Converted

VEPS-tunnus KK 633/1993

Valtiopäivät 1993

Kirjallinen kysymys 633

O. Ojala ym.: Suomalaisten miehistönkuljetusvaunujen myymisestä käytettäväksi Turkin kurdialueilla

Eduskunnan Herra Puhemiehelle

Helsingin Sanomissa 18.3.1993 olleen uutisen mukaan suomalainen Sisu toimittaa kevään kuluessa Turkin sisäasiainministeriölle 17 telakuorma-autoa. Näitä luoti- ja sirpalevahvistettuja miehistönkuljetusvaunuja on julkisuudessa kutsuttu Nasuiksi.

Saman uutisen mukaan yhtiön tekemään sopimukseen sisältyy lisäksi optio lisätoimituksesta vuoden 1993 syksyn aikana. Option kera kaupan kokonaisarvo on noin 30 miljoonaa markkaa.

Suomessa valmistettuja telakuorma-autoja on aiemmin viety mm. Kiinaan, Intiaan ja Ranskaan, jossa maan puolustusvoimat on harkinnut 27. alppidivisioonan käytössä olleiden vanhentuneiden kanadalaisten telakuorma-autojen korvaamista uudenaikaisemmilla vaunuilla.

Kiinaan toimitetut runsaat 30 vaunua ovat metsänhoidollisessa käytössä.

Turkkilaisessa lehdistössä (ks. Hürriet 14.11.1993) Suomesta ostettuja miehistönkuljetusvaunuja on mainostettu mm. otsikolla "Terrorisminvastainen superpanssarivaunu". Lehdessä kerrotaan superpanssarivaunujen olevan käytössä.

Myös suomalaisten silminnäkijöiden mukaan (toimittaja Leena Reikko, Yleisradio 8.10.1993) miehistönkuljetusvaunut on sijoitettu maan kaakkoisosaan, jossa Turkin hallituksen asevoimien ja sisäasiainministeriön joukoilla on ollut jatkuvasti yhteenottoja kurdikapinallisten kanssa.

Turkin kaakkoisalueilla vaunuja on käytetty joukkojen kuljetuksiin; sopiihan yhteen vaunuun yhteensä 17 miestä.

Turkkilaislehden mukaan maan puolustusministeriö on tilannut 30 kappaletta "terrorisminvastaisia superpanssarivaunuja" lisää.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä estääkseen Suomessa valmistettujen miehistönkuljetusvaunujen käytön Turkin kaakkoisella alueella, jossa on jatkuvia yhteenottoja kurdikapinallisten ja Turkin armeijan ja sisäasiainministeriön joukkojen kesken?

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993

Outi Ojala Pekka Haavisto Ulla Anttila

Tarja Halonen Liisa Jaakonsaari Heidi Hautala

Eila Rimmi Aarno von Bell Eero Paloheimo

Jouni Backman Erkki Pulliainen Satu Hassi

Hannele Luukkainen Marjatta Vehkaoja Marja-Leena Viljamaa

Eeva Kuuskoski Pekka Räty Tuija Maaret Pykäläinen

Paavo Nikula Pertti Paasio Jouko Skinnari

Jarmo Wahlström Esko Helle Marjatta Stenius-Kaukonen

Juhani Vähäkangas Virpa Puisto Pekka Leppänen

Esko Seppänen Raila Aho Asko Apukka

Martti Korhonen

Eduskunnan Herra Puhemiehelle

Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olette 24 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Outi Ojalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 633:

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Puolustuspoliittisesti on keskeisen tärkeää, että Suomi kykenee pitämään yllä riittävää kotimaista puolustustarvikkeiden valmistusta. Viennin merkitys korostuu, kun kaluston kotimainen kysyntä vähenee. Mm. telakuorma-autojen (SISU NA-140 NASU) ja panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen (SISU XA-180 PASI) tuotannon jatkuminen ja tuotekehittely ovaterityisen tarpeellista ajatellen myös YK:n ja ETYKin päätöksiin perustuvaa rauhanturvatoimintaa ja Suomen edellytyksiä osallistua siihen.

Nämä kansalliset puolustus- ja turvallisuuspoliittiset lähtökohdat ovat keskeisesti määrittäneet Suomen asevientipolitiikan uudistamista, mistä myös eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa on viime toukokuussa informoitu. Työ jatkuu nyttemmin puolustusministeriön asettamassa työryhmässä. Sen suosittamat tarkistukset ja muutokset puolustustarvikkeiden maastavientilainsäädäntöön tulevat eduskunnan hyväksyttäväksi ensi vuoden alkupuolella. Uudistustyön tarkoituksena on lähentää Suomen vientisäännöstö ja -käytäntö Ruotsin ja EU-maiden vastaavaan politiikkaan ja antaa alan suomalaisille vientiyrityksille yhtäläiset mahdollisuudet kuin niiden läntisillä kilpailijoilla on.

Telakuorma-autojen tilaukset ovat olleet suomalaiselle valmistajalle huomattavan tärkeitä nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa. Oy Sisu-Auto Ab valmistaa SISU NA-140 -tyyppisiä telakuorma-autoja (NASU), jotka soveltuvat hyvin miehistön ja tavaran kuljettamiseen. NASU on pitkällisen suomalaisen tuotekehittelyn pohjalta syntynyt teollisuustuote, jonka käytännössä ainoalla, ruotsalaisella kilpailijalla on ollut markkinoilla etulyöntiasema jo pitkään. Tämän tilanteen murtamiseksi suomalainen valmistaja tarvitsee uusia vientimahdollisuuksia. Koska Turkissa on ollut kiinnostusta, on NASUa viety maan poliisivoimien käyttöön.

Oy Sisu-Auto Ab on kuluvan vuoden helmikuussa tehnyt turkkilaisen asiakkaan kanssa sopimuksen kahden NASU-ajoneuvoerän toimittamisesta Turkkiin. Ensimmäinen 17 ajoneuvon erä, joka on jo toimitettu, käsitti suojaamattomia, aseistamattomia ajoneuvoja, joiden vienti ei puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain (242/90) ja asetuksen (267/90) mukaan edellytä lupaa. Samoja ajoneuvoja on viety mm. Kiinan metsäministeriölle Maailmanpankin rahoituksen turvin.

Toinen 17 ajoneuvon erä on niin ikään aseistamaton mutta luotisuojattu, minkä johdosta sen vienti edellyttää valtioneuvoston lupaa. Tämä lupa myönnettiin 12.8.1993.

Hallitus katsoo, että NASU-tyyppisen kaluston vienti Turkkiin on mahdollista Suomen noudattamien asevientipoliittisten periaatteiden nojalla. Turkin osalta ei ole voimassa kansainvälisiä, puolustusmateriaalia koskevia vientirajoituksia. Turkki on markkina-alue useimmille länsimaille, joilla on puolustusmateriaalin tuotantoa ja vientiä. Myönnetyn luvan peruuttamisella, ellei se perustu poikkeuksellisen vakaviin syihin, olisi seurausvaikutuksia Suomen ja Turkin suhteisiin. Suomi ei voi rajoittaa viemiensä tuotteiden käyttöä Turkin alueella puuttumatta Turkin suvereniteettiin.

Turkin kansainvälispoliittinen rooli on Euroopan, entisen Neuvostoliiton ja Lähi-idän alueen tapahtumien seurauksena entisestään korostunut. Toisaalta Turkin politiikka on edelleen monien ongelmien leimaamaa. Sen ihmisoikeustilannetta on arvosteltu kurdikysymyksen takia. Sen suhteet Kreikkaan ovat pysyneet jännittyneinä ennen kaikkea Pohjois-Kyproksen jatkuvan turkkilaismiehityksen takia.

Suomella on perinteisesti hyvät suhteet Turkkiin. Meille on tärkeätä kehittää poliittisia ja kaupallisia suhteita Turkkiin, jonka asema alueellisena valtana pysyy keskeisenä. Turkin markkinat säilyttävät mielenkiintonsa, ja kaik-ki länsimaat pyrkivät vahvistamaan niillä asemiaan.

