| |
dendrokronologia
Iänmääritysmenetelmä, joka perustuu puiden
vuosirenkaiden tutkimiseen. Vertaamalla näytepalan tuloksia aikaisempaan materiaaliin
saadaan parhaassa tapauksessa selvitettyä puun kaatoaika jopa vuoden tarkkuudella.
Yleensä näytteen luotettavaa ajoitusta varten tarvitaan 50-100 vuosirengasta
sisältävä näytepala.
fregatti
1700-luvulla kolmimastoinen sotalaivatyyppi, joka jaettiin
raskaisiin ja kevyisiin fregatteihin. Kevyissä oli enintään 32 ja raskaissa 32-60
tykkiä. Yleensä fregatissa oli vain yksi katettu tykkikansi. F. H. af Chapmanin Ruotsin
laivastolle suunnittelemat fregatit olivat 47 metriä pitkiä ja 12 metriä leveitä.
Niissä oli 340 hengen miehistö. 1700-luvulla Venäjän saaristolaivastoon kuului myös
soutufregatteja.
fregatti-takila
Täystakiloitu purjelaivan takila, jolla on raakapurjeet
jokaisessa mastossa.
kaljuutti
Hollantilainen 1700-1800-lukujen kauppalaivatyyppi, jossa
oli yhdestä kolmeen mastoa. Laakea, tasapohjainen, tasasaumainen ja pyöreäperäinen
kaljuutti muistuttaa ulkonäöltään koffia. Kaljuutti oli yleinen alustyyppi
Itämerellä.
kastelli
Aluksen keulassa tai perässä oleva korokerakennelma,
jonne voitiin keskittää aseistusta ja sotilaita.
koffi
Pienehkö kaksimastoinen hollantilainen kauppalaivatyyppi
1700-1800-luvuilta. Koffin runko oli lujarakenteinen, tasasaumainen, täyteläinen ja
pyöreäperäinen. Usein koffissa käytettiin kaljaasitakilaa. Mastojen välissä oli
miehistön asuintiloina kansitalo.
koggi
Keskiajalla Itämerellä sekä Pohjanmerellä käytetty
pyöreämuotoinen alustyyppi, joka oli rakennettu limisaumaiseksi. Koggissa oli yksi tai
useampi masto sekä usein etu- ja takakastelli. Koggit olivat erityisesti hansakauppiaisen
käytössä. Koggien ulkonäkö tunnetaan lähinnä keskiaikaisista sineteistä sekä muun
muassa Bremenin läheltä löytyneen hyväkuntoisen hylyn perusteella.
kuutto (kuutti, skuta)
Talonpoikaisaluksia nimitettiin yleisesti kuutoiksi.
1600-luvulla kuutto oli limisaumainen lähinnä rannikkoliikenteessä käytetty alus.
Siinä oli yhdestä kolmeen mastoa ja usein pieni kajuutta perässä.
limisauma (klink)
Pienemmissä aluksissa ja veneissä käytetty rakennustapa,
jossa aluksen sivulaudoitus muodostuu limittäin toistensa päälle asetetuista laudoista.
Perinteinen savolaismallinen soutuvene on tyypillinen limisaumatekniikalla rakennettu
alus.
 |
Kuvassa vasemmalla tasasauma- eli kravelli ja
oikealla limisauma- eli klinkkirakenne
|
linjalaiva
1700-luvulla eri maiden laivastojen suurin alusluokka.
Linjalaiva oli saanut nimensä siitä, että alukset muodostivat taistelutilanteessa
yhtenäisen linjan, joka ampui vihollisaluksia päin täyslaidallisia samanaikaisesti.
Linjalaivoissa oli usein kahdesta kolmeen katettua tykkikantta ja suurimmillaan
toistasataa tykkiä.
mastonkenkä
Köliin kiinnitetty rakennelma, johon maston alapää
tukeutuu.
mönstraus
Miehistön pestaus eli palkkaaminen laivalle.
parkkilaiva
1700-luvun lopulla kehittynyt purjelaivatyyppi, jonka
perä- eli mesaanimastossa ei ole raakapurjeita vaan kolmiomainen kahvelipurje.
Suomalaisissa parkkilaivoissa oli kolmesta neljään mastoa.
radiohiiliajoitus
Radiohiiliajoitus on yksi tärkeimmistä arkeologiassa
käytettävistä ajoitusmenetelmistä. Se perustuu kaikessa eloperäisessä aineksessa
olevaan radiaktiivisen hiilen isotoopin, ns. C-14:n määrän laskemiseen. Radioaktiivisen
hiilen C-14:n määrä vähenee sen puoliintumisajan mukaisesti eliön kuoltua.
sisälaudoitus (karneerinki)
Aluksen sisävuoraus.
tasasauma (kravel)
Limisaumatekniikkaa modernimpi laivanrakennustapa, jossa
aluksen sivulaudat asetetaan lyhyet kantit vastakkain.
|
Kuvassa vasemmalla tasasauma- eli kravelli ja
oikealla limisauma- eli klinkkirakenne
|
|
