paluu.gif (8736 bytes)
Kadonneet laivat

Terminologia
  dendrokronologia

Iänmääritysmenetelmä, joka perustuu puiden vuosirenkaiden tutkimiseen. Vertaamalla näytepalan tuloksia aikaisempaan materiaaliin saadaan parhaassa tapauksessa selvitettyä puun kaatoaika jopa vuoden tarkkuudella. Yleensä näytteen luotettavaa ajoitusta varten tarvitaan 50-100 vuosirengasta sisältävä näytepala.

fregatti

1700-luvulla kolmimastoinen sotalaivatyyppi, joka jaettiin raskaisiin ja kevyisiin fregatteihin. Kevyissä oli enintään 32 ja raskaissa 32-60 tykkiä. Yleensä fregatissa oli vain yksi katettu tykkikansi. F. H. af Chapmanin Ruotsin laivastolle suunnittelemat fregatit olivat 47 metriä pitkiä ja 12 metriä leveitä. Niissä oli 340 hengen miehistö. 1700-luvulla Venäjän saaristolaivastoon kuului myös soutufregatteja.

fregatti-takila

Täystakiloitu purjelaivan takila, jolla on raakapurjeet jokaisessa mastossa.

kaljuutti

Hollantilainen 1700-1800-lukujen kauppalaivatyyppi, jossa oli yhdestä kolmeen mastoa. Laakea, tasapohjainen, tasasaumainen ja pyöreäperäinen kaljuutti muistuttaa ulkonäöltään koffia. Kaljuutti oli yleinen alustyyppi Itämerellä.

kastelli

Aluksen keulassa tai perässä oleva korokerakennelma, jonne voitiin keskittää aseistusta ja sotilaita.

koffi

Pienehkö kaksimastoinen hollantilainen kauppalaivatyyppi 1700-1800-luvuilta. Koffin runko oli lujarakenteinen, tasasaumainen, täyteläinen ja pyöreäperäinen. Usein koffissa käytettiin kaljaasitakilaa. Mastojen välissä oli miehistön asuintiloina kansitalo.

koggi

Keskiajalla Itämerellä sekä Pohjanmerellä käytetty pyöreämuotoinen alustyyppi, joka oli rakennettu limisaumaiseksi. Koggissa oli yksi tai useampi masto sekä usein etu- ja takakastelli. Koggit olivat erityisesti hansakauppiaisen käytössä. Koggien ulkonäkö tunnetaan lähinnä keskiaikaisista sineteistä sekä muun muassa Bremenin läheltä löytyneen hyväkuntoisen hylyn perusteella.

kuutto (kuutti, skuta)

Talonpoikaisaluksia nimitettiin yleisesti kuutoiksi. 1600-luvulla kuutto oli limisaumainen lähinnä rannikkoliikenteessä käytetty alus. Siinä oli yhdestä kolmeen mastoa ja usein pieni kajuutta perässä.

limisauma (klink)

Pienemmissä aluksissa ja veneissä käytetty rakennustapa, jossa aluksen sivulaudoitus muodostuu limittäin toistensa päälle asetetuista laudoista. Perinteinen savolaismallinen soutuvene on tyypillinen limisaumatekniikalla rakennettu alus.

Piirros: H. Konttinen, 1986) Kuvassa vasemmalla tasasauma- eli kravelli ja
oikealla limisauma- eli klinkkirakenne













 

linjalaiva

1700-luvulla eri maiden laivastojen suurin alusluokka. Linjalaiva oli saanut nimensä siitä, että alukset muodostivat taistelutilanteessa yhtenäisen linjan, joka ampui vihollisaluksia päin täyslaidallisia samanaikaisesti. Linjalaivoissa oli usein kahdesta kolmeen katettua tykkikantta ja suurimmillaan toistasataa tykkiä.

mastonkenkä

Köliin kiinnitetty rakennelma, johon maston alapää tukeutuu.

mastonk.gif (121769 bytes)

mönstraus

Miehistön pestaus eli palkkaaminen laivalle.

parkkilaiva

1700-luvun lopulla kehittynyt purjelaivatyyppi, jonka perä- eli mesaanimastossa ei ole raakapurjeita vaan kolmiomainen kahvelipurje. Suomalaisissa parkkilaivoissa oli kolmesta neljään mastoa.

radiohiiliajoitus

Radiohiiliajoitus on yksi tärkeimmistä arkeologiassa käytettävistä ajoitusmenetelmistä. Se perustuu kaikessa eloperäisessä aineksessa olevaan radiaktiivisen hiilen isotoopin, ns. C-14:n määrän laskemiseen. Radioaktiivisen hiilen C-14:n määrä vähenee sen puoliintumisajan mukaisesti eliön kuoltua.

sisälaudoitus (karneerinki)

Aluksen sisävuoraus.

tasasauma (kravel)

Limisaumatekniikkaa modernimpi laivanrakennustapa, jossa aluksen sivulaudat asetetaan lyhyet kantit vastakkain.

Piirros: H. Konttinen, 1986) Kuvassa vasemmalla tasasauma- eli kravelli ja
oikealla limisauma- eli klinkkirakenne













Esittely½Sisältö½Estonia½Lapurin hylky½Pärnun koggi½Mulanin hylky½St. Mikael½Vrouw Maria
Kronprins Gustav Adolf
½Fregatti Pyhä Nikolai½Herzogin Cecilie½Panssarilaiva Ilmarinen

suomenmerimuseo@nba.fi

© Museovirasto, Suomen merimuseo.
Osien kopiointi sallittu vain opetustarkoituksiin.