Kuusijuhlat ja pikkujoulut
Adventin ja pikkujoulun vietto kotioloissa on suomessa kaupunkilainen myöhäsyntyinen tapa. Maaseudulla hauskanpito ajoittui joulun jälkeiseen aikaan ja ruotsalaisten joulutunnelman virittäjänä toimii Lucian päivä. Suomalaisen pikkujoulun taustalla on adventin ohella kansakoulujen joulu- eli kuusijuhlat. (Uusi ajantieto s. 224)
Adventtiin liittyvää pikkujoulua vietettiin ensimmäistä adventtia edeltävänä lauantaina. Koulujen kuusijuhlat taas sijoittuivat syyskauden päätöstilaisuuteen joulukuun puolivälin paikkeilla. Vanhemmissa kouluissa se sijoittui Lucian päivään 13.12. (Vuotuinen ajantieto s. 272) Kuusijuhlien keskeisiin ohjelmiin kuului jouluevankeliumin ja virsien veisuun ohella myös satunäytelmä, jossa joulun lahjojentuojien eri perinteet katolisesta Nikolaus-kultista muuntunut joulupukki tonttuineen sekä keskieurooppalaisperäiset jouluenkelit usein olivat sulassa sovussa samalla näyttämöllä joulukuusen vieressä.(Juhlan aika s. 216-225)
Koulujen kuusijuhlat toimivat kimmokkeena pikkujoulujen vietolle ylioppilasosakunnissa. Alkuun syyskauden viimeisiksi iltamiksi kutsutun juhlan nimeksi vakiintui pikkujoulu 1900-luvun ensimmäisinä kymmeninä ja niitä vietettiin marraskuun lopulla tai joulukuun alkupäivinä. Juhla alkoi vakavahenkisemmällä ohjelmalla mutta illan mittaan ohjelma muuttui keveämmäksi. Osallistujat toivat tullessaan lystikkäitä lahjoja joiden yhteyteen oli riimitelty paketin sisältö jotenkin kuvaavia runoja. Lahjojen jakoon liittyi leikkimielisiä puheita. Muuna ohjelmana saattoi olla kuvaelmia, kuten tiernapoikanäytelmä. Juhla huipentui joulupuheen tai -saarnan ryydittämään joulupuuron syöntiin. Puuroon kätketyn mantelin uskottiin merkitsevän löytäjälleen pikaista avioliittoa. Myös tanssit kuuluivat illan ohjelmaan. (Uusi ajantieto s 225, Vuotuinen ajantieto s. 272)
Osakunnista pikkujoulujen vietto levisi yhdistyksiin ja järjestöihin, urheiluseuroihin, ammattiyhdistyksiin ja työpaikoille. Varhaisemmissa pikkujouluissa eri henkilöstöryhmät juhlivat erikseen alkaen konttori- ja virastoväestä, mutta sittemmin koko henkilökunta on juhlinut yhdessä yhtiön vastatessa yleiskuluista ja ohjelmasta. Pikkujouluihin kuuluu olennaisesti jouluinen tarjoilu kinkkuineen, puuroineen ja glögeineen. Myös joulukuusi ja muu joulukoristelu herättelevät joulutunnemaa. (Vuotuinen ajantieto s. 272, Uusi ajantieto s. 226) Viime vuosikymmeninä työpaikkojen ja harrastusseurojen pikkujoulut ovat usein muuttuneet eräänlaisiksi kaamosajan karnevaaleiksi, joiden runsas alkoholinkäyttö lieveilmiöineen on saanut monet yhteisöt etsimään uudenlaisia tapoja juhlistaa joulukauden alkua vaikkapa teatterikäynneillä tai iltapäivän glögitarjoiluilla työpaikoilla. (Uusi ajantieto s. 226, Juhlakirja s. 198)
Kirjoittanut: Elina Puranen
Kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto
