmarinen ajoi miinaan Suomenlahden suulla vajaan 20 meripeninkulman päässä Utöstä etelään ja upposi. 271 miestä hukkui, 132 saatiin pelastetuiksi.
• 14. syyskuuta – Katajanokan räjähdys, jossa neljä laituriin kiinnitettyä saksalaista miinanraivaajaa tuhoutui täydellisesti
• 16. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Britannian painostuksesta Iranin šaahi Reza Pahlavi jätti valtaistuimen pojalleen Mohammad Reza Pahlaville.
• 17. syyskuuta − Suomen Moskovan-lähetystön henkilökunta saapui Helsinkiin lähes kolmen kuukauden matkan jälkeen.
• 19. syyskuuta – Natsi-Saksan poliisiviranomaiset määräsivät, etteivät kuusi vuotta täyttäneet juutalaiset saaneet liikkua julkisilla paikoilla ilman suurikokoista rinnukseen kiinnitettävää kuusisakaraista tähteä, jossa oli keltaisella pohjalla mustin kirjaimin sana juutalainen.
• 22. syyskuuta – Iso-Britannia vaati Suomea vetäytymään Tarton rauhan rajalle ja ilmoitti, ettei Suomen sotaa voitu pitää erillisenä Euroopan yleisestä sodasta.
• 22. syyskuuta − Saksan Norjan-joukkojen komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst vieraili Suomen sodanjohdon luona Mikkelissä.
• 23. syyskuuta – Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf saapui vierailulle Suomeen ja kävi tutustumassa rintamatilanteeseen Karjalassa.
• 24. syyskuuta – Suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa Äänisen rannalle.
• 24. syyskuuta − Neuvostoliitto yhtyi Yhdysvaltain ja Ison-Britannian antamaan Atlantin julistukseen.
• 27. syyskuuta – Reinhard Heydrich nimitettiin Böömin–Määrin protektoraatin valtakunnanprotektoriksi.
• 29. syyskuuta – Babi Jarissa saksalaiset Einsatzgruppenit toimeenpanivat kaksi päivää kestäneen joukkomurhan, jossa kuoli saksalaisten raporttien mukaan 33 771 juutalaista ja myöhemmin myös romaneja ja neuvostoliittolaisia sotavankeja; yhteensä noin 100 000 henkeä.

Lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Suomalaiset valtasivat Petroskoin ja nimesivät kaupungin Äänislinnaksi.
• 2. lokakuuta – Operaatio Taifun Moskovan valtaamiseksi käynnistyi.
• 7. lokakuuta − Presidentti Risto Ryti nimitti marsalkka Mannerheimin 1. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.
• 8. lokakuuta – Saksan joukot saavuttivat Asovanmeren ja valtasivat Mariupolin.
• 12. lokakuuta − Äänislinnassa pidettiin kaupungin valtausparaati. Paraatijoukot otti vastaan jalkaväenkenraali Erik Heinrichs yhdessä armeijakuntien komentajien kanssa.
• 15. lokakuuta − Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunta siirtyi Mikkelistä Joensuuhun.
• 16. lokakuuta − Neuvostoliiton hallitus ja ulkomaiset diplomaatit siirtyivät Moskovasta Kuibyševin kaupunkiin. Josif Stalin jäi kuitenkin Moskovaan.
• 17. lokakuuta – Josif Stalin vaati Isoa-Britanniaa julistamaan sodan Suomelle.
• 18. lokakuuta − Japanin poliisi pidätti saksalaisen Frankfurter Zeitungin Tokion-kirjeenvaihtajan Richard Sorgen ja hänen avustajansa Max Clauzenin epäiltyinä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
• 19. lokakuuta − Josif Stalin julisti Moskovan piiritystilaan.
• 20. lokakuuta – Ilmajoen asevarikon räjähdysonnettomuus: Ilmajoen Palonkylässä sijainneessa Asevarikko 4:ssä tapahtui räjähdys, jossa sai surmansa viisi henkilöä.
• 23. lokakuuta – Walt Disneyn animaatioelokuva Dumbo sai ensi-iltansa.
• 24. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 123−4 lain, jolla pidennettiin vuoden 1939 vaaleissa valittujen kansanedustajien toimikautta kahdella vuodella. Uusien eduskuntavaalien sääntömääräinen ajankohta olisi ollut heinäkuun alussa 1942. Eräät kansanedustajat epäilivät, voidaanko vaaleja pitää edes vuonna 1944.
• 30. lokakuuta – Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin Lend-Lease-avun Neuvostoliitolle.
• 30. lokakuuta − Valtiollinen poliisi antoi kommunistipoliitikko Yrjö Leinoa koskeneen etsintäkuulutuksen. Leino oli karannut rintamalle matkalla olleesta vankijunasta Riihimäen seudulla syyskuun alussa.
• 31. lokakuuta – Korkein oikeus vahvisti Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran (SNS) lakkauttamisen.
• 5. marraskuuta − Rauhanaktivisti Arndt Pekurinen teloitettiin Uhtualla hänen kieltäydyttyään osallistumasta hyökkäykseen.
• 6. marraskuuta – Josif Stalin piti toisen puheensa valtakaudellaan. Hän sanoi, että vaikka 350 000 sotilasta on kaatunut, saksalaisten tappiot ovat 4,5 miljoonaa ja voitto on lähellä.
• 8. marraskuuta – Saksalaiset valtasivat Tihvinän Syvärin eteläpuolella.
• 14. marraskuuta – Lentotukialus HMS Ark Royal kaatui ja upposi U-81:n torpedoimana.
• 16. marraskuuta − Risto Orkon ohjaama elokuva Ryhmy ja Romppainen sai ensi-iltansa. Elokuva pohjautui kirjailija Armas J. Pullan teokseen ”Jees, punamultaa!” sanoi kersantti Ryhmy.
• 24. marraskuuta – Yhdysvallat myönsi Lend-Leasen myös Vapaan Ranskan joukoille (Forces Françaises Libres).
• 25. marraskuuta – Suomi liittyi antikominternsopimukseen.
• 25. marraskuuta – Sosialistinen eduskuntaryhmä eli ns. kuutoset erotettiin eduskunnasta ja heidän tilalleen valittiin uudet kansanedustajat SDP:sta.
• 26. marraskuuta – Yhdysvallat jätti Hullin nootin Japanille vaatien vetäytymistä Kiinasta.
• 26. marraskuuta – Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentama kuuden lentotukialuksen saattue lähti kohti Pearl Harboria.
• 27. marraskuuta – Saksalaiset pääsivät lähimmäs Moskovaa. Kylmä sää ja vastahyökkäykset pysäyttivät etenemisen.
• 3. joulukuuta – Neuvostoliitto evakuoi joukkonsa Hangosta niiden jäätyä saarroksiin.
• 5. joulukuuta – Suomalaiset valtasivat Karhumäen ja kaksi päivää myöhemmin Poventsan, minkä jälkeen hyökkäys keskeytettiin.
• 6. joulukuuta – Iso-Britannia julisti sodan Suomelle, Unkarille ja Romanialle.
• 6. joulukuuta – Eduskunta julisti Moskovan rauhassa menetetyt alueet liitetyiksi jälleen Suomeen ja irtisanoi Neuvostoliiton kanssa solmitun Hankoa koskeneen vuokrasopimuksen. Samalla säädettiin joukko palautettuja alueita koskevia lakeja, palauttamislainsäädäntö.
• 7. joulukuuta – Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harboriin Havaijilla, vetäen Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan.
• 8. joulukuuta – Yhdysvallat julisti sodan Japanille.
• 9. joulukuuta − Saksan Helsingin-lähettiläs Wipert von Blücher ehdotti inkeriläisten siviilien siirtoa Leningradin ympäristön sotatoimialueelta Suomeen.
• 9. joulukuuta – Neuvostojoukot takaisinvaltasivat Tihvinän.
• 10. joulukuuta – Japanilaisten ilmahyökkäys tuhosi brittien Singaporesta Malaijan maihinnousua torjumaan lähetetyn Force Z -laivasto-osaston. HMS Prince of Wales ja HMS Repulse upposivat.
• 11. joulukuuta – Saksa julisti sodan Yhdysvalloille.
• 19. joulukuuta – Adolf Hitler syrjäytti Walther von Brauchitschin ja otti itse armeijan johdon.
• 25. joulukuuta – Japanilaiset valtasivat Hongkongin.
• 27. joulukuuta – Brittikommandot tekivät iskun Vaagson satamaan Norjassa.

Tuntematon päivämäärä

• Huhtikuu – Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.

Syntyneitä

• 5. tammikuuta – Hayao Miyazaki, japanilainen animaatioelokuvien tuottaja ja ohjaaja
• 6. tammikuuta – Tamara Lund, laulaja ja näyttelijä (k. 2005)
• 12. tammikuuta – Long John Baldry, brittiläinen laulaja (k. 2005)
• 14. tammikuuta – Faye Dunaway, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 22. tammikuuta – Jaan Kaplinski, virolainen runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko
• 30. tammikuuta – Dick Cheney, amerikkalainen poliitikko
• 31. tammikuuta – Plácido Domingo, espanjalais-meksikolainen oopperalaulaja
• 4. helmikuuta – Kaarlo Kangasniemi, suomalainen painonnostaja
• 5. helmikuuta – Anita Konkka, suomalainen kirjailija
• 7. helmikuuta – Kaarina Suonio, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maaherra
• 14. maaliskuuta – Wolfgang Petersen, saksalainen elokuvaohjaaja
• 16. maaliskuuta – Bernardo Bertolucci, italialainen elokuvaohjaaja
• 16. maaliskuuta – Erkki Salmenhaara, suomalainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä (k. 2002)
• 25. maaliskuuta – Kalevi Kivistö, suomalainen poliitikko ja maaherra
• 3. huhtikuuta – Jorma Hynninen, suomalainen oopperalaulaja
• 19. huhtikuuta – Sointu Angervo, suomalainen näyttelijä
• 23. huhtikuuta – Paavo Lipponen, suomalainen poliitikko, pääministeri (1995–2003) ja eduskunnan puhemies
• 30. huhtikuuta − Tauno Tiusanen, suomalainen taloustieteilijä, professori
• 2. toukokuuta – Jaakko Kolmonen, suomalainen keittiömestari, opetusneuvos (k. 2016)
• 12. toukokuuta – Juhani Peltonen, suomalainen kirjailija (k. 1998)
• 17. toukokuuta – Juha Vikatmaa, suomalainen poliitikko (k. 1974)
• 24. toukokuuta – Bob Dylan, yhdysvaltalainen laulaja
• 2. kesäkuuta – Raili Mikkanen, suomalainen kirjailija
• 2. kesäkuuta – Charlie Watts, brittiläinen rock-muusikko (The Rolling Stones)
• 17. kesäkuuta – Juhani Niemelä, suomalainen näyttelijä
• 27. kesäkuuta – Krzysztof Kieślowski, puolalainen elokuvaohjaaja (k. 1996)
• 12. heinäkuuta – Juha Väätäinen, suomalainen juoksija
• 20. heinäkuuta – Kaisa Korhonen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 27. heinäkuuta – Orvokki Autio, suomalainen kirjailija
• 3. elokuuta – Martha Stewart, yhdysvaltalainen liikenainen
• 8. elokuuta – Tapani Ilkka, suomalainen urheilujohtaja
• 12. elokuuta – Pär Stenbäck, suomalainen poliitikko
• 20. elokuuta – Slobodan Milošević, Jugoslavian presidentti 1989–2000 (k. 2006)
• 20. elokuuta – Pertti Reponen, suomalainen televisiokäsikirjoittaja ja tuottaja (k. 1998)
• 2. syyskuuta – Jyrki Otila, televisiovisailujuontaja ja europarlamentaarikko (k. 2003)
• 3. syyskuuta – Sergei Donatovich Dovlatov, venäläinen journalisti ja kirjailija (k. 1990)
• 4. syyskuuta – Esko Linnavalli, viihdemuusikko (k. 1991)
• 9. syyskuuta – Otis Redding, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1967)
• 9. syyskuuta – Dennis Ritchie, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä (k. 2011)
• 10. syyskuuta – Gunpei Yokoi, japanilainen videopelisuunnittelija (k. 1997)
• 4. lokakuuta – Anne Rice, yhdysvaltalainen kirjailija
• 5. lokakuuta – Eero Rantala, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
• 10. lokakuuta – Ken Saro-Wiwa, nigerialainen näytelmäkirjailija, tv-tuottaja ja ympäristöaktivisti (k. 1995)
• 19. lokakuuta − Taisto-Bertil Orsmaa, suomalainen teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja dramaturgi
• 6. marraskuuta – Matti Keinonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 6. marraskuuta – Erik Vikström, Porvoon piispa
• 8. joulukuuta – Viktor Anitškin, neuvostoliittolainen jalkapalloilija (k. 1975)
• 29. joulukuuta – Tapio Heinonen, suomalainen muusikko (k. 1985)
• 29. joulukuuta – Pentti Saaritsa, suomalainen runoilija
• 31. joulukuuta – Sir Alex Ferguson, Manchester Unitedin päävalmentaja

