Tamperelaiset kävivät ahkerasti kirkossa joulukuussa

Joulunajan tapahtumat kokosivat Tampereella kirkkoihin ja seurakuntataloihin liki 44 000 ihmistä.  Selkeästi eniten kirkkoon houkuttelivat kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, joissa kävi yli 17 000 ihmistä. Kauneimpia joululauluja laulettiin joulukuussa yli 40 kertaa.

Jouluaaton, -päivän ja tapaninpäivän tilaisuuksissa kävijöitä oli yhteensä yli 15 600. Erityisesti jouluaaton hartaudet olivat suosittuja, niissä yleisöä oli yli 12 500.

Tilastosta puuttuvat konserttien kävijämäärät, jotka nostaisivat lukua merkittävästi. Pelkästään Tuomiokirkon joulukonserteissa kävi 4830 ihmistä.(28.12.2007)

Partiolaiset keräävät kynttiläjätteen haudoilta

Partiolaiset ovat keränneet jo useana vuonna kynttiläjätteen hautausmailta joulun jälkeen. Tänä vuonna keräyspäivä on perjantaina 28.12. Yhteensä jätettä kertyy kaikilla Tampereen hautausmailla noin 7,5 tonnia kertoo Tampereen seurakuntien hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen.

Kynttiläjäte lajitellaan eli muovikuoret ja metallikannet erotellaan. Pirkanmaan Jätehuolto toimittaa kuoret poltettavaksi energiajätteeksi. Kannet viedään metallikeräykseen. Lasilyhdyt jätetään haudoille käytettäväksi uudelleen.

Partiolaiset keräävät jätteen Kalevankankaan, Lamminpään, Messukylän ja Vatialan hautausmailla. Aitolahdessa ja Teiskossa kynttilöitä on vähemmän, joten työntekijät ennättävät kerätä ne.

Partiolaisille maksetaan palkkio keräysurakasta hautausmaakohtaisesti.

Tällä tavoin tuemme partiolaisten toimintaa ja samalla osallistumme seurakuntayhtymän ympäristökasvatukseen, Lehtonen kertoo.

Lehtonen muistuttaa, että kynttilälyhdyt ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto kertakäyttökynttilöille. Lyhtyihin voidaan asettaa uusi kynttilä, eivätkä ne eivät vaadi muovikuoria suojakseen. Omaisten yhteiset kynttilät vähentäisivät myös hautausmailla syntyvän jätteen määrää, Lehtonen muistuttaa.

Myös ekokynttilät, josta ei jää jätettä, olisivat hyvä vaihtoehto. Valitettavasti niiden valmistus ja jälleenmyynti ovat vielä lapsenkengissä, Lehtonen harmittelee. (27.12.2007)

Jouluna kirkot täynnä kansaa

Joulunpyhinä sadattuhannet suomalaiset kokoontuvat kirkkoihin juhlistamaan Jeesus-lapsen syntymää ja kokemaan joulun tunnelmaa.

Jouluaatto on kirkkovuoden suosituin pyhä. Viimeisimmän tilaston mukaan jouluaaton jumalanpalveluksiin osallistui 386 000 suomalaista.
Ensimmäinen joulupäivä on tilastokolmonen. Sen aamu- ja päiväjumalanpalveluksissa oli 145 100 kävijää. Jouluyön messut kokosivat yhteen 83 000 suomalaista.
Viime vuosina jouluyön messujen asema on vahvistunut.

"Arki voi olla vähän hajanaista ja rikkonaista. Joulukirkosta haetaan rauhaa ja hiljaisuutta. Ehkä se voi avata jotakin solmuja. Joulukirkko vahvistaa myös yhteisöllisyyttä. Kirkossa on muitakin samaan suuntaan menossa olevia", pohtii lääninrovasti Juha Palva Jämsän rovastikunnasta.

Suuren juhlan merkkinä kuusi kynttilää

"Jouluna Jumala puuttui ihmiskunnan historiaan konkreettisesti lähettämällä poikansa maailmaan. Joulun sanoman ydin on siinä, että Jumala rakastaa ihmistä. Meitä ei ole lähetetty tänne yksin ja pärjäämään omin avuin", kiteyttää Palva.

Jouluaika käsittää jouluaaton, jouluyön, neljä joulupäivää, ensimmäisen sunnuntain joulusta, uudenvuodenaaton, uudenvuodenpäivän sekä toisen sunnuntain joulusta. Jouluajan liturginen väri on valkoinen. Jouluyönä ja -päivänä alttarilla palaa kuusi kynttilää, koska kyseessä on suuri Kristus-juhla.

Toinen joulupäivä muodostaa vastakohdan ensimmäiselle joulupäivälle. Tapaninpäivä on ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Marttyyriksi sanotaan henkilöä, joka kärsii kuoleman uskonsa tähden. Tapaninpäivän liturginen väri on punainen.

Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, joten joulu on sijoitettu talvipäivänseisauksen tienoille. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella.  (Kirkon tiedotuskeskus)

Matti Hannulasta musiikkineuvos

Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan urkuri Matti Hannula (synt. 1943) on saanut tasavallan presidentin myöntämän musiikkineuvoksen arvovimen.

Perjantaina Matti Hannulaa oli vaikea tavoittaa, koska hän teki normaalia kirkkomuusikon työtä: soitti hautajaisissa ja oli läsnä muistotilaisuuksissa. Olen armoitettu, koska olen saanut tehdä tätä työtä. Minusta on hienoa olla mukana tässä porukassa, musiikkineuvos tunnustaa.

Matti Hannulalla on takana jo yli 40 vuoden ura kirkkomuusikkona. Hän sai jo 22-vuotiaana valmiiksi urkudiplominsa. Ensimmäinen virka avautui Kuopion tuomiokirkon urkurin viransijaisena. Paavo Soinne lähti tekemään väitöskirjaansa, ja sain tehdä vuoden töitä Kuopion ykkösurkurina, Hannula muistelee. Vuonna 1967 Matti Hannula aloitti urkurina Tampereella, kun hänet oli valittu Pyynikin seurakunnan urkuriksi. Tässä tehtävässä Hannula toimi seitsemän vuotta, kunnes vuonna 1974 pääsi Tampereen tuomiokirkon urkuriksi.

Matti Hannula on toiminut aktiivisesti Tampereen musiikkielämässä. Hän oli perustamassa vuonna 1970 Pirkanmaan musiikkiopistoa ja työskenteli myös opiston sivutoimisena rehtorina.

127 ulkomaista konserttia

Matti Hannula suoritti lauludiplomin vuonna 1972. Koko virkauransa hän on konsertoinut ahkeraan sekä kotimaassa että eri puolilla Eurooppaa. Ulkomailla pidettyjä konsertteja on kertynyt jo 127. 

Hannula tunnetaankin valtavasta ystäväjoukosta, jonka avulla hän on koonnut sekä Tuomiokirkon Iltamusiikkia -sarjaa että kesäisiä urkukonserttisarjoja. Näkyvä esimerkki Matti Hannulan ystävyyssuhteista on ollut Tuomiokirkon 100-vuotiskonserttisarja, josta hyvänä esimerkkinä oli torstainen Soile Isokosken konsertti. (3.12.2007)

Jouluradio aloittaa adventtina 2. joulukuuta

Joululaulujen ystäville hyviä uutisia! Tampereella jo toisena vuotena peräkkäin kuultava jouluradio soittaa kauneimpia joululauluja ensimmäisestä adventista alkaen aina tapaninpäivänyöhön asti. Toivontuottajien Jouluradio kuuluu taajuudella 100.5 MHz.

Musiikit radiokanavalle valitsee tänä vuonna muusikko Pekka Nissilä. Hän on luvannut etsiä kauneimpia, suomalaisten rakastamia joululauluja niin perinteisinä kuin uusina, mielenkiintoisina sovituksinakin. Mukana on myös vahva maailman joulumusiikin panostus.

Jouluradio löysi viime vuonna noin 200 000 joulumusiikin ystävää radion kautta ja netissä radiota kuunneltiin lähes neljännesmiljoonalta koneelta 86 maassa! Tänäkin vuonna joululaulujen kimaraa voi kuunnella myös jouluradio.fi sivuilta. (26.11.2007)

Virsikirjan uudistuksesta 20 vuotta

Uudistunut virsikirja otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 20 vuotta sitten. Siinä on 632 virttä, joista uusia tekstejä on 174 ja uusia sävelmiä noin 120.

Eniten uusia tekstejä kirjaan kirjoittivat Anna-Maija Raittila ja Niilo Rauhala. Niilo Rauhalan kädenjälki näkyy kaikkiaan 13 omassa virressä. Lisäksi hän on muokannut ja uudistanut toista sataa virttä. Niilo Rauhalan mukaan uudet sävelmät toivat virsikirjaan laulullisuutta. Virren ja laulun raja on umpeutunut. 

Rauhalan mukaan virsikirja merkitsi suurta uudistamista. Uudet virret heijastelevat laajasti maailmaa, jossa elämme. Virret käsittelevät luonnon suojelemista, sosiaalieettisiä kysymyksiä tai maailman rauhaa. Näihin seikkoihin meidän pitää ottaa kantaa kristillisen uskon hengessä, korostaa Niilo Rauhala.

Myös maailmanlaajuinen yhteys tulee virsikirjassa esille. Perinteinen saksalainen ja ruotsalainen traditio sai rinnalleen englantilaisia, norjalaisia, virolaisia, unkarilaisia ja eteläafrikkalaisia virsiä.

Toivoisin silti, että perinteiset virret, uskon ja uskon vaalimisen ja kilvoittelun virret säilyisivät ahkerassa virrenveisuussa, sanoo Rauhala. (21.11.2007)

Pispalan kirkon jumalanpalvelusaika muuttuu

 Pispalan kirkon uusi jumalanpalveluaika on 1. adventista alkaen kello 11. Harjun muut messut pysyvät ennallaan. Joulukuun alusta Harjussa voi kirkkonsa valita näistä: Messu sunnuntaisin Tesomalla kello 10, Pispalassa kello 11 ja Lielahdessa kello 12. Messu pidetään myös kerran kuussa Talentissa kello 16 ja Nuorten aikuisten Varikko Pispalassa joka toinen sunnuntai kello 17. Keskiviikkoisin vietetään Tesoman aamumessua kello 8.30 ja Pispalan iltamessua kello 20. (19.11.2008)

Piispa siunasi Messin ja sen toiminnan

Tampereen Diakoniakeskuksen perhe- ja nuorisodiakonia, Tampereen NMKY:n nuorisotyö sekä AKU-toiminta ovat muuttaneeet yhteisiin toimitiloihin Messiin.

Messi on kolmen toimijan muodostama ohjaus- ja toimintakeskus, jonka tarkoituksena on etsiä ja kohdata tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja perheitä. Saman katon alla työskentelevät AKU-toiminta, NMKYn kohdennettu nuorisotyö The Point ja Tampereen seurakuntien perhe- ja nuorisodiakonia. Toimijoita yhdistävät yhteiset toimintaperiaatteet, jotka ovat kohtaaminen, kuuleminen ja kiireettömyys.

Piispa Juha Pihkala siunasi Messin ja sen toiminnan käyttöön torstaina 15. marraskuuta. 

Rukoillen ja siunaten otamme tämän paikan käyttöön. Me toivomme, että näissä tiloissa toteutuisi yhteisöllisyys nuorten parhaaksi. Jokainen tänne tulija ansaitsee paikkansa. Hänestä tulee osa tätä yhteisöä, jossa häntä autetaan ja hänestä pidetään huolta, piispa kiteytti Messin tavoitteen.

Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen sanoi, että hän on onnellinen nähdessään, millaista työtä Tampereella tehdään nuorten hyväksi.  Kolme toimijaa saavat varmasti enemmän aikaan kuin kukin taho erikseen, hän sanoi.

AKU-toiminta on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille alle 18-vuotiaille nuorille. AKUn perustehtävä on ohjata nuoria koulutus- ja ammattiuralle. Työtä tehdään yksilöohjauksena ja verkostotyönä.  AKU-toiminnasta vastaavat Tampereen kaupunki, Tampereen seurakunnat ja Pirkanmaan koulutuskonserni.

The Pointin kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti 13-17 -vuotiaat tukea tarvitsevat nuoret. Perusperiaatteena on tarjota nuorille toiminnallista yhdessäoloa, ryhmäytymistä ja päihteetöntä vapaa-aikaa. Keväällä 2008 alkaa Isä-lapsi -toiminta, joka toteutetaan yhdessä seurakuntien perhe- ja nuorisotyön kanssa.

Perhe-ja nuorisodiakoniassa tuetaan lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Keskeisiä toimintoja ovat oppilaitostyö, asiakkaiden tarpeista lähtevä erityistoiminta ja vertaisryhmät.

Messillä on yhteinen ohjausryhmä, johon kuuluvat diakoniajohtaja Matti Helin, johtava diakoniatyöntekijä Anne Kangasniemi,  apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen, koulutus- ja uraohjaaja Jetta Turunen, toimitusjohtaja Mauri Poussa, nuorisosihteeri Nina Pihlajikko, nuorisotyön johtaja Kari Lähdesmäki ja rippikoulupastori Tero Yliselä.

Messin käyntiosoite on Satakunnank. 31 G, käynti sisäpihalta.
Lisätietoa:  www.akutoiminta.fi, www.tanmky.fi/point, www.tampereenseurakunnat.fi/nuorisodiakonia. (16.11.2007)

Mummon Kammarille kunniamaininta
Pirkanmaan INNOSUOMI-kilpailussa

Mummon Kammarille myönnettiin INNOSUOMI-kilpailussa kunniamaininta. Tämän vuoden INNOSUOMI-kilpailun teemana on ”Innovaatiot ja ikä” Suomen itsenäisyyden 90 juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi teemalla juhlistetaan sitä, että tänä vuonna suurista ikäluokista kaikkein suurin täyttää 60 vuotta. Pirkanmaan INNOSUOMI-palkinnon 2007 voitti T:mi Aviomiespalvelu.

Mummon Kammarin toiminta kattaa ihmisen koko elämänkaaren ja vastaa siinä suhteessa upeasti tämän vuoden INNOSUOMI-kilpailun haasteeseen. Mummon Kammarista saa seuraavia palveluja: Tilapäinen auttaminen vanhusten kodeissa, Talkkari Pikkaraisen apu vanhuksille, palvelubussin repsikkana toimiminen, osastoystävänä laitoksissa, kuolevan vanhuksen tukihenkilö, TTT:n pyörätuoliavustaja, Koukkuniemen viikonloppukahvien hoitaminen.

Mummon Kammari tarjoaa myös vireille eläkeläisille mielekkäitä tehtäviä opiskelijoille mahdollisuuden tutustua vanhustyöhön, työttömille mielekkään tavan säilyttää työkunto, vapaaehtoistyöntekijöistä apua ammatti-ihmisille ja yhteistyöhön osallistuville yrityksille väylän toteuttaa yhteiskuntavastuutaan.

Mummon Kammari on perustettu vuonna 1989. Se on Suomen ensimmäinen vapaaehtoistyön keskus, jonka toimintatapoja on levitetty eri paikkakunnille ja ulkomaillekin. Vanhusväestönkasvun myötä vapaaehtoistyön tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Lisää Mummon Kammarista... (7.11.2007)

Piispanvaali lähestymässä

Tampereen hiippakunnan piispanvaalin ehdokasasettelu alkaa 7. marraskuuta. Ehdokasasettelu päättyy 7. tammikuuta 2008 kello 16, jota ennen valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on toimitettava Tampereen hiippakunnan tuomiokapituliin.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja on saatavilla tuomiokapitulista. Valitsijayhdistyksen voi perustaa kymmenen vaalissa äänivaltaista henkilöä.

Piispanvaalissa ovat äänivaltaisia hiippakunnan papit ja lehtorit, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen, hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat ja hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet, sekä 476 muuta maallikkovalitsijaa, jotka kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot ovat valinneet.

Pappeja ja maallikoita on kumpiakin 501 henkilöä, joten äänestäjiä Tampereen piispanvaalissa on reilut tuhat, kertoo tuomiokapitulin lakimiesasessori Leevi Häikiö. 

Vaalikelpoisia piispaksi ovat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit.

Tuomiokapituli järjestää kaikille ehdokkaille vaalipaneelin Tampereella 29. tammikuuta 2008. Ehdokkaisiin on mahdollisuus tutustua myös tuomiokapitulin verkkosivuilla, joille avataan kaikille ehdokkaille omat esittelysivut, kertoo Häikiö.

Äänestyskierroksia on kaksi. Ensimmäinen on 12. maaliskuuta 2008. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, suoritetaan toinen äänestyskierros 26. maaliskuuta 2008 kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Uusi piispa astuu virkaansa suunnitelmien mukaan 1. kesäkuuta 2008. Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala jää eläkkeelle ensi vuoden kesäkuun alussa. (5.11.2007)

Tampereen seurakuntiin 18  virkaa tai työsuhdetta

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti pitääTampereen seurakuntayhtymän tuloveroprosenttin 1,25 prosentissa myös ensi vuonna.  Prosentti on ollut saman vuodesta 1976 lähtien.

Tampereen seurakuntien talouden ennustetaan kasvavan ensi vuonna 5,6 prosenttia. Tämän vuoden kirkollisveroprosentin tuotossa kuljetaan tällä hetkellä runsaat viisi prosenttia viime vuotta edellä.

Nämä ennusteet olivat myös virkapaketin taustalla. Virkapakettiin solmittiin kaikkiaan 8  uutta virkaa, jatkettiin neljää määräaikaista virkaa ja perustettiin kuusi määräaikaista virkaa tai työsuhdetta.

Painopiste uusissa viroissa on nuorisotyössä ja nuorissa aikuisissa. Nuorten aikuisten koordinaattorin virka vakinaistettiin ja Messukylän ja Harjun seurakuntiin perustettiin molempiin kolmen vuoden määräaikaiset pastorin virat nuorisotyöhön. Myös viestintäpalveluihin ja tietohallintoon saatiin lisäresursseja: mediasihteerin virka ja kuvasihteerin työsuhde.

Valtuusto hyväksyi myös Tampereen seurakuntien kiinteistösuunnitelman. Suunnitelmaa on tehty pitkään, koska Tampereen seurakuntayhymän kiinteistömassa on suuri. Tämän
suunnitelman pohjalta voidaan tehdä päätöksiä tiukkenevia aikoja silmällä pitäen. Joulukuun lopppuun mennessä kiinteistöpalvelut kartoittavat myös seurakuntayhtymän ulkopuoliset leiri- ja kurssikeskukset, joissa voidaan pitää kesäleirejä.  (2.11.2007)

Piispa Juha Pihkala: Maamme todellisessa köyhälistössä kytee poljetun ihmisarvon aikapommi

Pirkanmaalaisia kansanedustajia, pappeja ja hiippakuntavaltuutettuja oli piispa Juha Pihkalan kutsumina kokoontunut keskustelemaan Pirkanmaan hyvinvoinnista 29.10.

Yleisradio uutisoi  viime viikolla, että  heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne on edelleen heikentynyt. Tämä on ollut seurakuntien  tiedossa jo pitkään, piispa sanoi. Sama viesti on tullut Pelastusarmeijalta ja eräiltä vapaaehtoisjärjestöiltä,

Seurakuntien laman aikana käynnistämä laaja taloudellinen ja henkinen apu on jäänyt pysyväksi. Kuitenkin kirkon antama apu voi olla Juha Pihkalan mukaan  vain aukkojen paikkaamista. Vastuu avuntarpeessa olevista kansalaisista kuuluu poliittiselle vallalle.

Luterilainen yhteiskuntaetiikka on lähtenyt siitä, että valtion rooli on vahva hyvinvointia koskevissa ratkaisuissa. Valtio rajoittaa lainsäädäntövallan kautta ihmisten ja korporaatioiden itsekkyyttä ja toisaalta kerää verovaroja, jotta yhteiskunta pystyy huolehtimaan apua tarvitsevista kansalaisistaan. 

- Mutta onko kansallisella tasolla enää sellaista poliittista tahtoa ja valtaa, joka pystyy toiminaan eettisten ihanteiden suuntaisesti? Täyttääkö vapaa markkinatalous ihmisten tarpeet ja ketkä eivät niitä pysty hankkimaan, piispa kysyi. Koko lausunto... (30.10.2007)

Kirkkoon liittyminen on monisyinen ilmiö

Kirkosta eroamista on tutkittu paljon, mutta yllättäen kirkkoon liittymisen syistä ei tiedetä juuri mitään, sanoo Messukylän entinen kirkkoherra Juha Kauppinen.

Tampereella kirkkoon liittyjiä on vuosittain noin 500.
Juha Kauppinen on mukana Tampereen seurakuntien, Kirkon tutkimuskeskuksen ja Helsingin teologisen tiedekunnan tutkimuksessa, jossa selvitetään kirkkoon liittymisen syitä. Tutkimuksen aluksi analysoitiin Tampereen seurakuntien rekisteritietojen perusteella keitä liittyjät ovat. Vuosina 1996, 2001 ja 2006 liittyneille seurakuntalaisille lähetettiin kyselykaavake. Kyselylomakkeista palautettiin 46 prosenttia, mitä pidetään erittäin hyvänä vastausprosenttina.

Kirkkoon liittyjät ovat nuoria aikuisia

Vaikka tutkimus valmistuu vasta ensi keväänä, jo nyt voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä. Ensisijassa kirkkoon liittymisessä on kyse nuorten aikuisten ilmiöstä. Suurin osa liittyjistä on iältään 25–40-vuotiaita ja yhtä usein kyseessä on mies kuin nainen. Kolmas yhteinen nimittäjä on se, että liki kaikki kirkkoon liittyneet ovat olleet aikaisemmin kirkon jäseniä.  Siihen yhtäläisyydet kuitenkin loppuvat, toteaa Kauppinen.

Karkeasti puolet liittyneistä sanoo syyksi kirkolliset toimitukset. Moni kertoi, että esimerkiksi kummius tai avioliitto antoivat syyn liittymiselle, mutta päätöstä oli kypsytelty jo pitkään.
Toisen puolen syyt vaihtelivat. Suurella osalla taustalla ovat hengelliset, uskonnolliset ja yhteisölliset syyt. Vain harva on kokenut varsinaista uskonnollista heräämistä.
Liittymisen takana olivat usein myös eettiset syyt. Monet kertoivat kaipaavansa vastavoimaa yhteiskunnan koville arvoille. Jotkut taas arvostivat kirkon tekemää hyvää työtä ja halusivat jäsenyyden kautta tulla itsekin hyväntekijöiksi, Kauppinen kertoo.  (26.10.2007)

Päiväkotikummi antaa eväitä uskontokasvatukseen

Tampereen päiväkodeilla on myönteisiä kokemuksia seurakuntien päiväkotikummeista. Kummityö on niveltynyt osaksi päiväkodin kokonaistoimintaa sekä tukenut uskontokasvatuksen tavoitteita. Päiväkodin työntekijät kokevat saaneensa toimintaideoita ja rohkeutta myös toteuttaa itse uskontokasvatusta.
Tulokset käyvät ilmi seurakuntien lapsityön tekemästä kyselystä, johon osallistui 11 päiväkotia. Viime keväänä tehty kysely postitettiin 24 päiväkotiin

Päivähoitohenkilökunnan odotukset kummia kohtaan liittyvät lähinnä toimintaideoiden, - tapojen ja uskontokasvatuksen toteutukseen liittyvien työkalujen saamiseen. Joku odottaa myös, että kummin kanssa voitaisiin yhdessä luoda sisältöjä päiväkodin uskontokasvatukseen, kertoo Tampereen seurakuntien lapsityön johtaja Kirsi Hakala.

Kummi kulkee päiväkodin lasten ja työntekijöiden rinnalla tiiviisti noin kolme vuotta. Sen jälkeen hän siirtyy mentoriksi ja uskontokasvatuksen toteuttaminen jää kokonaan päivähoidon henkilökunnalle.

Monissa päiväkodeissa toivottaisiin, että kummi voisi jäädä päiväkotiin vakituiseksi uskontokasvattajaksi. Se on mahdotonta, koska silloin lapsityö ei voi vastata eri puolilta kaupunkia tuleviin toiveisiin saada kummi. Tampereella on yli sata päiväkotia ja tämän vuosituhannen aikana kummiyhteistyötä on tehty jo 44 päiväkodin kanssa, Kirsi Hakala sanoo.

Päiväkodin uskontokasvatuksen tavoitteista ja toteutustavoista sekä päiväkotikummin toiminnasta kerrotaan vanhemmille kasvatuskeskusteluissa, joissa myös kysellään vanhempien toiveita. (26.10.2007)

Seurakuntayhtymän talousarvio tasapainossa

Muutaman alijäämäisen talousarvioesityksen jälkeen Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto voi esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle  tuloslaskelman osalta lähes tasapainossa olevan talousarvioesityksen. Miinusta kertyy noin 6 600 euroa.

Käyttötalouden menojen yhteismääräksi on arvioitu noin 40,0 miljoonaa ja kaikkien menojen summaksi 43,0 miljoonaa. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2008  35,7 miljoonaa, josta yhteisöverojen osuus on noin 5,7 miljoonaa.

Investointisuunnitelman mukaiset investointikustannukset ovat 6 miljoonaa euroa, josta varsinaiset rakentamis- ja peruskorjauskustannukset vievät 4,7 miljoonaa euroa. Suurimmat kohteet ovat Aleksanterin ja Finlaysonin kirkon peruskorjaukset, Epilän seurakuntatalon keittiön peruskorjaus sekä Rajalan leirikeskuksen keittiön ja Ilkon kurssikeskuksen keittiön laajennuksen aloittaminen.

Henkilöstökuluihin on tällä kertaa laskettava noin viiden prosentin korotus. Siinä on huomioitu sekä 1.5. 2007 käyttöön otetun uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) vaikutus että myös 1.10. 2007 voimaan tulleen ja 31.1. 2010 asti ulottuvan uuden virkaehtosopimuksen yleiskorotus, joka on ensi vuonna 3,4 prosenttia. (26.10.2007)

Aitolahden partiolaisille ostetaan oma kokoontumistila

Aitolahden seurakunnan kaksi partiolippukuntaa Aitopartio ja Hirvi-Veikot saavat oman partiotilan.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti hankkia Aitolahden kirkon naapurissa olevasta pienkerrostalosta, osoitteesta Jenseninkatu 1 B:stä, noin 120 neliön liiketilan ja varaston partiolaisten käyttöön. Kauppahinta on 75  000 euroa. Nykyisin pubina olevaan tilaan on tehtävä pintaremontti.

