Uutiset ja politiikka: Kotimaa
23.11.2008 13:45:46
Hullu vuosi 1968: "Vallankumous jäi Suomessa näytökseksi"
"Se sukupolvi, joka synnytti vuoden 1968 tapahtumat, synnytti myös myytin itsestään ja omasta erinomaisuudestaan", professori Laura Kolbe sanoo. Omaa tarinaansa vallankumouksesta kertoo sekin, että ennen kuin nuoriso poistui Vanhastaa ylioppilastalosta, se siivosi siellä jälkensä.
Vanha on vallattu. Vallankumous alkaa.
Vanhan ylioppilastalon valtaus 25. marraskuuta 1968 toi puolueet mukaan opiskelija- ja nuorisopolitiikkaan, ja ne liukuivat 1970-luvun ylipuoluepolitisoituneeseen aikakauteen.
"Valtaukseen liittyi myös opiskelijademokratian vahva vaatimus mies ja ääni -periaatteineen. Se olikin osaltaan käynnistämässä yliopiston hallintouudistusta, joka meillä tosin toteutui vasta vuonna 1990", sanoo professori Laura Kolbe.
Samoin romukoppaan lensi myös käsitys yliopistosta ihanteellisena yhteisönä, jossa professorit ja ylioppilaat toimisivat sopusointuisesti keskenään. Yhteiskunnalliseen ja akateemiseen ajatteluun tuli uusi luokkanäkökulma.
Valtauksen ja koko 1960-luvun murroksen pysyvimmät vaikutukset liittyvät Kolben mukaan kuitenkin elämäntapaan ja kulttuuriin.
""Uusiksi menivät tapakulttuuri, seksuaalikäyttäytyminen, moraalikäsitykset sekä suhtautuminen kirkkoon, isänmaahan ja yhteiskuntaan. Vanhat käsitykset pyyhkäistiin kerta heitolla pois kaapin päältä.
Kuitenkin monet muut nuorison tuolloin arvostelemat instituutiot, puolueet, kunnat, hallintojärjestelmät ja julkinen sektori ovat edelleen olemassa. Vallankumous jäi meillä siten lähinnä näytökseksi, Kolbe sanoo.
Vallankumouksen
sietämätön siisteys
Vanhan valtausta voi Laura Kolben mielestä luonnehtia eurooppalaisen nuorisoliikehdinnän lainehdinnaksi Suomessa.
"Meillä kyse oli ylioppilaskunnan oman järjestelmän vastaisesta ja sitä kautta suomalaisen korkeakoulujärjestelmän vastaisesta kritiikistä."
Kun opiskelevan nuorison ydinjoukko oli tullut siihen tulokseen, että asioihin ei voinut vaikuttaa sisältäpäin, päätettiin lähteä kadulle. Tai Vanhan tapauksessa sisälle.
Vanhan valtaus muuttui Kolben mukaan nopeasti myytiksi, yhdeksi rakennuspalaksi, jolla rakennetaan kansallisen historian suurta kertomusta.
"Siitä tuli saranakohta, johon kiteytyy monenlaista murroksellisuutta. Se on meille sopiva keino katsoa menneisyyteen ja pohtia tapahtunutta. Aika pitkälti se sukupolvi, joka synnytti vuoden 1968 tapahtumat, synnytti myös myytin itsestään ja omasta erinomaisuudestaan."
Jotain valtauksen vallankumouksellisuudesta kertoo se, että ennen kuin nuoriso poistui rakennuksesta, se siivosi siellä jälkensä.
Teksti
Eeva Nikkilä-Kiipula, STT
Kuvat
Lehtikuva
Keskustelu
40 vuotta Vanhan valtauksesta: Mitä sitten?
Lisää aiheesta
Lähetä meille kuvia ja muistikuvia hullusta vuodesta
