29.6.2004

Ennakkotietoja Ravintotaseesta

Suomalaiset syövät yhä enemmän lihaa mutta vähemmän rasvaa

Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tekee vuosittain yhteenvedon Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Seuraavassa ennakkotietoja vuoden 2003 Ravintotaseesta.

Suomalainen syö lihaa 72,3 kiloa vuodessa

Lihan kokonaiskulutus lisääntyi 3 prosenttia eli 2,2 kiloa henkeä kohti vuodesta 2002. Eniten eli 1,1 kiloa kasvoi sianlihan kulutus. Vuonna 2003 sitä kulutettiin 33 kiloa henkeä kohti. Naudanlihan kulutus kasvoi 0,5 kiloa eli 18,4 kiloon henkeä kohti. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu hidastui edellisiin vuosiin verrattuna. Kulutus oli 0,4 kiloa suurempi kuin vuonna 2002 eli 15,8 kiloa henkeä kohti. Riista ja syötävät elimet mukaan lukien lihaa kulutettiin vuonna 2003 kaikkiaan 72,3 kiloa.

Kananmunia menee yhdeksän kiloa vuodessa

Kananmunien kulutus pieneni 0,5 kiloa edellisvuodesta eli 9,2 kiloon henkeä kohti.

Maitoa suomalainen juo 140 litraa vuodessa

Nestemäisten maitotuotteiden kulutus väheni edellisvuodesta kaikkiaan 1,3 kiloa henkeä kohti eli 188,6 kiloon. Täys- ja kevytmaidon sekä piimän ja viilin kulutus väheni, rasvattoman maidon ja jogurtin kulutus taas lisääntyi. Täysmaitoa kulutettiin henkeä kohti 0,9 ja kevytmaitoa 0,8 kiloa vähemmän kuin vuonna 2002. Piimän kulutus väheni 0,7 ja viilin 0,2 kiloa edellisvuodesta. Jogurtin kulutus lisääntyi 0,4 kiloa ja rasvattoman maidon kulutus 1,4 kiloa. Maitoa, tilamaito mukaan lukien, kulutettiin vuonna 2003 yhteensä 144,6 kiloa. Tästä määrästä yli puolet oli kevytmaitoa ja lähes 30 prosenttia rasvatonta maitoa. Piimää kulutettiin 14,4 kiloa, jogurttia 17,5 kiloa, viiliä 5,7 kiloa ja kermaa 6,5 kiloa henkeä kohti. Litroina suomalaisten maidonkulutus oli yhteensä 139,8. Piimää kului 13,9 litraa, jogurttia 17,0, viiliä 5,6 ja kermaa 6,5 litraa.

Jäätelöä syötiin lähes 14 litraa henkeä kohden

Jäätelön kulutus lisääntyi 0,2 litraa kuten edellisenäkin vuonna eli 13,7 litraan henkeä kohti.

Vehnänen maistuu rukiista paremmin

Viljoista vehnän ja kauran kulutus lisääntyi, rukiin ja riisin kulutus väheni. Vehnää kulutettiin henkeä kohti 48,2 kiloa, mikä on 1,4 kiloa eli noin 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002. Kauraa kulutettiin henkeä kohti 3,8 kiloa eli 0,4 kiloa edellisvuotista enemmän. Rukiin kulutus pieneni 0,1 kiloa eli 14,6 kiloon henkeä kohti. Viljan kokonaiskulutus oli henkeä kohti 76,5 kiloa vuonna 2003 eli 0,2 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomalaiset pitäytyvät perunassa

Perunaa kulutettiin 61,4 kiloa henkeä kohti eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Riisin kulutus oli 5,3 kiloa henkeä kohti eli 1,2 kiloa vähemmän kuin edellisvuonna ja 0,5 kiloa vähemmän kuin vuonna 2001.

Vihanneksia ja hedelmiä syötiin edellisvuoden tapaan

Tuoreita vihanneksia kulutettiin henkeä kohti 51,8 kiloa eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Vihanneksia käytettiin kaikkiaan vihannessäilykkeet ja -pakasteet mukaan lukien 64,1 kiloa henkeä kohti eli 0,4 kiloa vähemmän kuin vuonna 2002. Hedelmiä syötiin edellisvuotista enemmän. Sitrushedelmien kulutus lisääntyi 0,3 kg eli 13,5 kiloon henkeä kohti ja muiden tuoreiden hedelmien 1,2 kiloa eli 31,9 kiloon henkeä kohti. Säilykkeet, mehut ja marjat mukaan lukien hedelmiä kulutettiin vuonna 2003 yhteensä 87,3 kiloa henkeä kohti, mikä on 1,1 kiloa enemmän kuin vuonna 2002.

Rasvojen ja sokerin kulutus pieneni hieman

Rasvoista voin ja margariinin kulutus pieneni 0,2 kiloa edellisvuodesta. Voita kulutettiin henkeä kohti 2,8 kiloa ja margariinia 7,3 kiloa vuonna 2003. Rasvaseoksien kulutus oli 3 kiloa henkeä kohti eli 0,1 kiloa enemmän kuin vuonna 2002. Sokerin kulutus pieneni 0,8 kiloa edellisestä vuodesta eli 32,1 kiloon henkeä kohti.


Lisätietoja:

Aktuaari Tarja Kortesmaa