Aitopartiossa oli vuonna 2006 84 jäsentä, laumoja oli kaksi ja vartioita kolme. Hirvi-Veikoissa oli jäseniä 86, laumoja oli niin ikään kaksi ja vartioita kolme. (26.10.2007)

Seurakuntien kiinteistötoimi palkittiin

Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymän kiinteistötoimi on saanut vuoden 2007 Tampereen Rakennustietopalkinnon. Palkinto myönnettiin ASTA-messuilla tunnustuksena ansiokkaasta kirkkojen entisöinti-, korjaus- ja ylläpitotyöstä, jossa myös liikuntaesteiset on otettu huomioon. Valmistuneet sekä käynnistyvät korjausprojektit ovat palkintolautakunnan mukaan oiva esimerkki hyvän rakennus- ja kiinteistönpitotavan toteutumisesta Tampereella.

Tampereen 16 evankelisluterilaista kirkkoa ovat tärkeä osa paitsi kaupungin, myös koko maan rakennus- ja kulttuuriperintöä. Ne ovat rakentajien ja käsityöläisten taidonnäytteitä, joita kuuluu vaalia ja kunnostaa niiden arvolle sopivalla tavalla, sanoo Tampereen Rakennustiedon päätoimikunnan sihteeri Pasi Pulakka.  Kunnostetut kirkot lisäävät toivottavasti myös kaupunkilaisten kiinnostusta ja arvostusta hyvää rakentamista ja kädentaitoja kohtaan, Pulakka lisää. 

Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Pekka Niemi iloitsee tunnustuksesta. Tuntuu mukavalta saada tunnustusta työstä, sillä seurakuntayhtymässä on satsattu voimakkaasti kirkkojen kunnossapitoon. Niemi ei halua ottaa kaikkea kiitosta kuitenkaan kiinteistötoimelle. Täytyy kiittää päättäjiämme, jotka ovat antaneet tukensa näin mittaville hankkeille.

Tampereella on tehty useita suuria korjaushankkeita viime vuosina. Tampereen tuomiokirkon kaksi ja puolivuotta kestäneet korjaustyöt saatiin valmiiksi kesällä. Parhaillaan korjataan ja laajennetaan Aleksanterin ja Finlaysonin kirkkoja. Viinikan kirkon laajennus ja peruskorjaustyö valmistui elokuussa 2006. Yhteensä korjaustyöt tulevat maksamaan noin 15 miljoonaa euroa.

Rakennustietosäätiö RTS:n hallituksen perustama alueellinen Rakennustietopalkinto myönnetään yksityiselle henkilölle tai työryhmälle, joka on Tampereen Rakennustiedon toimialueella erityisesti edistänyt hyvää suunnittelu-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa tietoa tuottamalla, jakamalla tai sitä hyväksi käyttämällä. Rakennustietopalkinto jaetaan tänä vuonna toista kertaa. Palkintolautakuntana on toiminut Tampereen Rakennustiedon päätoimikunta. (19.10.2007)

Tamperelaiset kantoivat Yhteisvastuuta kiitettävästi

Tamperelaiset osallistuivat jälleen Yhteisvastuukeräykseen kiitettävän runsaskätisesti. Yhteisvastuupottiin lahjoitettiin Tampereella yhteensä 135 510,53 euroa.

Tampereen seurakunnista määrällisesti eniten lahjoituksia kerättiin Harjussa, missä keräyksen tulos oli yli 40 000 euroa. Jäsentä kohti eniten rahaa annettiin Ruotsalaisessa seurakunnassa, joka ylsi myös valtakunnallisesti listan kärkisijoille.

Yhteensä yli viisi miljoonaa euroa tuottaneen keräyksen tilitys luovutettiin tiistaina 9. lokakuuta keräyksen suojelijalle, Tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Ehjä lapsen mieli -keräyksen tuotolla autetaan lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohde oli Perun Andien intiaanikylät. Keräyksen tuella parannetaan erityisesti vuoriston lasten elinolosuhteita. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanavun yhteistyökumppani Diaconia.

Vuoden 2008 Yhteisvastuukeräys tukee kehitysvammaisten ihmisten työllistämistä ja liberialaisten omavaraisuuden lisäämistä. Teemalla Työ ja osallisuus käynnistyvä keräys alkaa 3. maaliskuuta 2008. Keräyksen esimiehenä toimii Porvoon piispa Gustav Björkstrand. Kotimaan Yhteisvastuu 2008 -hankkeen toteuttavat Kehitysvammaisten tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Nuorten Ystävät ja Förbundet De Utvecklingsstördas Väl (FDUV). (18.10.2007)

Veroprosentin esitetään pysyvän ennallaan

Tampereen ev.lut seurakuntien tuloveroprosentti on ollut vuodesta 1976 lähtien 1,25 prosenttia. Yhteinen kirkkoneuvoston esittää, että vero säilyy samansuuruisena ensi vuonnakin.
Tampereen seurakuntien verotulojen on ennustettu kasvavan ensi vuonna yhteensä 4,8 % vuoteen 2007 verrattuna. Yhteisöveron kasvuksi on ennakoitu nousevan 6,4 prosenttia.

Myös toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008-2010 oli tässä kokouksessa esillä  ensimmäisen kerran.  Tällä kertaa keskusteltiin kokonaisuudesta ja tarvittavista yksityiskohdista jatkovalmistelua varten.

Pitkään tehty Tampereen seurakuntien kiinteistöstrategia on edennyt päätösvaiheeseen. Kirkkovaltuusto nuijii asian lopulliseen päätökseen. Selvityksen nimi muutettiin kiinteistösuunnitelmaksi, joka ulottuu vuoden 2010 loppuun.

Valtuutetuilta aloite seurakuntien toiminnan parantamiseksi

Joukko valtuutettuja on jättänyt aloitteen "Seurakuntien kutistuminen on käännettävissä kasvuksi". Tämä aloite on käsiteltävä yhteisessä kirkkoneuvostossa. Valtuutetut ovat huolistaan seurakuntien jäsenmäärän pienenemisestä. He ehdottavat muun muassa, että Tampereen seurakunnat ottaisivat tavoitteeksi laadullisen ja määrällisen kasvun. Kasvua syntyisi  muun muassa Alfa-toiminnalla, evankelioinnilla ja nuorten aikuisten toiminnalla. 

Valtuutetut esittävät myös, että työntekijäkeskeisyyttä vähennetään ja koulutetaan vapaaehtoisia ottamaan vastuuta pienryhmissä ja muussa toiminnassa.  Tavoitteena on myös järjestää vuoteen 2011 mennessä koko kaupungin kattava evankelioimistapahtuma. (12.10.2007)

Harjun seurakunta tarjoaa suojaa Lyukhatanille

Harjun seurakunnan seurakuntaneuvosto kokoontui torstaina 4. päivänä lokakuuta ja päätti antaa Irina ja Mark Lyukhatanille suojaa Kirkko turvapaikkana -menettelyn mukaisesti.

Seurakunta sitoutuu perheen tukemiseen, koska Irina Lyukhatan perustelluin syin pelkää sekä lapsensa että oman turvallisuutensa puolesta, mikäli heidät käännytetään Venäjälle.
Seurakuntaneuvosto vetoaa ulkomaalaisvirastoon, että se ottaisi Irina ja Mark Lyukhatanin asian uudelleen käsittelyyn.

Harjun seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Anni Pälä totesi, että seurakuntaneuvosto keskusteli asiasta myönteiseen sävyyn, eikä soraääni kuulunut. Henkilökohtaisesti perustan kantani Kirkkojärjestyksen 4. luvun kolmanteen pykälään, jossa seurakunnan diakonian tehtäväksi määritellään antaa apua kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja niille, joita ei kukaan muu auta, Anni Pälä sanoo.

Seurakuntaneuvoston jäsen Marja Koivisto sanoo, että jos Irinan tapausta käsittelee sydämellä ja Raamatun pohjalta, ei voi päätyä muuhun kuin suojelun antamiseen. Myös lapselle suojan antaminen on tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeää.

Juha-Pekka Skyttä sanoo, että seurakunta voi olla taho, joka kyseenalaistaa turvallisiksi maiksi katsottujen maiden turvallisuuden turvapaikkaa hakeneen kannalta. Tämä menettely on tullut tarpeeseen. Sen avulla voidaan saada lisäaikaa asian uudelleen tutkimiseen ja lisätiedon hankkimiseen.

Irina ja Mark Lyukhatanin tueksi voi kirjoittaa nimensä kaikissa Tampereen kirkoissa sunnuntaista 7. lokakuuta lähtien. Vetoomus Irinan ja hänen poikansa puolesta.

Irina ja Mark Lyukhatanin turvahakemus Harjun seurakunnalta, pdf-tiedosto. (5.10.2007)

Irina Lyukhatanille haetaan uutta turvapaikkapäätöstä

Irina Lyukhatanin turvapaikkahakemus pyritään saamaan uudelleen käsiteltäväksi. Venäjällä asunut Irina Lyukhatan ja hänen kuusivuotias poikansa Mark hakivat 27. syyskuuta suojapaikkaa Tampereen Harjun seurakunnalta. Irina Lyukhatan pakeni Venäjältä virkamiesisänsä murhan jälkeen ja saapui Suomeen joulukuussa 2005.

Lyukhatanin edellistä hakumusta käsiteltiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mutta se ei antanut valituslupaa.  Lyukhatanin asianajajan Pirkka Lappalaisen mukaan heillä on uusia dokumenttejä esitettäväksi. Kielteiset päätökset on perusteltu sillä, että Irinan ja hänen kuusivuotiaan poikansa pitäisi hakea turvaa oman maansa oikeuslaitokselta.

Maanantaina selvisi, että Irina Lyukhatan on otettu suorittamaan suurtalouden perustutkintoa Pyynikin ammattioppilaitokseen.

Vetoomus Irinan ja hänen poikansa puolesta. Vetoomuksen voi allekirjoittaa myös kaikissa Tampereen kirkoissa 7.10. lähtien. (3.10.2007)

Venäläisnainen anoo turvapaikkaa Harjun seurakunnalta

Venäjällä asunut Irina Lyukhatan ja hänen kuusivuotias poikansa Mark ovat hakeneet tänään 27. syyskuuta turvapaikkaa Tampereen Harjun seurakunnalta.
Irina Lyukhatan tuli Suomeen 7. joulukuuta vuonna 2005.

Irina Lyukhatan isä oli kotikaupungissaan kulutus- ja palvelukomitean johtaja. Tämä viranomainen myöntää ravintoloille, teollisuuslaitoksille ja pienyritykselle toimilupia. Isä puuttui rikolliseen kaupankäyntiin ja lahjontaan ja alkoi saada uhkauksia vuodesta 2002 lähtien. Uhkausten takana oli järjestäytynyt rikollisuus ja viranomaisia.

Perhettä uhkailtiin, omaisuutta hävitettiin ja lopulta isä murhattiin vuonna 2005, kun hän lähti hoitamaan uhkaussoiton jälkeen asioita, Irina Lyakhatan kertoo. Irina toimi isänsä työtoverina. Myös häntä ja hänen lastaan alettiin murhan jälkeen uhkailla, jolloin Irina Lyakhatan päätti paeta Suomeen.

Ulkomaalaisvirasto on hylännyt valittajan ja hänen poikansa turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskeneen hakemuksen. Ulkomaalaisvirasto on lisäksi päättänyt käännyttää valittajan ja hänen poikansa kotimaahansa Venäjälle. Asian ovat käsitelleet myös Helsingin hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus.

Helsingin hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että ”valittaja on kertonut turvapaikkaperusteistaan johdonmukaisesti ja uskottavasti. Hänen perusteidensa tueksi liittämät  asiakirjat ja Venäjällä julkaistut sanomalehtiartikkelit tukevat hänen kertomustaan. Valittajaa ei kuitenkaan uhkaa ulkomaalaislain 87 § 1:n momentissa mainituista syistä johtuva vaino.”

Sain turvapaikkapyynnön tänään iltapäivällä. Irina Lyukhatan anoo seurakunnalta turvapaikkaa itselleen ja lapselleen, Harjun kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen sanoo.  Asian tekee hankalaksi erityisesti se, että kielteinen päätös kansainvälisestä suojelusta, oleskeluluvasta ja käännyttämisestä tuli Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten oikeudelliset valitusasteet on käyty loppuun, Veli-Pekka Järvinen sanoo.( 27.9. 2007)

Selvityspyyntö lähetysjärjestöjen linjauksista

Tampereen seurakunnat pyytää selvityksen lähetysjärjestöjen keskeisistä toimintakäytännöistä ja teologisista linjauksista. Lisäksi kirkon viralliset lähetysjärjestöt sekä Kirkon Ulkomaanapu kutsutaan neuvottelutilaisuuteen 30. lokakuuta.  Selvityksen perusteella arvioidaan lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahojen jakoperusteita ensi vuonna, kertoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala.

- Jakokriteereitä on tarkennettu ja monipuolistettu jo kahden vuoden ajan. Nyt on  tarkoitus kuulla järjestöjä ja keskustella asiasta kasvotusten.

