|
alkuperä: Birobidjan, Venäjä 48 30 "N x 133 00 "E, korkeus
merenpinnasta tuntematon tai Arboretum Mustila, Elimäki
60 44'N x 26 29 "E, 60 m.m.p.y.
Kotoisin
Aasiasta esiintyen Kiinan itäosassa; Venäjän kaakkoiskolkassa,
mutta puuttuu Sahalinin saarelta ja Japanista, muuten
levinneisyysalue on kuten palsami- köynnöksellä. Phellodendron-sukuun
kuuluu lähestymistavasta riippuen 8-10 lajia Aasiasta.
Näistä useita voisi varauksin ajatella viljeltävän Suomessa.
Korkkipuista mainitaan kestävimmäksi yleensä P. sachalinense,
mutta meille tutumpi P. amurense on länsimaissa useimmin
viljelty laji muiden läjien siemenen rajoitetun saatavuuden
takia. Musiikissa korkkipuuta on viljelty pitkään ja
se on kestänyt mm. 1986 - 87 kylmän talven liman vaurioita.
Korkkipuu
on laajalatvuksinen, matalahko kaksikotinen puu, jonka
erikoisuus on se, etteivät emäpuut välttämättä tarvitse
hedepuita lähelleen pölyttäjiksi. Koska laji on Suomessa
ollut harvoin viljelty, on itävän siemenen saanti kotimaastamme
lähes yksinomaan Mustilan kasviyksilöiden varassa. Korkkipuun
lehdet ovat vastakkain, 5-13-lehdykkäiset, väriltään
tummanvihreät. Sekä lehdet että hedelmät ovat voimakkaasti
aromaattisia. Hedelmä on lokakuussa kypsyvä luumarja,
joka säilyy puussa pitkälle talveen.
Korkkipuun kuori on nimensä mukaisesti runsaasti korkkisolukkoa
sisältävää, korkkimaisen pehmyttä. Sitä on käytetty
Venäjällä teollisesti korkkitammen (Quercus suber) kuoren
tavoin. Puuainesta mainitaan lujaksi ja kaunissyiseksi.
Korkkipuun marjoja on Venäjällä käytetty
mm. hyönteiskarkotteiden valmistukseen.
Korkkipuun
siemen itää ilman esikäsittelyä, tosin kirjallisuudessa
mainitaan lyhyen stratifioinnin parantavan itävyyttä.
Mahdollisesti itämistulokseen vaikuttaa siemenen poimimisajankohta;
useilla kasveilla, jotka eivät varista siementä sen
tuleennuttua siemenen itävyys on olennaisesti parempi,
mikäli siemen poimitaan myöhään, jolloin se on ehtinyt
jälkikypsyä. Kummatkin korkkipuun siemenerät toimitetaan
stratifioimat- tomina, jolloin osa niistä itää kuluvana
keväänä. Lopullinen tulos saadaan kylvöä seuraavana
keväänä. Siemen tulee kylvää n. l cm syvyyteen, sitä
voidaan liottaa vedessä l vrk. ennen kylvöä. Taimi on
syytä koulia jätkokasvatusaiustalle heti varsinaisten
kasvuSehtien kehityttyä, sillä taimi on isokokoinen
ja nopeakasvuinen.
Korkkipuun
on todettu menestyvän maassamme vyöhykkeellä III. Se
saavuttaa meillä 5-12 m korkeuden. Kokeessa tarjoutuu
oiva tilaisuus verrata Mustilan hyväksi havaittua, mutta
alkuperältään tuntematonta kantaa venäläiseen kantaan,
joka on kerätty luonnonvaraisista puista kasvin luontaisen
menestymisaiueen pohjoisosasta verraten mantereiselta
alueelta.
|
