Perfektu (Ielmennyhaigu)
Perfektu merkiččöy teguo, kudai on olluh konzutah ennepäi:
Minä olen ruadanuh kaikenualastu ruaduo. Sinä terväh olet suannuh
kai ruavot loppuh. Häi hätken on vuottanuh poiguadah kodih. Myö
jo olemmo kirjutannuh sanelun. Työ puaksuh oletto käynnyh linnah.
Rahvas sit kyläs kaikin ollah lähtietty iäre.
Perfektu roih abuverbis olla, mi taibuu persounis, da piäverbis
aktiivan II partisiipas, monikon kolmandes persounas passiivan II partisiipas.
Taivutammo perfektas verbit
ruadua (rua-, ruada-), lähtie (lähte-), tuvva (tuo-), mennä (mene-, men-):
y.1 | olen ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
y.2 | olet ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
y.3 | on ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
m.l | olemmo ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
m.2 | oletto ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
m.3 | ollah ruattu | lähtietty | tuodu | mendy |
Perfektan kieldomuodo
Perfektan kieldomuvvos taibuu kieldosana ei.
yksikön dai monikon 3:ndes persounas käytetäh muoduo ei.
Abuverbi olla on muvvos ole, a monikon 3:ndes persounas -
muvvos olla. Piäverbi ei muutu.
Taivutammo ielmainitut verbit perfektan kieldomuvvos:
y.1 | en ole ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
y.2 | et ole ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
y.3 | ei ole ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
m.1 | emmo ole ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
m.2 | etto ole ruadanuh | lähtenyh | tuonnuh | mennyh |
m.3 | ei olla ruattu | lähtietty | tuodu | mendy |
Perfektua käytetäh, konzu ilmoitetah:
-
teguo libo šeikkua, kudai on jo loppiettu:
Olen lugenuh sen kniigan loppussah. Konzubo sinä olet loppenuh
universitietan? Tuatto on pyydänyh kalua eläkkehele lähtendäh
suate. Tytöt hyvin paistah karjalakse, ku ollah opastuttu
sidä kieldy.
-
teguo libo šeikkua, kudai on allettu ennepäi, no jatkuu nygözeh
aigah suate libo vie iellehgi:
Linnas olen elänyh jo kymmenii vuozii. Myö olemmo opastunnuh
karjalan kieldy jo viizi vuottuu. Minä kogo ijän olen suolannuh
siendy talvekse. En ole nähnyh nikonzu nengomua karjua garbaluo.