Selvityksessä tiedustellaan muun muassa, miten järjestöt edistävät toiminnallaan sukupuolten ja eri ihmisryhmien välistä tasa-arvoa, demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä ympäristön kestävää kehitystä. Myös kysymys naispappeudesta nousee esiin.

- Emme tiedustele järjestön vakaumusta vaan valmiutta yhteistoimintaan, Takala painottaa. Emme voi arvioida kansainvälistä lähetystyötä eri kriteereillä kuin omaa toimintaamme kotimaassa.(27.9.2007)

Eteenpäin yhteisillä pelisäännöillä

Jotkut lähetysjärjestöt ovat syyttäneet seurakuntia siitä, että niiden toiminnan vuoksi avuntarvitsijat jäävät ilman apua.

Takalan mukaan on edettävä maltillisesti, mikäli selvityksen jälkeen osoittautuu, että joku järjestö ei täytä Tampereen seurakuntien jakoperusteita.

- Tukien mahdollinen supistaminen tai  lopettaminen on tehtävä harkitusti ja tarkasti mietityllä aikataululla, jotta ei aiheuteta kohtuutonta haittaa kenttätyölle.

- Toisaalta voisi kyllä pohtia sitäkin, kuka tässä lopulta estää avun perillepääsyn. Sekö, joka hangoittelee yhdessä sovittuja sääntöjä vastaan vai se, joka suuntaa tuet sellaisille järjestöille, jotka toimivat yhteisten pelisääntöjen  mukaan.

Määrärahojen jako liittyy olennaisilta osin myös kirkon parhaillaan valmisteltavana olevaan yhteiseen lähetysstrategiaan. Kirkon lähetystyön keskuksen lähetyssihteerin mukaan strategia-asiakirja ei kuitenkaan valmistu sellaisessa vaiheessa, että sen sisällöllä voisi olla vaikutusta Tampereen seurakuntien asiaa koskevaan päätöksentekoon vuoden 2008 osalta. Kirkon yhteisen lähetysstrategian aikanaan valmistuttua sen sisältö otetaan luonnollisesti huomioon jakoperusteita arvioitaessa.

Katso myös esityslista 11/2007 www.tampereenseurakunnat.fi/hallinto/poytakirjat.

Palvelevan puhelimen numerot muuttuvat

Palvelevan puhelimen puhelinnumerot muuttuvat lokakuun ensimmäisenä päivänä.. Uudet numerot ovat  01019-0071 suomenkielisille ja 01019-0072 ruotsinkielisille. Suuntanumeroa ei enää tarvita matkapuhelimella soitettaessa.

Uutta on myös se, että Suomen ulkopuolelta voi soittaa Palvelevaan puhelimeen. Ulkomailta soitettaessa numerot ovat + 358 1019 0071 ja + 358 1019 0072.

Palveleva puhelin on avoinna joka päivä, myös viikonloppuisin ja juhlapäivinä. Suomenkielinen päivystys on sunnuntaista torstaihin kello 18-01 sekä perjantaina ja lauantaina 18-03.

Soitto Palvelevaan puhelimeen maksaa lankapuhelimesta paikallispuhelumaksun verran. Matkapuhelimella soitettaessa laskutusperusteena on oman operaattorin puheluhinnat.

Palveleva netti toimii osoitteessa https://www.verkkoauttaminen.fi/. Palvelevaan nettiin voi lähettää viestin milloin tahansa. Viesteihin vastataan viiden päivän kuluessa.

Palveleva puhelin ja netti ovat ilmaisia

Palveleva puhelin on luterilaisten seurakuntien ylläpitämä auttava puhelin. Palvelevaan puhelimeen soittaessa ei tarvitse esitellä itseään. Keskustelu tapahtuu nimettömänä ja on luottamuksellista. Palvelevan puhelimen päivystäjät ovat sitoutuneet vaitiolovelvollisuuteen. He ovat tehtävään huolellisesti valittuja ja koulutettuja vapaaehtoisia tai kirkon työntekijöitä.

Palvelevassa puhelimessa ja netissä käytetään vain sellaisia laitteita ja teknisiä järjestelyjä, joissa yhteydenottajaa ei voi tunnistaa.

Tule vapaaehtoiseksi

Palvelevan puhelimen  ja Palvelevan nettin toiminnasta Tampereen seudulla vastaa Setlementti Naapuri. Päivystäjien peruskurssi alkaa lokakuussa 2007. Tule mukaan kiinnostavaan ja palkitsevaan vapaaehtoistoimintaan! Kysy lisää ja sovi tapaaminen. Riitta-Liisa Rusi p (03) 3141  8516 tai etunimi.sukunimi@naapuri.fi. (Lähde KT 13.9.2007)

Nokia Mission ehtoollispöytä katetaan Tuomiokirkkoon

Nokia Mission johtaja Markku Koivisto haluaa antaa liikkeensä jäsenille mahdollisuuden päästä ehtoolliselle. Liikkeen kokoontumispaikassa Kalevan palloiluhallissa ehtoollista ei voi viettää.

Kesällä Markku Koivisto oli kääntynyt tuomiorovasti Olli Hallikaisen puoleen ja kysynyt, olisiko Tampereen keskustan kirkoissa mahdollisuus viettää Nokia Mission ehtoollista. Koska suurin osa liikkeen jäsenistä on luterilaisen kirkon jäseniä, kutsuin heitä Tuomiokirkkoon, kertoo tuomiorovasti Olli Hallikainen.

Ehtoollista vietetään marraskuun neljäntenä päivänä kello 17. Messun toimittavat pastori Timo Aro-Heinilä ja Tuomiokirkon papit. Markku Koivisto on tiettävästi tuolloin ulkomaanmatkalla, joten hän ei pääse mukaan messuun. Tilaisuus on avoin kaikille.

Tuomiorovasti Olli Hallikaisen kertoo keskustelleensa Markku Koiviston kanssa hyvässä hengessä.  – Tämä yhteydenpito ja pyyntö saada viettää ehtoolliskirkkoa on luonnollinen seuraus siitä, että hiippakunta vapautti Markku Koiviston kirkon tunnustuksen vastaiseen opetukseen liittyneistä epäilyksistä. Hän on luterilaisen kirkon pappi, Olli Hallikainen korostaa.

Tuomiorovasti Hallikaisen mukaan Nokia Mission ehtoolliskirkkoja on tarkoitus jatkaa kevätkaudella. (13.9.2007)

Hautapaikkojen hinnat ennallaan

Vuonna 2008 hautapaikkojen hintoja ei koroteta. Tampereen hautausmailla arkkuhauta maksaa oman kunnan jäsenelle180 euroa ja uurnahauta 52 euroa. (13.9.2007)

Piispa Juha Pihkala jää kesällä eläkkeelle

Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala on jäämässä eläkkeelle vuoden 2008 kesäkuussa. Hänet vihittiin piispaksi tammikuussa 1997. Vuonna 1942 syntynyt Juha Pihkala vihittiin papiksi Tampereella 1967. Hän väitteli teologian tohtoriksi dogmatiikasta vuonna 1978. Piispan vaali suoritetaan 12.3.2008. Mahdollinen toinen vaalikierros järjestetään 26.3.2008. (10.9.2007)

Seurakunnat eivät vuokraa tilaa Duosta

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 6. syyskuuta ja päätti, ettei kauppakeskus Duon tilaa vuokrata Hervannan seurakunnan käyttöön. Ideaa pidettiin kannatettavana, mutta hankkeen hintaa pidettiin liian kalliina. Toiminta olisi vaatinut myös paljon henkilökuntaa. Hervannan seurakunta oli suunnitellut uuden toimipisteen hankkimista Hervannan DUO-kauppakeskuksesta. Tiloja erityisesti nuorille aikuisille tarkoitettuun toimintaan oli alustavasti varattu 52 neliötä. (10.9.2007)

Kirkkohallitus: Apulaisoikeusasiamiehen linjaus seurakuntalehtien jakelusta tarpeen tarkistaa

Kirkkohallitus katsoo, että apulaisoikeusasiamiehen tulisi tarkistaa
aiempia linjauksiaan seurakuntien lehtien osoitteettomasta jakelusta.
Kirkkohallituksen mielestä apulaisoikeusasiamiehen kannanotot ovat
sisältäneet lainvastaisia ja yksipuolisia tulkintoja, koska
uskonnonvapaus- ja sananvapaussäännökset suojaavat myös uskonnollisen
informaation jakamista ja kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien aktiivista
toimintaa. Uusien linjausten tulisi paremmin vastata voimassa olevaa
oikeustilaa.

Kirkkohallituksen mukaan nykyinen oikeudellinen tilanne sallii sen, että
seurakuntalehti voidaan jakaa jokaiseen talouteen huolimatta siitä, onko
asukas kiinnittänyt postiluukkuunsa mainos- tai ilmaisjakelukiellon.

Kirkkohallitus antoi pyynnöstä lausuntonsa eduskunnan
apulaisoikeusasiamiehelle 6. syyskuuta.

Seurakuntien lehtien ja muun osoitteettoman informaation jakelu nousi
julkiseen keskusteluun vuonna 2006. Siihen ovat ottaneet kantaa sekä
eduskunnan apulaisoikeusasiamies että eduskunnan perustuslakivaliokunta,
joiden näkemykset poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kyse on uskonnon-
ja sananvapauden välisestä arvioinnista ja niiden soveltamisesta
seurakuntalehtien jakelussa.

Apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan kaupalliset mainokset ja
uskonnolliset julkaisut ovat jakelun suhteen eri asemassa. Mainoksia
voidaan jakaa kaikkiin postiluukkuihin, joissa sitä ei erikseen ole
kielletty. Sen sijaan apulaisoikeusasiamiehen mielestä olisi kohtuutonta,
että uskonnollisten julkaisujen jakelun voisi estää vain kieltämällä
kaikki ilmaisjakelut tai erikseen uskonnolliset jakelut.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lehden julkaisijan vastuulla on järjestää
jakelu tavalla, joka kunnioittaa ihmisten uskonnollista vakaumusta. Hän on
esittänyt, että paras vaihtoehto olisi seurakuntalehtien jakaminen
osoitteellisina vain seurakunnan jäsenille.

Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus
antavat hyvin vahvaa suojaa uskonnollisen ja muun vakaumuksellisen
viestinnän vapaudelle. Mahdollisista rajoituksista viestinnän vapauteen
voitaisiin säätää vain erillisellä lailla.

Seurakuntien sananvapautta ei voi asettaa huonompaan asemaan

Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että perustuslakivaliokunnan
kannanoton valossa seurakuntien sananvapautta ja seurakuntalehtien jakelua
ei voida perustellusti asettaa huonompaan asemaan kuin mainoslehtien tai
poliittisten ja muiden aatteellisten yhteisöjen lehtien jakelua.

Kirkkohallituksen mielestä olisi käytännössä tarkoituksenmukaista, että
asukas voisi kieltää mainospostin, mutta saada silti seurakuntalehden ja
muut ilmaisjakelulehdet.

Jakeluyritykset voivat määritellä omat palvelunsa siten, että jakelu
esimerkiksi seurakuntalehtien osalta on suppeampi kuin lainsäädäntö
sallisi.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan hän on saanut useita yhteydenottoja
liittyen seurakuntalehtien jakeluun. Jotkut arvostelevat sitä, että heille
jaetaan seurakuntalehti, vaikka he eivät ole seurakunnan jäseniä. Toiset
arvostelevat sitä, että he eivät saa lehteä, vaikka ovat seurakunnan
jäseniä. (Kirkon tiedotuskeskus 6.9.2007)

Finlaysonin kirkon peruskorjaus alkoi

Finlaysonin kirkon peruskorjaus on alkanut. Kirkko on suljettuna koko remontin ajan. Kirkko avataan yleisölle jälleen loppukesästä 2008.

Kirkko on tällä hetkellä melko huonossa kunnossa. Kirkkosalin sisäseinät kunnostetaan ja maalataan sekä alttari ja lattiat uusitaan. Uusi lattia syntyy kalkkikivestä. Kirkkoon rakennetaan lattialämmitys, joten lämpöpatterit katoavat seiniltä. 

Lasten katedraali saa oman alttarinsa kirkkosalin toiseen päähän. Myös sakasti kokee muodonmuutoksen, kun tila kunnostetaan ja lämmönjakokeskus siirtyy sakastista viereiseen rakennukseen. Kirkon julkisivu ehostuu, sillä ulkoseinät ja vesikatto kunnostetaan sekä ikkunat korjataan.

Kirkolle lisätiloja viereisestä talosta

Finlaysonin kirkko saa lisätiloja viereiselle tontille rakennettavasta asuinrakennuksesta. Asunto-osakeyhtiö Charlotan alakertaan valmistuu noin 36 neliön kokoinen kerhohuone, varastotilaa, kirkon lämmönjakokeskus sekä sosiaalitilat.Kirkko ja uudisrakennus yhdistetään lasista rakennetulla käytävällä.

Piha-alueita ja ulkovalaisimia kunnostetaan kirkon peruskorjauksen yhteydessä ensi kesänä. Peruskorjaus toteutetaan pääosin seurakunnan omana työnä. Hankkeen kustannusarvio on noin 850 000 euroa. Peruskorjauksen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto KSOY:n arkkitehti Kalevi Näkki. (3.9.2007)

Etelä-Aasian tulvien uhreille 10 000 euroa

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti lahjoittaa Kirkon Ulkomaanavun kautta 10 000 euroa Etelä-Aasian tulvien uhrien auttamiseksi.

