Maavoimat
|
|
|
| |
|
12.7 Itkk
12.7 ilmatorjuntakonekivääri NSV-12.7
|
12.7 ITKK
KÄYTTÖ
- Kaikkien joukkojen lähi-ilmatorjunta
- Jalkaväen tulituki maamaaleja vastaan
- Voidaan käyttää sekä ajoneuvo- että tukikohtajalustalla
OMINAISUUDET
- Täysautomaattinen ilmatorjuntakonekivääri
- Kaliiperi: 12.7
- Pituus: 1,6 m
- Paino: ase 25 kg, tukijalusta 20 kg, vyölipas 11 kg täynnä (50 patr)
- Suurin käytännön tulinopeus 80-100 ls/min
- Luodin lähtönopeus 850 m/s
- Suurin ampumaetäisyys: ilmamaalit 1500 m, pintamaalit 2000 m
- Panssariluodin läpäisy 2 cm terästä
- Valmistusmaa Venäjä
|
|
|
12.7 ITKK
Lisämateriaalia...
|
|
Ilma-aseiden monipuolinen kehitys asettaa kasvavia vaatimuksia sekä suojautumiselle että ilmatorjunnalle. Lentokoneiden kehittynyt matalalentokyky ja helikoptereiden parantuneet suoritusarvot vaativat ilmatorjunnalta entistä nopeampaa reagointikykyä.
Helikopterit muodostavat taistelussa olevien joukkojen merkittävimmän ilmauhan. Ne toimivat yleensä 2-4 helikopterin osastoina ja pystyvät käyttämään maaston tarjoamaa suojaa hyväkseen siirtyessään ja toimiessaan kohteella. Helikopterit ovat katveen yläpuolella ainoastaan tulittaessa tai tähystäessä kohdetta.
Ilmatorjuntakonekiväärit lisäävät joukkojen omasuojakykyä erilaisia ilmamaaleja vastaan. Halpuus, yksinkertainen rakenne ja käytön helppous mahdollistavat niiden massamaisen käytön.
Laajat käyttömahdollisuudet
Eri kaliiperisten raskaiden konekiväärien käyttömahdollisuudet ovat laajat. Käsiaseita suurempi kaliiperi, jalusta, monipuoliset tähtäimet, tehokkaat ampumatarvikkeet ja suuri tulinopeus tekevät niistä merkittävän torjunta- ja tulitukiaseen sekä ilma- että maamaaleja vastaan.
Ilmatorjuntakonekiväärin tärkeimpiä maaleja ovat helikopterit. Myös matalalla alle äänennopeudella toimivien rynnäkkökoneiden torjunta on mahdollista.
Neuvostoliitosta, Venäjältä ja Saksasta 1990-luvulla käyttöömme hankitut 12,7 millimetrin konekiväärit parantavat merkittävästi maavoimiemme lähi-ilmatorjuntakykyä. Joukoilla on todellinen mahdollisuus omakohtaiseen ilmatorjuntaan sekä taisteluasemissa, että ajoneuvoilla siirryttäessä. Ilmatorjuntakonekiväärit ovat meillä sijoitettu lähinnä jalkaväki- ja ilmatorjuntajoukkojen käyttöön. Aikaisemmin saman kaliiperin aseita on ollut käytössämme panssarivaunujen ja merivoimien alusten ilmatorjunta-aseina.
Pääosa nyt hankituista aseista on asennettu kuljetuspanssariajoneuvojen ja telakuorma-autojen katolle ajoneuvoalustalle. Ilmatorjuntakonekiväärit soveltuvat asennettavaksi myös maastokuorma-autojen katolle. Tällöin tulevat kyseeseen ennen kaikkea tykinvetäjät. Aseet parantavat siirtyvien joukkojen ilmatorjuntasuojaa merkittävästi. Tehokas ampumaetäisyys ilmamaaleihin on noin 1500 metriä.
Joukkojen taisteluasemissa konekiväärit asennetaan erityisille tukikohtajalustalle. Päätehtävä on silloinkin ilmatorjunta, mutta aseet ovat tehokkaita myös jalkaväen tulitukeen muun muassa suuren hetkellisen tulinopeutensa ansiosta. Kohteita voivat olla esimerkiksi panssaroimattomat ja kevyesti panssaroidut ajoneuvot. Suurin tehokas ampumaetäisyys maamaaleihin on noin 2000 metriä. 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekivääri soveltuu hyvin joukkueen puolustustaistelun tukemiseen.
Aseessa on mekaaninen maa-ammuntatähtäin ja kiinteällä tähtäyskuviolla varustettu valaistu ilma-ammuntatähtäin. Ilma-ammuntatähtäintä voidaan käyttää myös maa-ammuntaan. Ase suunnataan kohteeseen käsin. Pimeätoimintaa varten ampuja voidaan varustaa pimeälaseilla. Tähtäin ja eräitä muita aseen varusteita on hankittu Norjasta.
Luodit läpäisevät myös kevyen panssaroinnin
Lentokoneiden ja helikoptereiden panssaroinnin kehittyminen on johtanut myös ilmatorjuntakonekiväärien ampumatarvikkeiden kehittelyyn. Yleisemmin käytetyt panssaripatruunat läpäisevät noin kaksi senttimetriä terästä. Kuljetuspanssarivaunu kyetään läpäisemään kilometrin etäisyydeltä kaikista suunnista. Patruunoiden valojuovat helpottavat tähtäämistä ja aseen suuntaamista pitkiä sarjoja ammuttaessa.
Aseessa voidaan käyttää joko patruunvyötä tai vyölipasta. Kumpaankin mahtuu 50 patruunaa. Tulinopeus on 13 laukausta sekunnissa joten täysi vyö tyhjenee nopeimmillaan noin neljässä sekunnissa. Suurin käytännön tulinopeus on noin kaksi vyölipasta minuutissa.
Erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten kehittymisestä ja yleistymisestä huolimatta ilmatorjuntakonekiväärit ovat vakiinnuttaneet paikkansa ajoneuvojen ja panssarivaunujen sekä joukkueiden tukikohtien lähitorjunta-aseina erityisesti helikoptereita vastaan. Jo valojuovaluodein pitkältä etäisyydeltä ammuttava häirintätuli pakottaa hyökkääjän varovaisuuteen ja antaa tärkeää lisäaikaa omien joukkojemme suojautumiselle ja torjunnalle.
|
|
|
PDF versio
Palaute