Suomi on esittänyt huolestuksensa Turkin ihmisoikeustilanteesta useissa kansainvälisissä yhteyksissä ja kahdenvälisesti. Viimeksi ETYKin inhimillisen ulottuvuuden kokouksessa Varsovassa marraskuussa Suomi esitti ETYK-mekanismin käyttämistä Turkin ihmisoikeustilanteen tarkkailuun.

Toisaalta Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa muodoissaan. Tämä koskee myös tapauksia, joissa terrorismia käytetään keinona poliittisten päämäärien saavuttamiseen. Suomen mielestä Turkin hallituksella on oikeus puolustautua terrorismia vastaan ja pitää yllä maan laillista yhteiskuntajärjestystä. Turkin vaikeaan kurdiongelmaan liittyy sekä maan sisäisiä että laajempia kansainvälisiä ulottuvuuksia.

Turkin kurdialueilla on aseellista toimintaa harjoittavia terroristiryhmiä, jotka ainakin osittain tukeutuvat maan alueen ulkopuolelle. Samat terroristiryhmät ovat tehneet pommiräjäytyksiä tai aiheuttaneet levottomuuksia Turkin muilla alueilla ja useissa Länsi-Euroopan maissa. Tämä on johtanut lukuisten kurdijärjestöjen toiminnan kieltämiseen mm. Saksassa.

Suomi katsoo, että Turkin hallituksen tulisi lähestyä maansa kurdikysymystä niiden ihmisoikeusperiaatteiden sekä kansalais- ja vähemmistöoikeuksien kunnioittamisen pohjalta, joihin se ETYKin ja Euroopan neuvoston jäsenmaana on sitoutunut. Hallituksen tarkoituksena on edelleenkin vedota voimakkaasti Turkin hallitukseen, jotta se ryhtyisi toimiin maansa kurdikysymyksen rauhoittamiseksi demokraattisin, oikeusvaltiolle luontuvin keinoin.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1993

Puolustusministeri Elisabeth Rehn

Till Riksdagens Herr Talman

I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den 24 november 1993 till vederbörande medlem av statsrådet översänt avskrift av följande av riksdagsman Outi Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 633:

Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta i syfte att förhindra att manskapstransportfordon som tillverkats i Finland används i sydöstra Turkiet, där det förekommer fortgående sammandrabbningar mellan kurdrebeller och den Turkiska armén och inrikesministeriets trupper?

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Försvarspolitiskt sett är det av central betydelse, att Finland förmår upprätthålla en tillräcklig inhemsk tillverkning av försvarsmateriel. Exportens betydelse framhävs när den inhemska efterfrågan på materiel minskar. Bl.a. när det gäller bandvagnarna (SISU NA-140 NASU) och de pansrade manskapstransportfordonen (SISU XA-180 PASI) är det särskilt angeläget att produktionen och produktutvecklingen fortgår, med tanke också på den fredsbevarande verksamhet som grundar sig på FN:s och KSSE:s beslut och Finlands möjligheter att delta däri.

Dessa nationella försvars- och säkerhetspolitiska utgångspunkter har stått i centrum när reformen av Finlands vapenexportpolitik fastställts, vilket också riksdagens utrikesutskott informerades om i maj innevarande år. Arbetet fortgår för närvarande i en arbetsgrupp som tillsatts av försvarsministeriet. De justeringar och ändringar av lagstiftningen om export av försvarsmateriel som arbetsgruppen rekommenderar skall föreläggas riksdagens godkännande i början av nästa år. Avsikten med reformarbetet är att närma Finlands exportstadganden och-praxis till Sveriges och EU:s motsvarande politik och ge de finländska exportföretagen på området likadana möjligheter som konkurrenterna i väst.

Beställningarna av bandvagnar har varit av avsevärd betydelse för de finländska tillverkarna i den nuvarande ekonomiska- och sysselsättningssituationen. Oy Sisu-Auto AB tillverkar bandvagnar av typen SISU NA-140 (NASU), som lämpar sig väl för transport av manskap och varor. NASU är en industriprodukt som uppstått på basis av en långtgående finländsk produktutveckling, och vars i praktiken enda, svenska konkurrent redan länge innehaft försprånget på marknaden. För att kunna få till stånd en ändring av denna situation behöver den finländska tillverkaren nya exportmöjligheter. Eftersom intresse har förekommit i Turkiet, har NASU exporterats för den turkiska polismaktens behov.

Oy Sisu-Auto Ab träffade i februari innevarande år ett avtal med en turkisk kund om leverans till Turkiet av NASU i två fordonsrater. Den första raten, som omfattade 17 fordon och som redan har levererats, omfattade oskyddade fordon utan beväpning. Exporten av sådana fordon färutsätter enligt lagen och förordningen om export och transitering av försvarsmateriel (242/90 och 267/90) inte tillstånd. Likadana fordon har exporterats bl.a. till Kinas skogsministerium med stöd av finansiering från Världsbanken.

Den andra fordonsraten omfattande 17 fordon gäller likaså fordon utan beväpning, men dessa fordon är skottsäkra, av vilken anledning exporten förutsätter statsrådets tillstånd. Detta tillstånd beviljades 12.8.1993.

Regeringen anser, att exporten till Turkiet av materiel av NASU-tyypen är möjlig med stöd av de principer för politiken gällande vapenexport som Finland följer. Vad Turkiet beträffar gäller inte några internationella exportbegränsningar för försvarsmateriel. Turkiet är marknadsområde för ett flertal västländer som har produktion och export av försvarsmateriel. Om ett redan beviljat tillstånd återtas, har detta, om annulleringen inte grundar sig på osedvanligt allvarliga skäl, konsekvenser för förhållandena mellan Finland och Turkiet. Finland kan inte begränsa användningen av de produkter som exporteras till turkiskt område utan att ingripa i den turkiska suveräniteten.

Turkiets roll i den internationella politiken har som följd av händelserna i Europa, den forna Sovjetunionen och Mellanöstern alltmer framhävts. Å andra sidan präglas Turkiets politik alltjämt av många problem. Människorättssituationen i Turkiet har kritiserats på grund av den kurdiska frågan. Landets förhållande till Grekland har förblivit spänt framför allt på grund av den fortgående turkiska ockupationen av norra Cypern.

Finland har traditionellt haft goda relationer till Turkiet. För oss är det viktigt att utveckla politiska och handelsmässiga relationer till Turkiet, vars ställning som en regional makt förblir central. Den turkiska marknaden är alltjämt intressant, och alla västländer försöker stärka sin ställning där.

Finland har framfört sin oro med anledning av människorättssituationen i Turkiet i ett flertal internationella sammanhang och också på bilaterial basis. Senast vid KSSE:s möte i november i Warszawa där den mänskliga dimensionen utgjorde temat föreslog Finland att KSSE-mekanismen skulle användas vid övervakningen av människorättssituationen i Turkiet.

Finland fördömer dessutom terrorismen i alla dess former. Detta gäller också de fall där terrorismen används som ett medel att uppnå politiska mål. Enligt Finlands åsikt har Turkiet rätt att försvara sig mot terrorismen och att upprätthålla landets lagliga samhällssystem. Turkiets svåra kurdproblem har både interna och mera vittomfattande internationella dimensioner.

På Turkiets kurdområden förekommer terroristgrupper som bedriver väpnad verksamhet och som åtminstone delvis får sitt stöd utanför landet. Samma terroristgrupper har åstadkommit bombexplosioner eller fått till stånd oroligheter på andra områden i Turkiet och i många västeuropeiska länder. Detta har lett till att ett flertal kurdorganisationers verksamhet har förbjudits bl.a. i Tyskland.

Finland anser, att Turkiets regering borde närma sig kurdfrågan i sitt land utgående från respekten för de människorättsprinciper samt medborgar- och minoritetsrättigheter vilka de som medlem av KSSE och Europarådet har förbundit sig att iaktta. Regeringen har för avsikt att alltjämt kraftfullt vädja till Turkiets regering om att den skall vidta åtgärder för att lugna ner kurdfrågan i sitt land med sådana demokratiska medel som kännetecknar en rättsstat.

Helsingfors den 14 december 1993

Försvarsminister Elisabeth Rehn