Etelä-Aasian tulva-alueilla ovat kymmenet miljoonat ihmiset joutuneet pakenemaan kodeistaan. He kärsivät nälästä, ruoan, puhtaan veden ja suojan puutteesta.

Bangladeshin pinta-alasta pahimmillaan 60 % on ollut tulvaveden peitossa. Katastrofin keskellä haavoittuvimpia ovat naiset ja lapset. Tulvan aiheuttamassa sekasorrossa monet lapset ovat joutuneet erilleen vanhemmistaan.

Kirkon Ulkomaanavulla (KUA) on yhteistyökumppaneita Intiassa, Bangladeshissa, Nepalissa ja Pakistanissa.
Tällä hetkellä tilanne on akuutti eteläisen Aasian tulva-alueilla. Meillä on suurimmat ohjelmat käynnissä Bangladeshissa ja Intiassa, lisäksi olemme mukana avustustyössä Pakistanissa ja Nepalissa, totesi KUA:n humanitaarisen avun yksikön päällikkö Helena Manninen-Visuri. (17.8.2007)

Hautaamiseen liittyvät maksut lähes ennallaan

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, ettei vuoden 2008  hautapaikkojen hintoja korotettaisi.  Hautapaikkojen hinnan päättää lopullisesti  valtuusto.Tampereella arkkuhauta maksaa oman kunnan jäsenelle 180 euroa ja uurnahauta 52 euroa.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, ettei seurakunnalta ostettavia hautojen kukkien hoitomaksuja koroteta. Sen sijaan tuhkaamisen hintaa ja haudan avaus- ja peittomaksuja päätettiin korottaa.

Korotetut hinnat ovat arkkuhaudasta tamperelaisvainajalta 486 euroa (2007 472 euroa). Tuhkausmaksuja korotetaan tamperelaisilta 10 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaisilta 18 prosenttia. Tuhkaus maksaa vuonna 2008 70 euroa (2007 63 euroa)  ja ulkopaikkakuntalaiselta 190 euroa (2007 160 euroa). Tuhkauksen ulkopuolisilta perittävien hintojen korotuksella yritetään vähentää muiden seurakuntien tuhkausten määrää. (17.8.2007)

Aleksanterin kirkon remontti aikataulussa

Aleksanterin kirkon lisätilojen rakentaminen etenee aikataulussa. Suihkupaalutus neljän kannatinpilarin tukemiseksi alkaa näinä päivinä.

Kirkon alle on tulossa kokous-, kahvila- ja sosiaalitiloja. Liikuntaesteiset saavat samalla uuden sisäänkäynnin. Kirkko on töiden ajan koko ajan käytössä. Uusien tilojen on tarkoitus olla käytössä vuoden päästä syksyllä. (6.8.2007)

Elokuusta uusi hääkuu

Elokuun ensimmäisenä varattiin hääkirkkoja ennätysmäärä. Keskiviikko oli ensimmäinen päivä, kun vuoden 2008 elokuun hääkirkkoja voi varata. Seurakuntatoimiston oven takana olikin aamulla pitkä jono avioon aikovia.

Puoleen päivään mennessä varauksia oli tehty jo 64 eli enemmän kuin heinäkuulle 2008. Vihkikirkkoja heinäkuulle on voinut varata jo kokonaisen kuukauden ajan.

Entisaikojen suosikkikuukausi kesäkuu menetti vetovoimansa heinäkuulle jo vuosia sitten. Nyt painopiste näyttää siirtyvän syksymmälle.

Tänä vuonna 070707 nosti heinäkuun vihkimismäärät tilastoissa korkealle, mutta ensi vuoden hyvin muistettavasta päivämäärästä 080808 ei ole odotettavissa yhtä suurta piikkiä. Maaginen luku sattuu osumaan perjantaille.

Tällä hetkellä vuoden 2008 vihkikirkkoja on varattu kesäkuulle 46, heinäkuulle 60 ja elokuulle 64. Määrät nousevat ja päivien suosio vaihtelee vielä vuoden mittaan. (2.8.2007)

Aleksanterin kirkko palvelee remontin aikana

Pyynikin seurakunnan toiminta ei ole pysähtynyt, vaikka rakennustyöt ovat vallanneet kirkon. Arkisin kirkko on kiinni, mutta viikonloppuisin se palvelee seurakuntaansa tuttuun tapaan. Kirkkoherra Jaakko Kentta kertoo, ettei remontti ole haitannut jumalanpalveluksia ja että kävijämäärissä on vain hyvin pientä laskua. Ainoastaan vihkiparit välttelevät kirkkoa remontin keskellä. Mutta on kirkossa tänä kesänä vihkimisiäkin ollut.

Seurakuntalaiset suhtautuvat remonttiin myönteisesti ja odottavin mielin. Reilun vuoden päästä valmistuvaan kirkkoon rakennetaan uusia seurakuntatiloja ja liikuntaesteisten kulkumahdollisuudet. (30.7.2007)

Tampereen tuomiokirkon remontti on ohi

Tampereen tuomiokirkon korjaustyöt valmistuivat perjantaina 13.7. Lähes kaksi ja puoli vuotta kestäneet korjaustyöt aloitettiin helmikuussa 2005. Töiden oli määrä valmistua marraskuun 2007 loppuun mennessä.

Korjaustöissä kunnostettiin muun muassa kirkon julkisivut, joista irrotettiin 27 000 graniittista verhouskiveä ja kiinnitettiin ne takaisin entisille paikoilleen. Määrä on noin kolme neljäsosaa julkisivukivien kokonaismäärästä. Tiilirakenteiset taustaseinät kuivatettiin. Kivien rapautunut taustalaasti uusittiin. Kivien ja taustaseinien väliin asennettiin tuuletuskanavat, jotta seinät pysyvät jatkossa kuivina.

Lisäksi kunnostettiin muun muassa vesikatot, ikkunat lyijylasitöineen, ulko-ovet, pihat, portaat sekä aidat. Perustukset salaojitettiin, kellarikerroksen ulkoseinät vesieristettiin ja piha-alueille rakennettiin sadevesien poistojärjestelmä. Kirkkosalin ja alasalin ilmastointia parannettiin sekä tehtiin muita taloteknisiä parannuksia. Syyskuussa asennetaan vielä kirkon
julkisivuvalaistus ja puhdistetaan urut. Kirkko on ollut käytössä korjaustöiden aikana.

Hyvä ja pitkäikäinen lopputulos

Korjaustyöt onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin, kertoo työpäällikkö Taisto Eronen Tampereen seurakuntien kiinteistöosastolta. Tavoitteena oli laadullisesti hyvä ja pitkäikäinen lopputulos, mikä saavutettiin.

Korjaustyöt tulivat maksamaan noin 7,7 miljoonaa euroa, mikä ylitti hieman alkuperäisen seitsemän miljoonan euron kustannusarvion. Kustannustenylitys johtuu ennakoitua suuremmasta määrästä lisätöitä. Muun muassa julkisivukiviä jouduttiin irrottamaan ja uudelleen kiinnittämään puolet ennakoitua enemmän. Kustannuksia nostivat myös nopeasti kohonneet tarvike- ja muut hankintahinnat.

Korjaustyön kustantaa kokonaisuudessaan Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä. Avustuksia korjaustöihin ei saatu. Korjaustöiden rakennuttajana toimi Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä. Pääurakoitsijana oli Iittalan Kivijaloste Oy ja pääsuunnittelijana Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy. (12.7.2007)

Kansliapäällikön päivä Mummon Kammarissa

Sisäministeriön virkamiehet voivat osallistua työajallaan vapaaehtoistyöhön yhtenä päivänä vuodessa. Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen osallistui Mummon Kammarin vapaaehtoiseen vanhustyöhön maanantaina. Hän vieraili aamulla kotikäynnillä talkkari pikkaraisena. Iltapäivällä hän oli osastonystävänä Koukkuniemessä, jossa pidettiin yhteinen kahvi- ja ulkoiluhetki Koukkuniemen vanhusten ja vapaaehtoisten kanssa.

Vanhustyö tarvitsee vapaaehtoisia

Mummon Kammarissa iloitaan siitä, että vapaaehtoinen vanhustyö kiinnostaa kansliapäällikkö Ritva Viljasta. Tämä kannustaa toiminnassa mukana olevia ja toivottavasti rohkaisee uusia mukaan. Vapaaehtoinen vanhustyö tarvitsee kaiken mahdollisen tuen. Täällä hetkellä Koukkuniemessä on 180 Mummon Kammarin vapaaehtoista vanhustenystävinä, mutta Mummon Kammarin toiminnanjohtajan Maarit Tammiston mukaan tarvetta olisi jopa viidellesadalle.

Ritva Viljainen sanoo päivän olleen antoisa ja opettavainen. Mummon Kammarin hän valisti työkohteekseen, koska vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti, ja päivän antia voi hyödyntää suunnittelutyössä. Vapaaehtoistyö ei vaadi mitään erikoistaitoja, mutta antaa rikkaita kokemuksia, hän sanoo. 

Vapaaehtoisten ja henkilökunnan työnjako on selkeä

Mummon Kammarin vapaaehtoistyöhön kuuluvat muun muassa ulkoilu, seurustelu, asiointiapu ja talkkari pikkaraisten palvelut. Toiminta tapahtuu hyvässä yhteistyössä ammatti-ihmisten kanssa. Molempia tarvitaan, ja työjako on selkeä. Vaikka Mummon Kammarissa on satoja vapaaehtoisia, uusia tarvitaan jatkuvasti lisää. Vapaaehtoisessa vanhustyössä on kyse vanhusten elämänlaadun parantamisesta kodeissa ja hoitolaitoksissa. Mummon Kammariin (25.06.2007)

Finlaysonin kirkoon lisätilaa ja yhdyskäytävä

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti 14. kesäkuuta pitämässään kokouksessa, että Finlaysonin kirkon lisärakennuksen ja yhdyskäytävän rakentaminen voidaan aloittaa. Työt tekee NCC Rakennus Oy, joka rakentaa saman korttelin asuintalot.

Myös kirkon muu peruskorjaus tehdään tämän rakennusprojektin jälkeen. Suunnitelmissa on uusia muun muassa kirkon lattia ja lämmitys sekä maalata penkit.

Lisätilan ja käytävän rakentamisen urakkahinta on 458 275 euroa, johon sisältyy arvonlisävero. Korjausrakentaminen ajoittuu kahdelle vuodelle. Yhteinen kirkkoneuvosto anoo hankkeelle yhteiseltä kirkkovaltuustolta lisämäärärahaa.

Finlaysonin kirkko suljetaan kuluvan vuoden syyskuun alussa.

Kaukajärven seurakuntatalon tontin maarakennustyöt

Kaukajärven seurakuntatalon vuokratontti on jaettu kolmeen alueeseen, josta yhdestä muodostettiin tontti vuokratalon rakentamista varten. Maanrakennustyöt kerrostalotontilla on aloitettu ja samassa yhteydessä on tarkoitus rakentaa seurakuntatalon tontille uudet paikoitusalueet ja piha valaistuksineen. Kerrostalon maanrakennustyöt tekevältä Pirkan Kaivin  Oy:tä yhteinen kirkkoneuvosto päätti tilata myös seurakuntatalon maanrakennustyöt 102 600 euron hintaan.  (15.6.2007)

Aleksanterin kirkon peruskorjaus käyntiin

Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti torstaina 31. toukokuuta Aleksanterin kirkon peruskorjauksen aloittamisesta. Peruskorjauksessa kirkkoon tehdään pitkään toivottu liikuntaesteisten sisäänkäynti ja kokous-, kahvila- ja sosiaalitilat kirkon alle. Liikuntaesteisten sisäänkäynti tulee pääovesta katsoen vasemmalle puolelle siten, että se avautuu suoraan pääeteiseen.

Peruskorjaustytöt aloitetaan välittömästi nyt, kun päätös on saatu. Rakentaminen kestää noin vuoden, selvittää kiinteistöpäällikkö Pekka Niemi. Kirkko on kuitenkin koko ajan käytössä. Valtuusto myönsi  0,6 miljoonanan euron lisämäärärahan, joten kirkon peruskorjaus maksaa kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa.

Tilinpäätös vahvistettiin

Yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli vuoden 2006 toimintakertomuksen ja  tilinpäätöksen ja päätti siirtää tilikauden tuloksesta 1 200 000 euroa peruskorjausrahastoon ja 338 148 euroa ylijäämätilille omaan pääomaan.

Lisäksi päätettiin varata vuodelle 2007 nuorten aikuisten projektimäärärahaksi 50 000 euroa, Pietarin Pyhän Mikaelin kirkon korjaukseen 5 000 euroa ja Pietarin Pyhän Marian kirkon urkujen hankintaan 5 000 euroa. 

Mika Kallunki sairaalateologiksi

Tampereen seurakuntayhtymän sairaalasielunhoidon johtokunta valitsi yksimielisesti 28.5. Kalevan seurakunnan kappalaisen Mika Kallungin sairaalateologin virkaan 1.9. alkaen. Kallunki tulee työskentelemään Tampereen yliopistosairaalassa ja Kaivannon psykiatrisessa sairaalassa. (30.5.2007)

Tuomiokirkossa oli juhla läsnä

Yli 900 kirkkovierasta osallistui Tuomiokirkon juhlajumalanpalvelukseen.