Kuolleita

• 4. tammikuuta – Henri Bergson, ranskalainen filosofi
• 8. tammikuuta – Robert Baden-Powell, englantilainen upseeri, partioliikkeen perustaja
• 13. tammikuuta – James Joyce, irlantilainen kirjailija
• 31. tammikuuta – Verner Järvinen, suomalainen yleisurheilija
• 28. helmikuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII
• 5. maaliskuuta – Ludwig Quidde, saksalainen historioitsija, vuoden 1927 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
• 28. maaliskuuta – Virginia Woolf, englantilainen kirjailija (itsemurha)
• 29. maaliskuuta – Arvi Grotenfelt, suomalainen filosofi
• 3. huhtikuuta – Pál Teleki, Unkarin pääministeri (teki itsemurhan)
• 30. toukokuuta – John Forsell, ruotsalainen oopperalaulaja
• 4. kesäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II
• 6. kesäkuuta – Louis Chevrolet, autotehtailija (s. 1878)
• 10. kesäkuuta – Jelly Roll Morton, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 29. kesäkuuta – Ignacy Paderewski, puolalainen pianisti ja säveltäjä, Puolan pää- ja ulkoministeri
• 19. heinäkuuta – Eino Hosia, suomalainen kirjailija
• 29. heinäkuuta − Taavetti Laitinen, suomalainen lääkäri ja pääjohtaja, valtioneuvos
• 7. elokuuta – Rabindranath Tagore, intialainen kirjailija ja filosofi (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1913)
• 14. elokuuta – Maximilian Kolbe, puolalainen munkki ja pyhimys
• 28. elokuuta – Iivo Härkönen, suomalainen kirjailija
• 5. syyskuuta – Kalle Jalkanen, suomalainen hiihtäjä
• 12. syyskuuta – Hans Spemann, saksalainen eläintieteilijä (Nobelin lääketieteenpalkinto 1935)
• 14. lokakuuta – Kaarlo Oksanen, suomalainen elokuvanäyttelijä
• 5. marraskuuta – Arndt Pekurinen, suomalainen pasifisti (teloitettiin)
• 13. marraskuuta – Juhani Arajärvi, suomalainen pankinjohtaja ja senaattori
• 16. marraskuuta – Miina Härma, virolainen kuoronjohtaja ja säveltäjä
• 3. joulukuuta – Christian Sinding, norjalainen säveltäjä
• 9. joulukuuta – Paavo Vierto, suomalainen mäkihyppääjä
• 11. joulukuuta – Kasper Järnefelt, suomalainen kriitikko ja kielenkääntäjä

Kirjoja

• Elokuu – Frans Eemil Sillanpää
• Kiirastuli – Yrjö Jylhä

Muuta

• Elokuvavuosi 1941