MIR ISKUSSTVA – TAITEEN MAAILMA

9.7. - 18.10.1998

Ateneumin ainutlaatuisessa näyttelyssä hahmottuu ensimmäistä kertaa Mir iskusstvan runsas ja kiehtova kokokuva 1898-1920. Näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja kuvituksia sekä suomalaisten kultakauden mestareiden teoksia, kaiken kaikkiaan n. 300 teosta. Näyttelylle varataan Ateneum-rakennuksen koko kolmas kerros. Näyttely on ensimmäinen laatuaan ja avaa näkymän suomalaisen ja venäläisen taiteen suhteisiin ja Pietarin kulttuuri-ilmapiiriin viime vuosisadan vaihteessa.

Näyttelyssä muistetaan samalla Suomen taiteen panosta Mir iskusstvan syntyvaiheeseen sata vuotta sitten. Laajaan näyttelykokonaisuuteen sisältyy myös joukko samoja taideteoksia, jotka olivat mukana vuoden 1898 näyttelyssä Pietarissa. Vuonna 1898 Pietarissa järjestettiin vilkasta huomiota herättänyt Venäläisten ja suomalaisten taiteilijain näyttely, jonka oli koonnut Sergei Djagilev. Näyttelyssä esittäytyi 31 ajankohdan merkittävintä taiteilijaa, kuten Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Ville Vallgren sekä Léon Bakst, Aleksandr Benois, Isaak Levitan, Valentin Serov, Konstantin Somov ja Mihail Vrubel.

Venäläis-suomalainen näyttely koettiin uusien, romanttissävyisten taidepyrkimysten ohjelmanjulistuksena, ja siitä sai vauhtia Pietarissa perustettu Mir iskusstva (Taiteen maailma) -ryhmittymä, joka järjesti huipputason vuosinäyttelyitä ja julkaisi samannimistä taidelehteä, innoittajanaan Länsi-Euroopan johtavat taidesuuntaukset, kuten symbolismi. Mir iskusstvalaiset olivat suuresti innostuneita Suomen taiteen kultakaudesta, jota esiteltiin vielä ryhmittymän 1899 järjestämässä kansainvälisessä näyttelyssä Pietarissa sekä vuoteen 1904 saakka ilmestyneessä taidelehdessä. Djagilev uskoi kuvataiteen nousukauteen nimenomaan suomalaisten ja venäläisten yhdistetyin voimin.

Mir iskusstvan toiminta loi Venäjälle taiteellisesti loisteliaan kukoistuskauden, joka ulottui maalaus- ja veistotaiteesta kirjankuvituksiin ja upeaan yhteistyöhön teatterin ja baletin kanssa. Juuri Mir iskusstvan monitaiteellisesta piiristä oli lähtöisin myös kuuluisa Les Ballets Russes, jonka Djagilev nosti maailmanmaineeseen.

Mir iskusstva ei ollut yhtenäinen tyylisuuntaus, vaan monien, yksilöllisten ilmaisutapojen summa. Yhdistävänä tekijänä oli silti estottoman mielikuvituksen ja vuolaan tunteen virta, joka 1910-luvulla sai hieman aineksia myös klassismista ja avantgardesta. Oma lukunsa ovat taiteilijoiden toisistaan maalaamat mestarilliset muotokuvat.

Ateneumista näyttely siirtyy Pietarin Venäläiseen museoon, joka viettää sen merkeissä toimintansa 100-vuotisjuhlavuotta. Näyttely on syntynyt Ateneumin ja Pietarin Venäläisen museon yhteistyönä.

Mir iskusstva -näyttelyä tukevat Sinebrychoff Oy Ab, Enso Group ja Ateneumin ystävät.