Kuntien jätelaitosten keräämästä jätelasista noin puolet päätyy hyötykäyttöön lasiteollisuuden raaka-aineeksi. Jätelaitokset keräsivät alkuvuodesta jätelasia noin 3500 tonnia, josta noin 1600 tonnia toimitettiin puhdistettavaksi Suomen Uusioaines Oy:lle Forssaan. Loput jätelasista jää varastoihin tai hyödynnetään lähinnä maarakennustöissä.

 

Kuntien jätelaitosten lasinkeräys alkoi yli kymmenen vuotta sitten teollisuuden aloitteesta. Tällöin jätelaitokset rakensivat keräysjärjestelmät ja keräyksen kustannukset korvattiin. Huolimatta tuottajanvastuusta jätelaitokset maksavat nykyisin lasin puhdistus- ja kuljetuskustannukset Suomen Uusioaines Oy:n Forssan laitokselle. Kuljetuksen ja puhdistuksen kustannukset nousevat yleisesti yli 300 mk/tonnilta. Tämän lisäksi jätelaitokset maksavat lasin alkukeräyksen kustannukset, jotka ovat usein vielä edellistä suuremmat.

 

Nykyinen tuottajavastuupäätös on muotoiltu 'markkinalähtöisesti' siten, että tuottajat voivat täyttää keräysvelvoitteen haluamallaan tavalla. Tuottajayhteisöt - lasipakkauksia tuottava teollisuus ja kauppa - eivät ole halukkaita maksamaan jätelaitosten hoitamasta lasinkeräyksestä, koska ovat muodollisesti täyttäneet tuottajavastuupäätöksessä asetetun hyödyntämisen 48 %:n minimitavoitteen. Nykytilanteessa tuottajille on edullisinta hoitaa keräys omilla, lähinnä Alkon ja panimoiden keräysjärjestelmillä. Näin esimerkiksi elintarvikkeiden kuluttajapakkaukset ovat käytännössä jääneet tuottajavastuulla hoidettavien keräysjärjestelmien ulkopuolelle.

 

Tilanteeseen voi tuoda muutoksen valmisteilla oleva EU:n pakkausdirektiivin muutos, josta saatujen tietojen mukaan kierrätysvelvoitetta lasin osalta tiukennetaan vähintään 70 %:iin. Nykytilanteessa on uhkana kuluttajien kierrätyshalukkuuden romahtaminen. Kuluttajien kierrätyshalukkuuden uudelleen motivointi vuoden 2006 tavoitteiden saavuttamiseksi voi olla hidasta ja kallista.