Helluntain värin mukaisesti alttarilla oli punainen alttarivaate, ja punaiset ruusut koristivat alttaria ja saarnastuolia.

Juhlassa otettiin käyttöön uudet kirkkotekstiilit, joista punaista kasukkaa kantoi liturgina toiminut Marita Hakala. Messussa saarnasi piispa Juha Pihkala.

Kirkkovieraiden joukossa oli messun kunniavieras rouva Rauha Wallenius. Hän kertoi nauttinensa messusta ja juhlavuoden kunniaksi tilatuista uusista sävellyksistä, jotka kantaesitettiin juhlassa. Lisää… (27.5.2007)

Talousarviorahoista 952 000 euroa kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto jakoi torstaina 24. päivänä toukokuuta vuoden 2007 talousarviomäärärahoista kirkon virallisille lähetysjärjestöille ja kansainväliselle diakonialle yhteensä 952 000 euroa. Asiasta oli pyydetty seurakuntaneuvostoilta lausunnot. 

Rahanjaosta eri lähetysjärjestöjen äänestettiin ja varat jaettiin esittelyn mukaan seuraavasti:  Suomen Lähetysseura 437 920 euroa, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 32 716 euroa, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 58 395 euroa, Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 53 285 euroa, Suomen Pipliaseura 34 307 euroa, Sanansaattajat 36 497 euroa ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland 904 euroa. Kirkon Ulkomaanavun osuus oli tänä vuonna 297 976 euroa.

Lisäksi päätettiin varata viisi prosenttia talousarviomäärärahasta vuoden 2007 kuluessa tapahtuviin nopeaa apua tarvitseviin kohteisiin. Lisäksi yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi ponnen, jonka mukaan  vuoden 2008 talousarviomäärärahojen jakamista varten selvitetään tarkemmin lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun teologisia ja toimintakäytäntöihin liittyviä linjauksia.(25.5.2007)

Samettia, silkkiä, lasihelmiä
Päikki Prihalta Tuomiokirkon uudet kirkkotekstiilit

Tampereen tuomiokirkkoon on tilattu professori Päikki Prihalta uudet kirkkotekstiilit, jotka otetaan käyttöön helluntaina 27.5. kirkon 100-vuotisjuhlamessussa. Valmiina on kaikista liturgisista väreistä, punaisesta, valkoisesta, vihreästä ja violetista messukasukat, stolat ja kalkkiliinat. Kirjaliinoja ei ole vielä tilattu.

Tekstiilit Uhra–Beata Simbergin hengessä

Hugo Simbergin tytär tekstiilitaiteilija Uhra–Beata Simberg-Ehrström suunnitteli Tuomiokirkkoon vuonna 1974 neljä alttariliinaa. Uudet tekstiilit on tehty "Uhra–Beata Simbergin hengessä” ajatuksella, että uusien tekstiilien pitäisi tulla näiden suurenmoisten tekstiilien rinnalle. Lähdin tummista, intensiivisistä väreistä, Päikki Priha kertoo.
Hän kertoo myös löytäneensä Lars Sonckin suunnittelemasta Turun  Mikaelinkirkon vanhoista tekstiileistä kirjaliinan, johon oli upotettu lasihelmiä. Helmet eivät jättäneet häntä rauhaan ja niitä on upotettu Tuomiokirkon tekstiileihin.

Tamperelaista työtä

Tuomiokirkon kirkkotekstiilit on tehty Kotimaa–Yhtiöiden Ateljé Solemniksessa, joka sijaitsee Tampereella Ruskossa. Olen aivan rakastanut näihin Tuomiokirkon tekstiileihin, sanoo Riitta Ojala, joka on tehnyt tekstiilien koristelun. Tekstiilit on ommellut sametista ja silkistä Kati Pajunen. Riitta Ojala vertaa tekstiilitaiteilijan ja käsityöläisten yhteistyötä näin: Päikki säveltää ja tekee nuotit, me soitamme.

Tähän mennessä Tampereen tuomiokirkkoon ei ole valmistettu yhtenäistä kirkkotekstiilien sarjaa, vaan niitä on hankittu vähitellen. Kuuluisimpia tekstiilejä on Hugo Simbergin alttarivaate. Tätä ennen kirkkoon on hankittu kaikkiaan kahdeksan eri messukasukkaa eri vuosikymmeninä. (22.5.2007)

Topi Lehtipuu toi siipien suojaan täyden salin

Tampereen tuomiokirkon satavuotiskonsertti keräsi yli 1500 kuulijaa sunnuntaina 20. toukokuuta. Euroopan kysytyimpiin tenoreihin kuuluva Topi Lehtipuu herkisti siipien alle kerääntyneen yleisön tunnin mittaisella kavalkadilla suomalaisia hengellisiä sävelmiä ja vanhaa musiikkia 1100-luvulta saakka. Soinnikas ja koskettava ääni taipui upeasti etenkin kirkollisen vokaalimusiikin helmissä, Schubertin Ave Mariassa ja Mozartin Laudate Dominumissa.

Lehtipuuta säesti urkuri Matti Hannula. Lisäksi hän esiintyi accapellana sekä juonsi illan. Kaksikko päätti tunteikkaan esiintymisensä skånelaiseen kansansävelmään Mua siipeis suojaan kätke. Konserttiin oli vapaa pääsy ja päätteeksi kerättiin kolehti Namibian aids-työlle.

Tuomiokirkon juhlakonserttisarjasta kuullaan seuraavaksi Tampereen Filharmonisen kuoron ja Tampere Filharmonian esittämänä Haydnin Luominen 7. kesäkuuta. (20.5.2007)

Mummon Kammarin vapaaehtoiset lahjoittivat noin 10.000 € sairaaloiden virkistyskäyttöön

Talvikauden ajan Tampereen yliopistollisen sairaalan vaatesäilytyksessä ahkeroinut Mummon Kammarin narikkaporukka sekä miniatyyrihattutaikurit, hattumummot, lahjoittivat potilaiden virkistyskäyttöön yhteensä lähes 10.000 €.

Hattumummojen oma kummikohde, lasten teho-osasto, sai 3.714 €. Eira Rajamäen aloittamat Nyhjätään tyhjästä -hattutalkoot ovat 15 vuoden aikana tuottaneet yhteensä 61.163 €.

Taysin vaatesäilytyksessä palvelee yli 60 Mummon Kammarin vapaaehtoista. Narikkamaksu on vapaaehtoinen. Talven aikana kertyneitä varoja lahjoitettiin Taysin psykogeriatristen vanhusten ja korvapoliklinikan lapsipotilaiden virkistyskäyttöön. Taysin aulatiloihin hankitaan kolmet lastenrattaat ja kolme rollaattoria. Lisäksi tuetaan Hatanpään sairaalan vanhuspotilaiden viriketoimintaa. (16.5.2007)

Kirkkoherra Jari Nurmi asetettiin virkaan

Äitienpäivän sunnuntain auringonpaiste juhlisti Messukylän seurakunnan messua, jossa piispa Juha Pihkala avustajineen asetti virkaan kirkkoherra Jari Nurmen. Piispaa avustivat tuomiorovasti Olli Hallikainen, kirkkoherra Juha Kauppinen, Espoonlahden kappalainen Jukka Knuutti ja seurakuntaneuvoston jäsen Elina Karttunen. 

Ottakaa hänet rakkaasti vastaan, tukekaa häntä työssään ja rukoilkaa hänen puolestaan, kehotti piispa seurakuntalaisia, jotka olivat tulleet kirkon täydeltä tutustumaan uuteen paimeneensa.  Asetuspuheessaan piispa Pihkala totesi, että äitienpäivä on juhlien joukossa suhteellisen nuori tulokas. – Mutta kirkossa on vietetty äitienpäivää vuosituhansia, koska jo varhaisina vuosisatoina kirkosta puhuttiin äitinä, piispa Pihkala jatkoi.  On hienoa viettää kirkkoherran virkaan siunaamista juuri äitienpäivänä, koska hänellä on vastuu, että kaikessa seurakunnassa toimitaan kirkkojärjestyksen ja Jumalan Sanan mukaan. Kirkkoherra joutuu omaa tehtäväänsä hoitaessaan rukoilemaan monia kertoja tämän yhteisöllisen äitimme rukouksia, uskomaan, toivomaan ja luottamaan, piispa sanoi.

Nuoren miehen elämä muuttui

Kirkkoherra Jari Nurmi on kotoisin Tyrväältä. Pääosan pappisurastaan hän on toiminut Helsingissä, viimeiset 16 vuotta kansanopiston rehtorina.  Minulla on ollut täällä, lapsuuden kotiseutujen liepeille palattuani, sellainen tunne, että olen saanut tulla tänne rukoilevan seurakunnan keskelle.  Jari Nurmi kertoi, että papin ura ei hänellä, rakennusalalle suuntautuneelle nuorella miehellä, ollut mitenkään esillä.  Sitten koin voimakkaan kutsumuksen, mikä johti nöyrälle paikalle.

Olen monesti ajatellut omakohtaisesti Jeesuksen sanoja, ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.” Jumala tarttui nuoren miehen elämään. Kirkkoherra Nurmi kertoi, etteivät omat suunnitelmat ole tämänkään jälkeen toteutuneet, vaan elämä on kulkenut arvaamattomia reittejä.  Ihaninta kristillisessä uskossamme on juuri se, että tämän kovan armottoman ja säälimättömän maailman keskellä Jumala on ennen kaikkea heikkojen Vapahtaja. ’

Piispa Juha Pihkalan saarna löytyy Tampereen hiippakunnnan sivuilta. (14.5.2007)

Ensipäivässä yli 1500 kävijää

Tampereen tuomiokirkon juhlapostimerkin ensipäivässä oli  yli 1500 kävijää. Jonoista huolimatta päivän tunnelma oli enemmän kuin positiivinen. Jonojen keskellä moni herkesi kertomaan omia Tuomiokirkko-muistojaan. Myös Tampereen Filatelistiseuran jäsenet olivat mukana tapahtumassa tuomassa tuulia menneestä. Kävijät pysähtyivät miettiväisinä Tuomiokirkko-korttien ja kirkkoaiheisten postimerkkien äärelle.

Ensipäivässä myytiin ensisijaisesti juhlapostimerkkiä ja ensipäivän kuoria, sekä Postin huhtikuussa julkaisemaa urkukorttisarjaa maamme viiden tuomiokirkon uruista. Urkukortit myytiin loppuun päivän aikana, ja ensipäivä-tavaraakin riitti, kun sitä haettiin lisää naapuripostista. Tuomiokirkon postikortit ihastuttivat nekin monia. Kortteja Simbergin ja Enckellin taiteesta ostettiin peräti 900 kpl.

Korttiostajien suosikit olivat Haavoittunut enkeli, Ylösnousemusfresko,   Tuomiokirkon risti (kuorin ikkuna), aurinko ja taivas, pelikaani syöttämässä poikasiaan lasi-ikkuna, jota muun muassa lähetettiin juhlaleimattuna äitienpäiväkorttina, ja käärme.(10.5.2007)

Ylijäämästä nuorille aikuisille ja Inkerin kirkolle

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui torstaina 3. toukokuuta. Se päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että
seurakuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi valitaan KPMG Oy.

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää myös, että tilikauden tuloksesta siirretään 1 200 000 euroa peruskorjausrahastoon ja siirretään ylijäämä 338 148 euroa ylijäämätilille

Ylijäämästä nuorille aikuisille ja Inkerin kirkolle

Tampereen seurakunta yhtymä on panostanut nuorten aikuisten toimintaan, ja loppuvuodeksi esitetään varattavaksi nuorten aikuisten projektimäärärahaksi 50 000 euroa. Varat myönnetään paikallisseurakunnille nuorten aikuisten toiminnan kehittämishankkeisiin.
Lisäksi Inkerin kirkkoa tuetaan myöntämällä Pietarin Pyhän Mikaelin kirkon korjaukseen 5 000 euroa ja Pietarin Pyhän Marian kirkon urkujen hankintaan 5 000 euroa. (3.5.2007)

Tuomiokirkon juhlakirjassa mukana arki ja juhla

Tampereen tuomiokirkon satavuotisjuhlien juhlakirja Syntisen kaunis ja pyhä - Sata vuotta Tampereen tuomiokirkon elämää julkaistiin 26.4. Kirja kertoo Tuomiokirkon värikkäästä historiasta ja seuraa kirkon sataa vuotta sen alkupäivistä saakka.

Juhlakirja on kirjoitettu sekä arjen ja juhlan että työntekijöiden ja seurakuntalaisten näkökulmasta. Se kertoo, miten Tampereen asutus leviää kosken toiselle puolelle Kyttälään, ja kuinka sinne aletaan suunnitella kirkkoa. Johanneksen kirkko valmistuu Juhannuskylään 1907.(26.04.2007) Lisää kirjasta...

