Korvasieni vai piispanhiippa?

Moni sienimetsässä samoaja hieraisee näin syksyllä silmiään hämmästyksestä. Hämmästyksen kohde on tummanruskea tippaleipää muistuttava sieni, joka työntyy männynneulasten peittämästä maanpovesta. Mitä ihmettä korvasieni!

- Ei sentään, sanoo sienineuvoja Erkki Holttinen Riihimäen seudun sienikerhosta.

Holttinen kertoo, että joka syksy sienestäjät erehtyvät luullessaan piispanhiippaa korvasieneksi. Sienet muistuttavat kovasti toisiaan, mutta korvasienen aika on keväällä, kun taas piispanhiipan syksyllä.

Holttinen kertoo, että piispanhiipan lakki muistuttaa piispan hiippaa. Tästä sieni onkin saanut nimensä. Yllättävää.

Samaa sukua eri lajia

Korvasieni (Gyromitra esculenta) kasvaa koko maassa ja on hiekkaisilla kankailla verrattain yleinen. Itiöemät ilmestyvät maan pinnalle huhti-kesäkuussa. Korvasieni kasvaa usein runsaana paikoilla, joissa maan pinta on rikkoutunut. Sen vuoksi korvasieni on yleinen esimerkiksi hakkuuaukeilla, kuloalueilla sekä metsäteillä ja -poluilla. Korvasieni on herkullisena pidetty, mutta käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen sienilaji.

Piispanhiipan (Gyromitra infula) itiöemät kasvavat syksyllä, elokuun lopulta aina marraskuuhun asti. Niitä tavataan yleisimmin kangasmetsissä, hakkuualueilla sekä metsäteillä ja niiden ojien varsilla. Kasvupaikka on usein lahopuun läheisyydessä tai lahoavalla kannolla. Piispanhiippa on maultaan mieto ruokasieni, mutta se pitää ryöpätä ennen ruoanlaittoa, ettei siitä saa myrkytysoireita.