|
GTK/ Tietoaineistot/Retkeilijän
kiviopas |
|
|
Oksidiset malmimineraalit
|
|
|
|
Kromiitti (Mg,Fe)Cr2O4
Kromiitti on kromin ainoa malmimineraali. Kromiittikiteet ovat metallisen
kiiltäviä mustia tai ruskeanmustia, pienikokoisia oktaedreja.
Viiru on ruskea, kovuus 5½ ja ominaispaino 5. Lohkosuuntia
ei ole, ja mineraali on hauras. Kromiitti muistuttaa magnetiittia,
mutta se ei ole magneettista. Kromiittia on tummien syväkivien
kerroksellisissa muodostumissa. Suomessa on louhittu kromimalmia
vuodesta 1965 lähtien Keminmaalla. Vuosituotanto on noin 1
100 000 tonnia kromiittimalmia, josta valmistetaan ferrokromia Tornion
terästehtaan tarpeisiin.
|
Suurenna >>> |
|
|
|
|
Magnetiitti Fe3O4
Magnetiitti on väriltään metallinkiiltävä
tai himmeänmusta tai harmaanmusta ja nimensä mukaisesti
magneettinen. Viiru on musta, kovuus 5½ - 6 ja ominaispaino
5. Magnetiittikiteet ovat usein oktaedrin muotoisia, metallinkiiltoisia
tai miltei kiillottomia. Puhdas magnetiitti sisältää
noin 72 % rautaa. Magnetiitti sisältää tavallisesti
vähän vanadiinia ja titaania, enintään noin
prosentin. Magnetiitti on yleinen mineraali gabrossa ja peridotiitissa.
Joskus sitä tavataan myös graniiteissa ja liuskeissa.
Suomen ensimmäinen kaivos oli
Lohjan Ojamon rautakaivos (v. 1542 - 1863), jossa malmimineraali
oli magnetiitti.
|
Suurenna >>> |
Etelä-Suomen alueella oli 1800-luvulla toiminnassa useita,
enimmäkseen pieniä, rautakaivoksia ja 1900-luvulla suurempia
Pohjois-Suomessa. Lapissa toimi 1960-1970-luvuille useita magnetiittirautakaivoksia
Kemijärvellä (Misi) ja Kolarissa, viimeinen kaivos Kolarissa
lopetti toimintansa 1980-luvun lopulla. Kiirunan rautamalmi Ruotsissa
on magnetiittimalmia. Monet sedimenttisyntyiset ns. rautamuodostumat
eli raitaiset rautamalmit ovat myös magnetiittia, kuten
esimerkiksi Kostamus Itä-Karjalassa, Minnesotan rautamalmit
USA:ssa ja Porkosen - Pahtavaaran rautamuodostumat Kittilässä.
|
|
|
Hematiitti α
-Fe2O3
Hematiittia on tavallisesti teräksen harmaina, metallinkiiltävinä
ja levymäisinä kiteinä, jotka ovat viirukkeisia.
Se on hauras, ja lohkosuunnat puuttuvat. Viiru syvänpunainen
tai punaruskea. Kovuus on 5 – 6 ja ominaispaino 5,3. Hematiittia
voi olla myös ohuina punaisina suomuina, jotka ovat läpikuultavia.
Hematiitti sisältää 70 % rautaa. Se on erityisesti
sedimenttisyntyisten rautamalmien päämineraali. Hienoksi
jauhettu hematiitti tunnetaan maalien pigmenttimineraalina, "punamultana".
|
Suurenna >>> |
|
|
|
Ilmeniitti FeTiO3
Ilmeniitti on musta, magnetiitin näköinen mineraali,
jonka tuoreella pinnalla on metallinen kiilto. Tummien kivilajien
ilmeniittirakeet ovat tavallisesti pyöreähköjä
tai pitkänomaisia, mutta pegmatiitti- tai kvartsijuonien ilmeniitti
on yleensä levymäistä. Lohkosuuntia ei ole, vaan
murros on kartiomainen tai epätasainen. Kovuus on 5 –
6 . Viiru on musta tai mustanruskea ja ominaispaino 4,7.
|
Suurenna >>> |
Ilmeniitti ei ole magneettinen, mutta
siinä voi olla magnetiittia sulkeumina, jolloin koko rae on magneettinen.
Ilmeniittimalmit, joissa ilmeniitti on puhtaina rakeina, liittyvät
suuriin anortosiittisiin tai pienempiin tummien kivilajien muodostumiin,
kuten Kälviän ilmeniittiesiintymät Keski-Pohjanmaalla.
Suomessa ilmeniittiä on louhittu Vuolijoen Otanmäen titaani-rauta-vanadiinimalmista
v. 1953 – 1985. Ilmeniitistä valmistetaan titaanivalkoista
(TiO2), jota käytetään pigmenttinä
maaleissa, paperissa ja muoveissa. |
|
Rutiili TiO2
Luonnossa esiintyy kolme mineraalia, joiden kaava on TiO2, mutta kiderakenne
erilainen: rutiili, anataasi ja brookiitti. Rutiilikiteet ovat yleensä
kassiteriitin kaltaisia lyhyitä prismoja, joiden kovuus on 6-6½.
