Vuorisaarna - noudatettavaksi tarkoitettu? Raamatun vaikuttavimpiin kohtiin kuuluvaa Vuorisaarnaa on tulkittu historiassa niin eettiseksi ohjelmaksi, uudeksi laiksi kuin vallankumousjulistukseksi. Lähes 2000 vuoden ajan ihmiset ovat myös kysyneet, miten sen korkeat vaatimukset voisi täyttää. Luterilaisen kirkon piispat ja teologisen tiedeyhteisön edustajat painiskelivat kahden päivän ajan Vuorisaarnan tulkinnan parissa 9.-10. tammikuuta Järvenpäässä. Kyseessä oli kolmas piispojen ja tutkijoiden tapaaminen. Matteuksen evankeliumin 5.-7. luvun Vuorisaarna välittää keskeisen kokonaisuuden Jeesuksen julistuksesta. Vuorisaarnassa toistuu ajatus Jumalasta isänä ja ihmisistä hänen lapsinaan. Vuorisaarna alkaa autuaaksijulistuksilla, joissa autuaiksi mainitaan mm. hengessään köyhät, murheelliset ja rauhantekijät. Jeesus kehottaa rakastamaan vihamiehiä ja kääntämään lyöjälle toisenkin posken. Opetus huipentuu niin kutsuttuun kultaiseen sääntöön: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille". Myös Isä meidän -rukous sisältyy Vuorisaarnaan. Ei Jeesuksen puhe Useimpien nykytutkijoiden mielestä Vuorisaarna ei ole Jeesuksen puhe siinä mielessä, että se olisi pidetty jonakin tiettynä hetkenä tietyllä vuorella. Silti se antaa kriittisellekin lukijalle kuvan siitä, mitä Nasaretin Jeesus opetti. 1990-luvulla on runsaasti yleistä mielenkiintoa saanut amerikkalainen Jeesus-seminaari, jonka kirja The Five Gospels julkaistiin 1993. Jeesus-seminaari kokosi raamatuntutkijoita keskustelemaan ja äänestämään Jeesuksen sanojen aitoudesta eri evankeliumeissa. Äänestystulosten mukaan noin kolmannes Vuorisaarnasta olisi aitoperäistä, mikä ylittää tuntuvasti evankeliumien saaman keskiarvon. Jeesus-seminaarin kokoonpano, menetelmät ja tulokset saivat osakseen huomattavaa arvostelua myös tiedeyhteisön sisältä. Joka tapauksessa useimmat raamatuntutkijat pitävät Vuorisaarnaa Matteuksen evankeliumin kirjoittajan toimitustyön tuloksena. Evankelista tallensi Jeesuksen sanoja ja keskeistä opetusta kokoamalla puheen eri osasista. Tutkijat ovatkin halunneet selvittää, mitä Vuorisaarna kertoo Matteuksen ajatusmaailmasta ja näkökulmasta. Matteuksen aikana uusi Jeesus-usko selvitteli välejään juutalaisuuteen. Matteus pyrkii osoittamaan, että Jeesus-usko on juutalaisuuden parhaiden perinteiden täyttäjä. Tämä pyrkimys on havaittavissa läpi Matteuksen evankeliumin, myös Vuorisaarnassa. "Täydellisen elämän malli" Ensimmäisten vuosisatojen varhaiskristillisessä kirkossa Vuorisaarna ymmärrettiin suoraksi lainaukseksi Jeesuksen pitämästä puheesta. Erityisesti lännen kirkon ajatteluun vaikuttanut kirkkoisä Augustinus piti Vuorisaarnaa kristillisen elämän täydellisenä mallina. Augustinuksen mukaan Vuorisaarnaa ei ole kirjoitettu harvoille ja valituille, vaan se on kaikille kristityille tarkoitettu rakkauden elämänohje. Augustinuksen aikana kirkko edusti vielä vähemmistöä, ja esimerkiksi kristittynä olemista ja sotilaan ammattia saatettiin pitää toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Tilanne kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun kristinuskosta tuli valtauskonto. Kirkko alkoi tinkiä Vuorisaarnan kaikkia koskevasta luonteesta. Rakkauden tie jaettiin kahdeksi kaistaksi, joista toinen oli maallikoille ja toinen uskonnolliselle eliitille. Vuorisaarnan kaikkien ohjeiden katsottiin koskevan vain hengellistä säätyä ja luostarikutsumuksen valinneita. Luther ja Vuorisaarna Lutherille Vuorisaarna merkitsi lakia, joka ajaa ihmistä Kristuksen luokse. Ihmiselle tuon lain täyttäminen on mahdotonta. Kuitenkin Kristus on täyttänyt lain ja on uskon kautta läsnä jokaisessa kristityssä. Tästä lähtökohdasta käsin Vuorisaarna on samalla jatkuvaa kehotusta Kristuksen seuraamiseen. Luther katsoi Vuorisaarnan koskevan kaikkia ihmisiä. Kultainen sääntö tiivistää kaikkia koskevan rakkauden vaatimuksen. Kuuluisassa erottelussaan maalliseen ja hengelliseen regimenttiin Luther opettaa rakkauden vaatimuksen toteutuvan maailmassa kahdella tavalla. Hengellinen regimentti toteutuu yksilöiden elämässä spontaanina rakkautena. Sensijaan maallinen regimentti, kuten valtio ja tuomari, joutuu ylläpitämään järjestystä sekä käyttämään lakeja ja rangaistuksia, jotta yhteiselämä olisi mahdollista. Luther arvosteli uskonpuhdistuksen radikaalisiipeä maallisen ja hengellisen regimentin sekoittamisesta, kun se otti Vuorisaarnan poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi ohjelmaksi. Luther ei kuitenkaan pitänyt Vuorisaarnaa yhteiskunnallisesti merkityksettömänä. Etenkin kultainen sääntö oli hänelle tärkeä periaate yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa arvioitaessa. Uskonpuhdistus johtikin yhteiskunnalliseen uudistukseen, jonka perintönä voidaan pitää pohjoiseurooppalaista ja pohjoismaista yhteiskuntanäkemystä. Sen mukaan yhteiskunnan tehtävä on huolehtia kaikkien jäsentensä perustarpeista, koulutusmahdollisuuksista, turvallisuudesta ja oikeusturvasta. Osa kansalaisuskontoa Nykyisinkin Vuorisaarna on luetuimpia ja rakastetuimpia raamatunkohtia. Kirkon opetuksessa sen keskeistä asemaa kuvaa se, että kirkkovuoden saarnateksteistä Vuorisaarnasta on peräti 13. Vuorisaarna heijastuu ihmisten uskonnollisiin käsityksiin tavalla, jota uskontososiologiassa kutsutaan esimerkkiin uskomiseksi. Jeesusta pidetään moraalisesti seurattavana esimerkkinä. Esimerkkiuskovaisuudessa Jumala tai kirkko eivät ole keskeisiä asioita. Yksilö taistelee Jeesuksen esikuvaa seuraten paremman tulevaisuuden puolesta. Mielenkiintoisen näkökulman Vuorisaarnan tulkintatapojen laajuudesta tarjoaa Jeesuken kehotus toisen posken kääntämiseen. Yhteiskunnallisella tasolla se innoitti Mahatma Gandhia passiivisen vastarintaan Intian vapaustaistelussa. Yksilötasolla se on särkymättömän perheen ihanteeseen yhdistyneenä voinut johtaa jopa perheväkivaltaan alistumiseen. (KT 15.1.1997 mo) Kirjoitus perustuu Järvenpäässä pidetyn hermeneutiikka- symposiumin 9.-10.1. esitelmiin ja keskusteluihin. Esitelmät julkaistaan Teologisessa aikakauskirjassa.