i. Susihukka on menestynyt kouluratsu ja siltä löytyy useampi suomenhevosten mestaruus. Luonteeltaan ori on yleisesti ottaen nimensä mukainen villiherra, se osaa kyllä viedä ja pelleillä jos siihen annetaan mahdollisuus. Yhteispelin toimiessa ori on miellyttävä ratsastaa, mutta sitä samaa ei voi aina sanoa hoito- ja käsittelytilanteissa. Ori syttyy aina kilpailutilanteisiin ja se selvästi rakastaa esiintymistä. Komea ulkokuori siis hieman pettää, kun sen kanssa touhuaa muutein kun ratsastaen. Kouluratsastuksen lisäksi Susihukka hyppää näppärästi, mutta estekilpailut ovat jääneet vähemmälle omistajan aristaessa niiden hyppäämistä. Ori on kantakirjattu III-palkinnolla, joka on jälkeläis- ja kilpailunäyttöjen perusteella korotettu kakkos palkinnoksi. Jälkeläisilleen Susihukka on näyttänyt periyttävän elastista ravia ja hyvää rakennetta, sekä isänsä tapaan vahvaa luonnetta.

ii. Hukkareissu on suomenhevosena harvinainen näky vaativilla kouluratsastusradoilla. Ori on ratsastajansa kanssa niittänyt tasaisesti menestystä puoliveriratsukoiden joukossa kansallisella tasolla ja sen on voittanut useamman kerran koulumestaruuskilpailut. Menestyvän kilpailu-uran takana on pitkäjänteinen työ, sillä ori ei ollut mikään helpoin ratsukoulutettava. Hukkareissu on tunnettu vahvasta ja hieman haastavasta luonteestaan. Kovan ulkokuoren alta paljastuu yhteisen sävelen myötä ori jolla on valtava työmotivaatio ja kapasiteetti. Ori siirtyi jalostuskäyttöön vasta kilpailu-uransa päätyttyä ja se kerkesi saamaan parisenkymmentä jälkeläistä ennenkuin se siirtyi vihreillelaitumille ärhäkän kasvaimen vuoksi. Jälkeläisilleen Hukkareissu periytti joustavaa liikettä ja vahvaa luonnetta.

ie. Kevytrakenteinen ja siro Sudensuukko saavutti kantakirjauksessa erinomaiset käyttöpisteet, saaden 8 ja 9 arvosanoja. Rakenteellisesti tamma sai kehuja jalkojen ja kavioiden terveydestä, kantakirjapalkinnoksi Sudensuukko saavutti II-palkinnon. Ennen kantakirjaamista ja siirtymistä jalostukseen, Sudensuukko kisasi kenttä- ja esteratsastuksessa aluetasolla saaden tasaisesti hyviä kilpailutuloksia. Tamman kisaura päättyi jalan venähtämiseen maastoesteradalla. Jalka kestää kevyen harjoittelemisen, mutta ei enää kilpailemista vaativammalla tasolla. Susuhukka on tamman neljäs jälkeläinen ja edellisille varsoille tamma on periyttänyt kevyehköä rakennetta hyvällä jalka-asennolla ja vahvoilla kavioilla. Varsat ja tamma itse ovat luonteeltaan helposti käsiteltäviä ja rauhallisia ratsastettavia.

e. Helmililja on mielenkiintoinen yhdistelmä vanhoja hieman tuntemattomampia ja uudempia sukulinjoja. Tamman isänpuolta ei ole kovinkaan paljon nähty, mutta emänpuoli on senkin edestä täynnä tunnettuja ravi- ja ratsuhevosia. Helmililja itse edustaa rakenteelta hieman sitä vanhanaikaisempaa suomenhevoslinjaa. Luonteeltaan tämä voikon värinen tamma on miellyttävä ja rehti. Helmililja koulutettiin alunperin esteratsuksi, mutta omistajan vaihdoksen myötä siitä tuli kouluratsu uuden omistajan estekammon vuoksi. Hyppykapasiteettii, metrin radoilta, muuttui helppo A:n kouluratojen kiertämiseen. Kilpauransa jälkeen tamma siirtyi jalostusleasing käyttöön Jarno Kuukarin suomenhevostalleille. Tammalla oli todella vahva laukka, jota se periytti myös varsoillensa. Varsoja tamma on saanut tähän mennessä kaksi, joista ensimmäinen on Kuunlilja.

ei. Raskaampirakenteinen Retostelija toimi pienellä maatilalla monitoimihevosena koko elinikänsä. Talvisin ori veti rekeä, kesäisin se toimi perheen lasten ratsuna ja perheen isännän metsätyökaverina. Retostelijalla oli mitä tasaisimmat liikkeet ja niiden kyydissä oli mukava istua. Tästä orista olisi tullut varmasti hyvä kouluratsu. Luonteeltaan ori oli rauhallinen ja kuuliainen, jonka uskalsi jättää pienempienkin lasten harjailtavaksi. Jälkeläisiä ori sai kaksi hieman vanhemmalla iällä.

ee. Kultalilja tulee menestyneestä ravisuvusta, ja siitä odotettiin myös suurta ravitähteä. Tamman varsa-aikojen koelähdöt menivätkin räväkkä luonteisen tamman kanssa hyvin, mutta siirtyminen vaativampiin lähtöihin oli takkuista. Temperamenttinen tamma ei ollut mikään helpoin ajettava ja se sortui herkästi laukoille. Pitkän harkinnan jälkeen tamma päätettiin myyntiin ratsutettavaksi. Kukaan ei aluksi uskonut Kultaliljan kykyihin ja muutaman omistajan vaihdoksen jälkeen se päätyi pienelle maalaistallille, jossa sillä maastoiltiin ensiksi paljon ja sen jälkeen sen kanssa alettiin varovaisesti ratsastelemaan kentällä. Alku ei tamman kanssa ollut helppoa, mutta sen kyvyt esteratsastukseen nähtiin, joten ratsukoulutusta vietiin sinnikkäästi eteenpäin. Kultalilja kisasikin lopulta hyvin 100-110cm esteluokkia. Jälkeläisiä tamma kerkesi saamaan kolme, ennen kuin menehtyi traagisesti tallipalossa vain 15-vuotiaana.