Väri on tavallisesti musta, punaruskea tai punainen ja kiilto
timanttikiilto. Rutiilin viiru on vaalean ruskea tai kellertävä.
Ominaispaino on noin 4,2, mutta voi pegmatiittien rutiileissa nousta
niobi- ja/tai tantaalipitoisuuden takia jopa 5,6:een. Rutiilia tavataan
liuskeissa, kvartsiiteissa ja graniittipegmatiiteissa, sekä erilaisissa
syväkivissä hivenmineraalina tai muiden titaanimineraalien
muuttumistuloksena. Rutiilia tuotetaan suuria määriä
rantahiekoista Australiassa ja Sierra Leonessa.
|
|
Pyrolusiitti MnO2
Pyrolusiitti on usein prismaattisina kiteinä tai massamaisina
mustan- tai tummanteräksenharmaan värisinä kuituina.
Pyrolusiitin kovuus on 6 – 6½ ja ominaispaino 2,8 –
4,4. Viiru on musta tai sinertävän musta. Pyrolusiitti ja
manganiitti ovat päämineraaleja mangaanimalmeissa.
Suomessa näitä mangaanimineraaleja on satunnaisesti tavattu
Kuusamosta Rukatunturilta ja Mäntsälästä sekä
Perämeren ja Suomenlahden mangaanikonkretioista.
|
Suurenna >>> |
|
Kassiteriitti
SnO2
Kiteet ovat usein lyhyitä ja salmiakkimaisia. Niiden väri
vaihtelee keltaisesta punaruskeaan ja ruskean- mustaan. Viiru on valkea,
harmahtava tai ruskehtava, kovuus 6 - 7 ja ominaispaino 7. Kidepinnoilla
on voimakas metallin- tai timantinkiilto, joka ajan mittaan hieman
himmenee. Rakeet ovat särmiltään läpikuultavia
ja punaruskeita. Suomessa kassiteriittia on tavattu graniittipegmatiiteissa
tärkeimpänä malmiesiintymänä Pajuluoman tinapegmatiitti
Nurmossa ja sitä on myös rapakiviin liittyvissä greisenjuonissa
(kiillettä runsaasti sisältävä kvartsijuoni).
Kassiteriitti voidaan määrittää luotettavasti
sinkkitestillä. |
|
Uraniniitti (pikivälke)
UO2
Uraniniittia tavataan kuutiollisina kiteinä tai munuaismaisina
massoina tai kuorina. Väriltään se on mustaa tai ruskean-
tai harmaanmustaa. Sen viiru on ruskeanmusta tai harmaa. Kiilto on
rasvamainen, pikimäinen tai lähes metallinen. Kovuus on
5 – 6 (pikivälkkeellä 4) ja ominaispaino korkea: 6,5
– 10,95. Uraniniitin rapautumistuotteet ovat multamaisia ja
voimakkaan värisiä, vihertäviä, keltaisia tai
oransseja. Sekä uraniniitti, pikivälke että niiden
rapautumistuotteet ovat voimakkaasti radioaktiivisia mineraaleja.
|
Suurenna >>> |
Niitä tulee käsitellä
tietyllä varovaisuudella, eikä niitä ole syytä
varastoida kotiinsa! Uraniniitti on tärkeä uraanin malmimineraali.
Uraaninetsinnässä säteilymittauksia tehdään
lentokoneesta tai maanpinnalta esim. geigermittarilla tai skintillometrilla.
GTK lainaa harrastajille geigermittaria.
|
|
Götiitti
α -Fe3+O(OH)
Götiitti esiintyy prismamaisina kiteinä tai ohuina levyinä,
onteloissa kuitumaisina tai neulamaisina prismoina ja yleisesti munuaismaisina
massoina, jotka muodostuvat tiheistä kuitukimpuista, ja myös
multamaisina massoina. Kiteet tai neulaset ovat mustanruskeita, massamaiset
götiitit ovat punertavan- tai kellertävän- ruskeita,
ruskeankeltaisia tai keltaisia. Viirun väri on punertavan- tai
ruskehtavankeltainen. Kiteet ovat metallikiiltoisia ja multamaiset
muunnokset kiillottomia. Ohuet kuidut ovat läpikuultavia ja silkkikiiltoisia.
Mineraali on hauras. Kovuus on 5 – 5½ ja ominaispaino
on asun mukaan 3,3 – 4,3. |
Suurenna >>> |
|
|
Limoniitilla
tarkoitetaan pehmeää, ruosteenruskeaa, punertavaa tai lähes
mustaa huokoista ja multamaista rautasaostumaa. Sitä kutsutaan
myös suo- tai järvimalmiksi. Viiru on vaihtelevan
keltainen, kovuus 1 – 5 ja ominaispaino on noin 3 – 4
. Limoniitin päämineraali on yleensä götiitti,
mutta siinä voi olla mukana muitakin raudan hydroksideja ja usein
myös mangaania. Lisäksi multamainen massa imee itseensä
vaihtelevan määrän vettä. Limoniitilla ei ole
taloudellista merkitystä sen pienen rautasisällön vuoksi. |
Suurenna >>> |
Sivun
alkuun |
|
|
|
|