Kamppi on vuosikymmeniä
ollut hallitsematon aukko Helsingin ydinkeskustassa.
Linja-autot täyttävät laakean kentän, jonka läpi puikkelehtiessaan ihmiset
saavat varoa saapuvia ja lähteviä busseja.
Viime vuosisadalta asti Kamppia on rakennettu, purettu ja revitty auki. Aukion
nurkkia on nakerrettu, sen reunoille on kohonnut kiisteltyjä ja moitittuja
rakennuksia, mutta myös arvotaloja, jotka ovat pitäneet pintansa purku-uhkauksia
vastaan.
Uusi, entistä isompi myllerrys odottaa kymmeniätuhansia kaupunkilaisia, kun
bussikeskuksen rakentaminen Kampissa alkaa.
Silloin kolmen hehtaarin kenttä muuttaa kokonaan muotoaan.
[Historiaa 1]
Alueella kasvoi vielä 300 vuotta
sitten sankka metsä. Puut kaadettiin 1700-luvulla rakennuspuiksi ja Kamppi muuttui
hiekkakankaaksi, jolla sotaväki äkseerasi.
Ruotsin vallan aikana sotilaat pitivät Kamppia harjoitusalueenaan
ja sinne, nykyisen linja-autoaseman tienoille, sijoitettiin myös venäläinen
sotaväki.
Venäläisten kasarmit rakennettiin Turun tien, nykyisen Mannerheimintien varteen.
Venäläisen sotaväen Turun kasarmi valmistui 1833. Päärakennuksen viereen nousi
asunto- ja varastorakennuksia, kokonainen tiili- ja puurakennusten kylä.
Turun kasarmi oli nykyisen Lasipalatsin paikalla. Kolmikerroksisen rakennuksen
suunnitteli C.L. Engel, mutta hanke toteutettiin lopulta eversti Burmeisterin
piirustusten mukaan 1830-1833.
[Historiaa 2]
Turun
kasarmi valkeine julkisivuineen hallitsi Helsingin keskustaa 1866. Etualalla
oikealla vanha rautatieasema Kaivokadun varrella. Keskellä katua oli kaivo,
josta katu sai nimensä. Kasarmien takana Seurasaaren selkä.
Kasarmi sijaitsi nykyisen
Lasipalatsin paikalla. Kasarmit suunnitteli C.L. Engel, mutta hanke toteutettiin
lopulta eversti Burmeisterin piirustusten mukaan 1830-1833. (Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo)
Turun kasarmi tuhoutui kansalaissodassa huhtikuussa 1918. Rakennus syttyi
tuleen ja se purettiin sodan jälkeen 1919. Tässä purkutöitä tehdään
Simonkadun puolella. Kamppiin jäi kuitenkin venäläisen sotaväen tiilestä rakennettuja
varasto- ja tallirakennuksia. Niitä purettiin pois vasta kun Tennispalatsia
ja Lasipalatsia rakennettiin. Viimeisiä Kampin tiilirakennuksia purettiin 1955.
(Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)
Lumpunkerääjien
tori, narinkka syntyi 1870-luvulla Turun kasarmin tienoille, nykyisen Simonkadun
puolelle. Juutalaiset kauppiaat myivät siellä uusia ja käytettyjä
vaatteita ja kaikenlaisia käyttötavaroita. Narinkka lakkautettiin 1929. (Kuva:
Helsingin kaupunginmuseo)
Vastavalmistunut
Lasipalatsi 1936 - kolmen arkkitehtiopiskelijan suunittelema 1940 olympialaisia
varten. Tarvittiin ravintolatiloja ja iso elokuvateatteri kisavieraille. Niilo
Kokon, Viljo Revellin ja Heimo Riihimäen piirtämä funkistalo oli tarkoitettu
tilapäiseksi. Lasipalatsin linjat alkoivat ihastuttaa helsinkiläisiä, talo haluttiin
säilyttää. Lasipalatsi avattiin uudelleen 1998, ja se on saanut suuren suosion.
(Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)
Tennispalatsi
vuonna 1950. Se valmistui 1938 autojen huoltokeskukseksi vuoden 1940 olympialaisia
varten, pohjakerros oli tarkoitettu peräti 500 linja-autolle. Yläkertaan
tuli tennishalleja. Olympialaisia ei pidetty 1940 sotien vuoksi. Helge Lundströmin
suunnittelema talo rapistui vähitellen ja jouti kirpputoriksi. (Kuva:Fennia-kuva)
Tennispalatsin
uusitut tilat valmistuivat 1999. Arkkitehtuurin asiantuntijoiden mielestä
talo edusti vain keskinkertaista funktionalismia ja purkupäätös tehtiin jo 1971.
Myöhemmin mielipiteet muuttuivat ja Tennispalatsi päätettiinkin korjata.
Siihen sijoitettiin Kansallismuseoon kuuluva Kulttuurien museo ja Helsingin
kaupungin taidemuseon näyttelytiloja. Tennis sai väistyä neljäntoista elokuvasalin
tieltä. (Kuva:Juhani Niiranen/HS)
Väki odottelee linja-autoa Kampin kentällä jatkosodan
aikana elokuussa 1942. Taustalla eläintieteellinen museo. Linja-autoasema toimi
nykyisellä paikallaan vuodesta 1935 lähtien.(Kuva: Hede-foto)
Kampin
villat ja uusi autotalo 1959. Kampin kentän reunalle Runeberginkadun varteen
suunnittelivat Veli Valorinta ja Eino Tuompo korkean Autotalon vuonna 1955.
Se rakennettiin Kampin puulaakivillojen vierelle. (Kuva: Lehtikuva)
Asuintalo Malminkadulla
vuonna 1960 aivan Kampin kentän tuntumassa. (Kuva: Lehtikuva)
Helsingin linja-autoasema
lokakuussa 1988. Meneillään oli junalakko ja kansa pyrki busseihin. Tämä
rakennus toimi siis aikoinaan Turun kasarmien keittiönä ruokkimassa
venäläistä varuskuntaa. Linja-autoasema sijoitettiin rakennukseen
vuonna 1935. Se rapistui käytössä vähitellen mutta ehostettiin
lopulta vanhaa säilyttäen. Uudistettu linja-autoasema avattiin käyttöön vuoden
1995 lopussa.
(Kuva: Hannes Heikura/HS)
1) Tällä sivustolla
pärjäät pelkästään hiirtä liikuttelemalla.
Hiirtä tarvitsee klikata vain kun haluat poistua. Paina silloin kohtaa
(x) sivun oikeassa yläkulmassa.
2) Kun siirrät hiiren nuolikuvioiden tai numeroiden päälle,
ruudun keskustaan avautuu (klikkaamatta) kyseistä aihetta käsittelevä
kuva- ja tekstikokonaisuus.
Hyvää matkaa Kampin historiaan,
toivovat tekijät:
Tekstit ja kuvien valinta:
Eeva Järvenpää/HS
Kuvien web-käsittely: John Woodward/HS
Sivun taitto: Vesa Santavuori/HS
Kiitokset avusta Helsingin kaupunginmuseolle.
[Ohjeet]
Historiaa
12
Kampin kasvot kautta aikojen <--Ohjeet