PEKKA HUUSKOSEN
ELÄMÄNVAIHEITA

Etusivulle
Petter (Pekka) Johannes Huuskonen syntyi Karttulassa 23.11.1880. Isä oli suutari ja ensimmäiset runot syntyivät jo oppipoikana ollessa. Äitinsä Huuskonen muistelee olleen runollinen ja isänsä "vallan mahoton vitsiniekka".

Huuskonen kävi maamies- ja puutarhakoulun sekä useita kansanopistoja (mm. Otavan Opisto). Hän kokeili myös lehtialaa, mutta teki pääasiallisen elämäntyönsä puutarha-alalla. Hän toimi eri puolilla maata puutarhurina, puutarhanhoidon neuvojana ja puutarhaopettajana. Valtaosan hoidossaan olleista puutarhoista ja puistoista hän suunnitteli ja istutti itse. Hän suunnitteli myös kirkkomaita.


Kuva: Mauno Takala

Huuskonen avioitui vuonna 1909 Hilda (Mathilda) Itärannan (s. 1883) kanssa. Huuskosen jäätyä eläkkeelle, he muuttivat vaimon syntymäkotiin Ruoveden Ruhalan Itärantaan vuonna 1948. Ruoveden kotiaan Huuskonen nimittikin Ruhalan runopajaksi.

Ensimmäinen painettu runo julkaistiin Koitto-lehdessä vuonna 1897. Jatkoa seurasi Kyläkirjaston Kuvalehdessä, Kansanvalistusseuran Kalenterissa, Nyyrikissä, Vipusessa, Nuoressa Karjalassa, Väinämöisessä, Suomen Kuvalehdessä jne. Useita vuosikymmeniä hän toimi Nuori Kansa -lehden avustajana. Kokoelmia Huuskonen julkaisi omakustanteina 11; ensimmäisen kokoelman vasta vuonna 1963. Yhteensä julkaistuja runoja kertyi noin 3000, joista suurin osa lehdissä ja eri julkaisuissa. Huuskonen käytti useita eri nimimerkkejä, mm. Pekka Pirttilampi. - Huuskosen kertomaa on tallennettu myös kansanrunousarkiston ääninauhalle.

Pekka Huuskonen osallistui moniin runokilpailuihin. Hän voitti J.H.Erkon muistoksi järjestetyn runokilpailun ja Söderströmin runokilpailun.

Pekka Huuskonen kuoli Ruovedellä 22.8.1975.

Sivun alkuun