Itämeren jääpeite vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Moderni kuljetuslogistiikka edellyttää liikenteen sujumista ilman katkoja tai merkittäviä hidastuksia. Tämän takia jäänmurtokalusto on mitoitettava ankarimpien talvien mukaan. Nykyään käytössä on yhdeksän jäänmurtajaa, jotka noin 120 megawatin propulsiotehollaan pystyvät pitämään liikenteen käynnissä myös ankarina talvina. Liikenne voi silloin hidastua, mutta se ei katkea. Ankarina jäätalvina Itämeren valtioiden jäänmurtajat avustavat liikennettä yhteistyössä Tanskan salmista Perämerelle ja Suomenlahdelle. Viimeksi tällainen ankara jäätalvi koettiin 1986-87. Pohjoismaat solmivat jo vuonna 1961 sopimuksen jäänmurtoyhteistyöstä.

Jääpeite ulottuu kaikkina talvina Perämerellä pohjoisesta vähintään Merenkurkun tasalle, useimpina siitä etelämmäksikin. Suomenlahti jäätyy useimpina talvina itäosiltaan ainakin Helsinkiin saakka.

Itämeren jääpeitteen keskimääräinen suurin laajuus talvina 1991– 2000.

Tasaista jääpeitettä suurempi este liikenteen sujumiselle on jään kasautuminen ahtojäävalleiksi. Suomessa vallitseva lounaistuuli pakkaa niitä juuri Suomen satamien suulle. Tällaisissa tilanteissa jäänmurtajien apu on usein välttämätöntä.

Myös jääkenttien liikkuminen tuulten mukana on uhka meriliikenteelle. Tuuli voi puristaa jääkenttiä yhteen siten, että niiden puristukseen jäävä alus voi olla todellisessa uppoamisvaarassa. Tällöin tarvitaan kiireellisesti jäänmurtajan apua.

Suomen Merenkulkulaitos ja Ruotsin Sjöfartsverket huolehtivat jäänmurrosta Perämerellä tiiviissä yhteistyössä. Varsinkin kovina talvina suomalaiset ja ruotsalaiset murtajat jakavat avustustehtävät tavalla, joka takaa liikenteen optimaalisen sujumisen.

Suomen ja Ruotsin satamiin talvella saapuvilta tai lähteviltä aluksilta vaaditaan jääluokitus, joka kertoo niiden jäissäliikkumiskyvyn. Vahvimpia kaikissa olosuhteissa avustettavia laivoja ovat 1A Super- ja 1 A -luokan alukset. Sitä heikompia ovat jääluokkiin 1B, 1C ja 2 kuuluvat alukset, joita avustetaan jäätilanteen mukaan.

Esimerkiksi 1 A Super-alukselta edellytetään vahvaa runkoa ja suurta konetehoa. Tehokkaimmat 1A Super -luokan alukset pystyvät kulkemaan useimmissa jääolosuhteissa yksin. Muita aluksia avustetaan yleensä avaamalla niiden edellä väylää. Vaikeissa jääolosuhteissa niitä otetaan myös hinaukseen.

Ankarissa jääoloissa jäänmurtajat hinaavat aluksia yksitellen. Helpoissa olosuhteissa jäänmurtaja pitää väylät auki ja avaa tarvittaessa väylää alusten edellä.

Tieto jäätilanteesta on jäänmurron perusta >>