Aleksanterin peruskorjaus käynnistyy kesäkuussa

Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti torstaina 19. huhtikuuta esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle Aleksanterin kirkon peruskorjauksen hyväksymistä. Peruskorjauksessa kirkkoon tehdään pitkään toivottu liikuntaesteisten sisäänkäynti ja kokous-, kahvila- ja sosiaalitilat kirkon alle. Liikuntaesteisten sisäänkäynti tulee pääovesta katsoen vasemmalle puolelle siten, että se avautuu suoraan pääeteiseen.

Peruskorjaus käynnistynee yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen kesäkuun alussa, ja se kestää noin vuoden, selvittää kiinteistöpäällikkö Pekka Niemi.

Kirkon peruskorjaukseen on varattu kuluvan vuoden talousarvioon 1,2 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle 0,4 miljoonaa, yhteensä siis 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi kohteeseen on varattu julkisivujen ja ikkunoiden korjaukseen vuosille 2007-2008 yhteensä 0,4 miljoonaa.

Tilojen rakentamisesta on pyydetty urakkatarjoukset. Näistä tarjouksista kokonaishinnaksi on tulossa 1 947 852 euroa. Lisä- ja muutosvaraukset ovat yhteensä 250 000 euroa. Kaiken kaikkiaan hankkeeseen tarvitaan 2 200 000 euroa. Lisätalousarviolla anotaan 0,6 miljoonaa euroa.
Ylitys esitetään katettavaksi peruskorjausrahastosta ja myyntituloilla.

Kokous valitsi seuraavat urakoitsijat edellyttäen, että yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy kustannusarvion. (19.4.2007)

• Maanrakennusurakka YIT Infra 1 005 280 euroa
• Rakennusuralla Visura Oy 640 256 euroa
• Putkiurakka Koja Oy 100 040 euroa
• Ilmastointiurakka MHS-Asennus 43 310 euroa
• Sähköurakka Epilän Sähkökone Oy 142 496 euroa
• Automaatiourakka AdConSys 16 470 euroa

Yli 2 300 hakemusta kesätöihin

Tampereen seurakunnat on säilyttänyt asemansa haluttuna kesätyöpaikkana. Tänäkin vuonna hakijoita on ollut yli 2 300. Kesätyöpaikkoja yhtymässä on yhteensä jaossa noin 250.

Seurakunnat tarjoavat monipuolisia kesätöitä, ja monelle on iloinen yllätys, että myös alle 18-vuotiaille löytyy työtehtäviä, sanoo nuorisosihteeri Piia Korri, joka edusti seurakuntia työvoimatoimiston kesätorilla. Erityisesti nuoria kiinnostavat kesätyöt hautausmailla, leireillä ja lasten parissa.

Hautausmaille palkataan perinteisesti 120 työntekijää, leirikeskuksiin 22, kesäkanttoreiksi 5 ja kirkkojen esittelijöiksi noin 20. Kuukauden pestin saa 80 koululaista, jotka sijoittuvat pääosin hautausmaille, kiinteistöille, nuorisotyön leireille, lapsityön kesäkerhoin sekä vanhusten opas- ja saattajapalveluun. Haku kesätöihin on päättynyt, mutta täyttöprosessi on vielä osin kesken. (10.4.2005)

Tuomiokirkkoa juhlistanut jo yli 15 500 kävijää

Tampereen tuomiokirkon juhlavuotta on kulunut vasta vajaat neljä kuukautta, mutta jo nyt eri tapahtumissa on käynyt yli 15 500 kävijää. Eniten yleisöä on kerännyt Vihan päivät 1918 -draama, jota kävi katsomassa yhteensä 13 500 katsojaa. Esitys näytettiin 11 kertaa, joiden lisäksi pidettiin kaksi ennakkonäytöstä sekä omaistennäytös.

Konserteista eniten yleisöä on tähän mennessä koonnut Tommi Hakalan konsertti sekä Pirkanpoikien Johannes-passio. Satavuotisjuhlien kunniaksi Tuomiokirkossa järjestetään vuoden 2007 aikana lukuisia kulttuuritapahtumia. Tarkemmat tiedot ohjelmasta löydät osoitteesta www.tampereentuomiokirkko100.fi (10.4.2007)

Hervannan seurakuntaan valittiin uusi kirkkoherra

Tampereen Hervannan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on valittu Hervannan seurakunnan seurakuntapastori Juhani Räsänen. Kolmannelle vaalisijalle asetettu Räsänen sai 363 ääntä. Kaikkiaan vaaleissa annettiin 480 ääntä ja äänestysprosentiksi tuli 3,81.

Ensimmäiselle vaalisijalle asetettu teologian tohtori, Rauman seurakunnan kappalainen Seppo Sattilainen sai 24 ääntä ja toiselle vaalisijalle asetettu Akaan seurakunnan kappalainen Ali Kulhia sai 93 ääntä.

Nyt järjestetty vaali on vasta toinen kirkkoherranvaali Hervannassa, sillä eläkkeelle jäävä kirkkoherra Urho Koski on palvellut seurakuntaa liki 27 vuotta. Hervannan seurakunta erotettiin Messukylän seurakunnasta 1.8.1980 ja Koski valittiin kirkkoherraksi 1.8.1980. (2.4.2007)

Ylijäämä talteen

Tampereen seurakuntien vuoden 2006 tilinpäätös on reilusti ylijäämäinen. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti siirtää 29. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa 1 538 148 euron ylijäämästä 1 200 000 euroa peruskorjausrahastoon ja 338 148 euroa ylijäämätilille omaan pääomaan. (29.3.2007)

Aleksanterin kirkon remontille vihreää valoa

Aleksanterin kirkko on odottanut pitkään vuoroaan Tampereen kirkkojen korjausjonossa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että keskeisellä paikalla sijaitseva kirkko saisi vihdoin liikuntaesteisen sisäänkäynnin ja lisätilaa kirkon alle.

Alakertaan on suunniteltu vähän yli sadan neliön kokoontumistilaa, joka parantaisi kirkon melkoisesti kirkon käyttömahdollisuuksia. Samalla alas voitaisiin rakentaa henkilökunnan sosiaalitilat ja varastotilaa. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kustannusarvoiksi 2. 200 000 euroa. Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee asiaa 31. päivänä toukokuuta. (29.3.2007)

Rippikoulun suosio kasvoi

Rippikoulun käyneiden osuus ikäluokasta kasvoi Tampereella viime vuonna, toisin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Osuus oli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi eli 86,3 prosenttia. Viime vuonna Tampereella rippikoulun kävi 1783 henkilöä.

Rippikoulujen kautta kirkkoon liittyi Tampereella viime vuonna 126 henkeä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 80. Rippikoulun suosio näkyy myös jatkorippiksien suosion ja isoskoulutukseen hakeutuvien määrän kasvuna.(26.3.2007)

Digiboksipalveluun liki 20 000 soittoa

Eläköön yhteys palveluun tuli kuukauden aikana lähes 20 000 soittoa ja kyselyä digibokseista. Vapaaehtoiset vastaanottivat avustettavan vanhuksen yhteystiedot ja välittivät ne eteenpäin Lions-klubilaisille, jotka hoitavat varsinaisen opastus- ja asennustyön.

Kuukauden aikana asennuksia on ehditty suorittaa lähes 3000, ja jos kaikki avoinna oleva hyväksytyt tilaukset tehdään luku nousee 5000 asennukseen. Avuntarve oli suurempi kuin osattiin varautua, eikä kaikkiin puheluihin ole ehditty vastata.

Puhelinpalveluun tuli eniten soittoja ikäihmisiltä, jotka ovat neuvottomia uuden tekniikan edessä. Järjestävät tahot ovat olleet iloisia, että palvelu löydettiin.

Tamperelaiset ovat kuitenkin onnekkaassa asemassa, sillä Tampereen seurakuntayhtymän diakoniakeskus jatkaa digiboksipalvelua. Suurella sydämellä -vapaaehtoiset palvelevat tamperelaisia koko kevään ja taas uudelleen syksyllä. Puheluita otetaan vastaan tiistai-aamupäiväisin numerossa (03) 219 0283.

Eläköön yhteys -kampanjasta vastasivat liikenne- ja viestintäministeriö, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän diakoniakeskus, Suomen Lions-liitto ja Helsinki Missio. Kampanja alkoi 12 helmikuuta ja päättyi maaliskuun 9. päivä. (9.3.2007)

Tuomiokirkon fresko taas esillä

Tampereen tuomiokirkon alttarifresko on puhdistettu ja suojatelineet poistettu teoksen ympäriltä. Magnus Enckellin vuonna 1907 maalaama Ylösnousemus-fresko puhdistettiin edellisen kerran 80-luvun alussa. Vuosien kuluessa teoksen pintaan oli kerääntynyt tiivis harmaa likakerros. Epäpuhtaudet eivät sinänsä ole teokselle vaarallisia, mutta ne himmentävät sen värejä, kertoo konservaattori Raimo Ala-Kärppä.

Kuivapuhdistus toi teoksen värit aivan uudella tavalla esiin. Jokainen voi todeta tämän itse, sillä teoksen oikeasta yläkulmasta on jätetty puhdistamatta noin tuuman levyinen kaistale, joka on dokumenttina tuloksesta, Ala-Kärpää kertoo.

Ylösnousemus-fresko on yli kymmenen metriä pitkä ja sen korkeus on lähes neljä metriä. Teos esittää kuolleitten ylösnousemusta, joka on kuvattu kahtena eri vaiheena. Vasemmalla kuolleet nousevat haudoistaan ja oikealla ylösnousseiden juhlava kulkue rientää kohti kirkkautta. Aihe on esitetty ilman tavanomaisia tuomareita ja tuomittuja, siinä ei ole kuvattu taivasta enkeleineen eikä helvettiä kiduttajineen.

Tuomiokirkon remontti on edennyt aikataulussaan ja töiden on määrä valmistua ensi syksyksi. Remontin aikana kaikki kirkon lasi-ikkunat on restauroitu ja kymmenettuhannet seinäkivet ja 70 metrin korkeudessa oleva risti on irrotettu, putsattu ja laitettu takaisin paikoilleen. Tampereen seurakuntayhtymä tekee kunnostuksen yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Tampereen tuomiokirkko täyttää sata vuotta 19.5.2007.

Lisää: Tuomiokirkon juhlavuosi www.tampereentuomiokirkko100.fi ,
Ylösnousemusfreskosta katso. www.tampere.fi/sanoinjakuvin/rakennukset/tuomiokirkko/koristelu_enckell.html (23.02.2007)

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta saa vaakunan

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta saa vaakunan juhlavuoden kunniaksi. Heraldikko Harri Rantasen suunnittelema vaakuna otetaan käyttöön seurakunnan kirjepohjissa ja onnittelukirjeissä jo tänä keväänä.

Vaakunan aiheet nousevat Tuomiokirkon maalauksista ja väreistä: Vaakunan vihreä väri on sama kuin kirkon köynnöksissä, joissa toistuu myös vaakunan ruusuaihe. Vaakunaan kuvatut siivet saavat innoituksensa Tuomiokirkon katon ja saarnatuolin maalauksista. Mantovan risti löytyy myös kirkon alttariseinän ikkunasta.

Tuomiorovasti Olli Hallikaisen mielestä vaakuna kuvaa osuvasti Tuomiokirkkoseurakuntaa. Vaakunan risti kuvaa seurakunnan uskoa ja ruusu on Kristuksen symboli. Myös juhlavuotemme teema "100 vuotta siipien suojassa" toistuu hienosti vaakunassa, jossa siivet levittäytyvät vihreän kilven ylle.

Ajatus vaakunasta syntyi jo vuonna 2004, kun Keskilahden kirkkoherra Pekka Särkiö tarjosi vaakunaehdotusta Tuomiokirkkoseurakunnalle. Seurakuntaneuvosto innostui ideasta ja pyysi herladikko Harri Rantasta mukaan suunnitteluun. Pitkällisen suunnittelun ja kypsyttelyn tuloksena syntyi nykymuotoinen vaakuna, joka hyväksyttiin seurakuntaneuvostossa viime syksynä ja liitettiin vaakunarekisteriin vuoden lopulla.

Harri Rantanen on Suomen eturivin heraldikkoja. Hän on suunnitellut muun muassa Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen vaakunat. Hätäkeskuslaitoksen vaakuna ja virka-asematunnukset ovat myös Rantasen käsialaa. Hänen kuvataiteellisia töitään on ollut esillä myös taidenäyttelyissä. Rantanen on Suomen Heraldisen seuran hallituksen jäsen ja vaakunarekisterin hoitaja. (20.02.2006)

Yli tuhat soittoa digiboksipalveluun viikossa

Eläköön yhteys -kampanjan digiboksipalveluun tuli yli tuhat soittoa ensimmäisellä viikolla. Avunpyyntöjen määrä on ylittänyt odotukset, kertoo Ilkka Kalmanlehto Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän diakoniakeskuksesta. Soittojen määrä kertoo siitä, että monet ikäihmiset tarvitsevat apua nykytekniikan hallitsemisessa.

Puhelinpalvelussa on päivittäin töissä kuudesta kymmeneen Suurella Sydämellä -vapaaehtoista. Puhelinpalvelun tehtävänä on välittää avustettavan vanhuksen yhteystiedot eteenpäin Lions-klubilaisille, jotka tekevät varsinaisen opastustyön.

