JUHANI AATAMINPOIKA OLI "KERPEIKKARI" PAHIN KAIKISTA. Juhani Aataminpojalla on tilillään suurin tunnettu henkirikosten määrä Suomessa.(Piirros Juha Aalto) A-P Sarjanto Suomen pahin murhamies riehui Hattelmalassa Hämeenlinnan vankilasta kuskattiin vuonna 1849 syyskäräjille renkipoikaa, joka tappoi seuraavan viiden viikon aikana Hämeessä 12 ihmistä. Lukuisia kansantarinoita luotettavamman kuvan Aataminpojan vaiheista antaa oikeuspolitiikan tutkija Kaijus Ervasti Matti Haapojaa käsittelevässä teoksessaan Murhamiehen muotokuva (1992). — Törmäsin Aataminpoikaan, kun etsiskelin juttuja noista muista rosvoista 1800-luvun lehtikirjoituksista, Ervasti kertoo. — Käytin lähteinäni oikeuden pöytäkirjoja ja lehtileikkeleitä, jotka löytyvät kansallisarkistosta. Lammilla Juhani Aataminpoika syntyi Vesivehmaalla 1826 ja lähti maailmalle kierteleväksi rengiksi 15-vuotiaana. Pikkurikokset astuivat kuvaan ja lokakuussa vuonna 1849 tapaamme Juhani Aataminpojan matkalla Hämeenlinnan vankilasta kohti syyskäräjiä hevosvarkaudesta syytettynä. Hauholla hän kuitenkin karkasi vartijoiltaan ja aloitti hirmutekojen sarjan, jonka vertaista ei suomalainen rikoshistoria tunne. Lammilla karkulainen lyöttäytyi yhteen Kustaa Karstulan kanssa, joka pyysi häntä mukaan ”rankaisemaan” erään miehen naapuria. Illalla hevosensa kadottaneeksi matkalaiseksi tekeytyvä Aataminpoika koputti Helisevän torpan oveen ja pyysi yösijaa. Talonväen nukahdettua Juhani meni ovelle ja sai Karstulalta ison kiven, jolla hän iski isäntää päähän. Sisään tullut Karstula tappoi emännän vesurilla ja Aataminpoika varmisti isännän kuoleman vielä puukoniskuilla. Äidinmurha Pari viikkoa myöhemmin Aataminpoika lähti tapaamaan äitiään, joka asui Joenniemellä Heinolan pitäjässä. Juhani riitaantui isäpuolensa Alexander Bohmin kanssa ja hakkasi hänet rautakangella kuoliaaksi. Sitten murhamies tappoi vielä oman äitinsä ja pariskunnan metsään paenneet lapset. Joenniemeltä lähdettyään hän tapasi Heikki Heikinpojan, jonka hän surmasi seipäällä saadakseen tältä papintodistuksen työnhakua varten. Juhani Aataminpoika jatkoi taivaltaan Saimaan kanavalle murhaten matkalla ihmisiä, joita tapasi. Ervasti on laskenut tutkielmassaan hänen uhriensa lukumääräksi 12. Marraskuun alussa Aataminpoika palasi Lammille Kölkön torppaan, jossa hän suunnitteli viimeiseksi jääneen ryöstöretkensä Vanajan pitäjään. Hattelmala Juhani Aataminpoika valitsi ystävänsä Antti Suikon kanssa kohteekseen Tyryn torpan Hattelmalan kylässä. Torpassa roistot pahoinpitelivät Kustaa Tyryn, hänen vaimonsa ja äitinsä, sekä 11 kuukauden ikäisen tyttövauvan, ryöstivät löytämänsä rahat ja poistuivat luullen talonväen kuolleen. Vanha emäntä kuoli saamiinsa vammoihin, mutta muu perhe säilyi kuin ihmeen kautta hengissä. Juhani Aataminpoika saatiin kiinni 20. marraskuuta A.Th. Böökin mukaan Tervaniemen torpassa lähellä Lammin ja Padasjoen rajaa. Juhani Aataminpoika päätti päivänsä seinään kahlehdittuna Viaporin linnassa, jossa hän kuoli vuonna 1854. Vain hullu Kansantarinoissa Juhani Aataminpoika tunnetaan nimellä Kerpeikkari , joka on väännös teloittajaa tarkoittavasta ruotsinkielisestä sanasta skarprättare. Hän oli 1840-luvulla Suomen kuuluisin rikollinen, mutta on hävinnyt lähes täydellisesti kansanperinteestä, kun taas parikymmentä vuotta myöhemmin ilmaantunut Matti Haapoja on saanutlegendaarisen maineen. Syynä tähän Ervasti pitää sekä sanomalehdistön kehittymistä vuosisadan puolivälissä että kaiken romantiikan puuttumista Aataminpojan tarinasta. — Juhani Aataminpojassa ei ollut mitään hohtoa eikä vastakkainasetteluja. Hän oli yksinkertaisesti vain hullu, tutkija pohtii. — Hän pääsi riehumaan vapaasti aikana, jolloin ei ollut oikein minkäänlaista poliisilaitosta. Nykyään tuommoiset kaverit jäävät äkkiä kiinni.