Eläköön yhteys -kampanjasta vastaavat liikenne- ja viestintäministeriö, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän diakoniakeskus, Suomen Lions-liitto ja Helsinki Missio. Kampanja alkoi 12 helmikuuta ja päättyy maaliskuun 9. päivä.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella asennusapua tarvitsevat voivat soittaa numeroon 010 804 544. Tampereella ja muualla Suomessa asuvat voivat tilata digiasentajan numerosta 010 804 644. Puhelupalvelu on käytössä maanantaista perjantaihin kello 9 - 17.

Tule mukaan auttamaan

Tampereen seurakuntien diakoniakeskus etsii vapaaehtoisia hoitamaan puhelinpalvelua. Puhelinpalvelun tehtävänä on välittää avustettavan vanhuksen yhteystiedot eteenpäin. Vapaaehtoisilta ei edellytetä digiboksien ammattiosaamista, ainoastaan puhelimen ja sähköpostin käyttöä sekä positiivista palveluasennetta. Mukana voi olla joustavasti vaikka muutaman tunnin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Ilkka Kalmanlehto 050 330 9308.(19.02.2007)

Vihan päivät 1918 -draamasta lisäesityksiä

Kari Hakalan ohjaama ja Tytti Issakaisen käsikirjoittama draama Vihan päivät 1918 saa ensi-iltansa 23.3. Tuomiokirkossa. Vihan päivät kertoo vuoden 1918 tapahtumista työläis- ja porvarisperheen silmin. Draama on osa Tuomiokirkon satavuotisjuhlia.

Draaman lipunmyynti on lähtenyt niin hyvin käyntiin, että Tampereen seurakunnat päätti julkaista kolme lisäesitystä. Lisäesitykset ovat 7.-9. huhtikuuta kello 16. Näytökset ovat Tampereen tuomiokirkossa.

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä tuottaa draaman Tampereen Teatterin, Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen kaupungin kanssa. Mukana yhteistyössä ovat Työväenmuseo Werstas ja Vapaussodan Perinneliitto ry. (09.02.2007)

Nuoriso- ja perhediakonia ja NMKY yhteistyöhön

Tampereen seurakuntien nuoriso- ja perhediakonia ja Tampereen NMKY tekevät jo nyt yhteistyötä mm. AKU-projektissa, mutta yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 8. helmikuuta tiivistää näiden kahden toimijan yhteistyötä. Niiden kesken päätettiin solmia puitesopimus, joka ulottuu aina vuoteen 2015.

Hankkeella saavutetaan synenergiaa mm. siten, että Raha-automaattiyhdistys on ottanut hankkeen kohdennetun rahoituksen piiriin. Näin voidaan muun muassa korjata Puisto-Emmauksen tiloja osittain yhteiseen käyttöön. Seurakuntien nuoriso- ja perhediakoniassa tulee työskentelemään 6 työntekijää. (09.02.2007)

Lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan miljoona

Tampereen seurakuntayhtymä on kokonsa vuoksi melkoinen lähetystyön ja kansainvälisen diakonian rahoittaja. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2007 talousarvioon 1 002 000 euron avustusmäärärahan jaettavaksi kirkon seitsemän lähetysjärjestön ja Kirkon Ulkomaanavun kesken.

Tästä summasta jätetään vuoden alussa jakamatta 5 prosenttia. Se säästetään tilanteisiin, jotka tulevat yllättäen vuoden mittaan esille ja kaipaavat nopeaa reagointia.

Varojen jakamisesta pyydetään lausunto seurakuntaneuvostoilta 17. huhtikuuta mennessä. Lopullisen päätöksen tekee yhteinen kirkkoneuvosto 14. kesäkuuta. (09.02.2007)

Talouspäälliköksi valittiin Birgitta Bragge

Seurakuntayhtymän talouspäälliköksi yhteinen kirkkkoneuvosto valitsi KTM Birgitta Braggen. Virka oli avoinna kaksi kertaa, ja hakijoita oli kaikkiaan 44. (09.02.2007)

Vahtimestari ja kirkkoherra Ympäristön ystäviksi

Tampereen seurakuntien ympäristötoimikunta valitsi vuoden 2006 Ympäristön ystäviksi Marja Lankisen ja Veli-Pekka Järvisen. Tunnustus annetaan vuosittain seurakuntayhtymän työntekijöille, jotka pyrkivät työssään ja elämässään suojelemaan ympäristöä.

Kämmenniemen kerhohuoneen vahtimestari Marja Lankinen Teiskon seurakunnasta lajittelee jätteet ja paperit huolellisesti, käyttää pesuaineita säästeliäästi sekä pyöräilee tai kävelee työmatkat. Olen hirveän nuuka ja pyrin kierrättämään kaiken mahdollisen! Toivon, ettei kaatopaikoille kertyisi niin paljon jätettä sanoo Marja Lankinen.

Harjun kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen pyöräilee ja käyttää julkisia kulkuneuvoja. Hän ei omista autoa. Vuosittain työmatkapyöräilyä kirkkoherralle kertyy lähes 5000 kilometriä.Hänestä jokainen voi tehdä elämässään valintoja ympäristön hyväksi. Pyöräily on paitsi ympäristönsuojelua, myös hyvin palkitsevaa sekä keholle että mielelle. (05.02.2007)

Tutkimus kirkkoon liittyneistä

Tampereen seurakuntayhtymässä on käynnistetty strategian päivitys. Tähtäin on vuodessa 2015. Hanketta varten tehdään erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia.

Eräänä painopistealueena Tampereen seurakuntayhtymässä on ollut jäsenyyden vahvistaminen. Esimerkiksi nuorten aikuisten toiminnalla on ajateltu voitavan vähentää myös kirkosta eroamista. Kirkkoon liittyvistä ei ole juuri tutkimustietoa, toisin kuin kirkosta eronneista. Tutkimus tilataan kirkkoherra Juha Kauppiselta, hän on jo aiemmin tutkinut Messukylän seurakunnasta eronneita. Juha Kauppisen tehtäväksi annettaneen selvittää, millaisia yhteisiä piirteitä kirkkoon liittyvistä voisi löytyä. (26.01.2007)

Perhelehtien digitointi käyntiin

Tampereen seurakuntayhtymässä on tehty vuodesta 2004 lähtien kirkonkirjojen digitointia. Hanke on edennyt aikataulussa ja se saadaan valmiiksi viimeistään tämän vuoden helmikuussa. Tämän jälkeen arvokkaat kirkonkirjat poistuvat päivittäisestä käytöstä ja keskusrekisteri siirtyy tältä osin digitoidun materiaalin käyttöön.

Nyt on vuorossa perhelehtien mikrofilmaaminen ja digitointi, mikä on tarkoitus tehdä vuoden 2008 loppuun mennessä. Digitointi säästää ainutlaatuista materiaalia ja helpottaa päivittäistä työtä. (26.01.2007)

Kalevankankaan pieneen kappeliin uudet urut

Kalevankankaan pienen kappelin urut on todettu soinniltaan ja äänialaltaan puutteellisiksi ja toiminnaltaan soittajalle hankaliksi siunaustilaisuuksissa.
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että Urkurakentamo Martti Porthan Oy:ltä tilataan Kalevankankaan pienen kappelin urut, jotka valmistuu 2008 alkupuolella. (26.01.2007)

Valituksia taidehankinnasta

Yhteisen kirkkoneuvoston listalla on kaksi valitusta, jotka koskevat Pieta-veistoksen hankkimisesta annettua päätöstä yhteisessä kirkkoneuvostossa 12.10. 2006. Molemmat valitukset ovat niin sanottuja laillisuusvalituksia, jotka koskevat päätöksentekomenettelyä, ei itse Pieta-veistosta. (26.01.2007)

Tampereelle ympäristödiplomi

Vuosiksi 2007–2010 ympäristödiplomin saivat Tampereen seurakuntayhtymän lisäksi Kempeleen, Utajärven, Tyrnävän, Posion, Rauman, Raision, Savonlinnan-Säämimgin seurakunnat sekä Espoon seurakuntayhtymä.

Ympäristödiplomin saamiseksi seurakuntaan pitää asettaa ympäristötyöryhmä tai -vastaava. Seurakunnan tulee laatia ympäristösuunnitelma, joka kattaa seurakunnan toiminnan hautausmaista päiväkerhoon, metsien hoidosta kirkkokahvien kuppeihin. Hiippakunnan arvijoitsija tutustuu ympäristöohjelman toteutukseen. Lopulta kunkin hiippakunnan ympäristötoimikunta käsittelee hakemukset. Kirkkohallitus päättää ympäristödiplomin myöntämisestä. Ympäristödiplomin periaatteet. (23.01.2007)

Työpaikkapapit kulkivat irtisanottujen rinnalla

Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ ja Ylöjärven seurakunta ovat saaneet valtakunnallisen Vuoden seurakuntateko 2006 -palkinnon. Tunnustus tuli työpaikkapappien tekemästä työstä työntekijöiden tukemiseksi Perlos Oyj:n Ylöjärven tehtaan irtisanomistilanteessa.

Kirkkopalvelut ry myönsi palkinnon myös Joensuun seurakuntayhtymälle ja Kontiolahden seurakunnalle, jotka ovat tukeneet Perloksen työntekijöitä Pohjois-Karjalan yksiköissä.

Palkintolautakunnan mukaan työpaikkapapit ovat onnistuneet tukemaan kaikkia työyhteisön jäseniä: irtisanomisuhan alla olevia ja irtisanottuja työntekijöitä, luottamusmiehiä sekä johtoa. Perusteluissa todetaan myös, että seurakuntien pitkäjänteinen toiminta on tähdännyt ihmisarvon säilyttämiseen irtisanomistilanteissa. Yhteistyö yrityksen kanssa on sujunut hyvin. Työskentely on ylittänyt seurakuntarajat ja tuonut kirkon seurakuntalaisten arkeen.

Ylöjärven seurakunnan pastori, Perhetalon johtaja Liisa Välilä ja Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn pastori Juha Mattila ovat olleet Perloksen kännykän osia valmistavan tehtaan työntekijöiden tukena huhtikuusta 2005 lähtien, kun tieto noin 600 työntekijän irtisanomisesta ja tehtaan lopettamisesta tuli julkisuuteen.

Tampereen seurakuntayhtymä ja Ylöjärven seurakunta ovat jatkossakin Perloksen Ylöjärven tehtaan työntekijöiden tukena. Parhaillaan käydään neuvotteluja yhteistyön mahdollisuuksista jatkossa. Perlos käynnistää 22.1. koko Suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Vuoden seurakuntateko -tunnustus myönnetään vuosittain Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa kehitetylle tapahtumalle tai toimintatavalle, joka koskettaa ihmisten arkipäivää ja jonka toivotaan leviävän seurakunnissa. Lisää työpaikkatyöstä... (22.01.2007)

Jarmo Rantanen yhteisen kirkkoneuvoston jäseneksi

Ministeri Jarmo Rantanen valittiin Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston jäseneksi yhteisen kirkkovaltuuston järjestäytymiskokouksessa. Luottamushenkilöistä varapuheenjohtajaksi nousi toimitusjohtaja Anne Karhola Aitolahdelta. Puhetta yhteisessä kirkkoneuvostossa johtaa tuomiokapitulin nimeämänä tuomiorovasti Olli Hallikainen. Toimikausi yhteisellä kirkkoneuvostolla on kaksi vuotta.

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin työterveyslääkäri Matti Sääksi ja varapuheenjohtajaksi kirjeenvaihtaja Marja Karvo. Kokouksessa valittiin myös johtokuntien, tilintarkastajien ja vaalilautakunnan jäsenet sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat. (12.01.2007)

Jouluradio tavoitti Tampereen seudulla 46 000 kuulijaa

Tampereen seudulla kuunteli Jouluradiota viikolla 5.-12. joulukuuta noin 46 000 pirkanmaalaista. Kaikkiaan Jouluradio tavoitti Finnpanelin mukaantutkimusviikolla 161 000 kuuntelijaa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien aloittamassa Jouluradiossa oli mukana viime jouluna Tampereen ohella myös Oulu. Oulun kuuntelijaluvut olivat 33 000. Näiden kahden seurakuntayhtymän mukaantulon ansiosta kuuntelijamäärä
kasvoi analogisilla kanavilla lähes kaksinkertaiseksi ja oli nyt 161 000 kuulijaa.

Jouluradio kuului nonstopina ensimmäisestä adventista tapaninpäivään.Jouluradion saama suosio oli merkittävä, sillä se ohitti pääkaupunkiseudulla kuuden prosentin kuunteluosuudellaan useimmat kaupalliset kanavat.

Netissäkin Jouluradio oli iso hitti ja se tavoitti 228 510 nettikuuntelijaa. Keskimääräinen kuunteluaika oli 56 minuuttia ja yhtäaikaisia kuuntelijoita oli enimmillään 1641. Myös radiossa saavutettiin noin 52 minuutin kuunteluaika, mikä kertoo, että Jouluradion parissa viihdyttiin ja sitä kuunneltiin sekä netissä että analogisilla kanavilla.(10.01.2007)

Liittyneiden määrä nousi

Tampereen seurakunnissa kirkosta eroamisen selkä taittui vuonna 2006 ja jäseneksi liittyneiden määrä nousi. Vuonna 2005 kirkosta erosi 2204, viime vuonna 2150. Kirkkoon liittyneiden määrä nousi; kirkkoon liittyi 534 seurakuntalaista, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 454. (09.01.2007)