Itä- ja Saaristomeren erityispiirteet - ymparisto.fi
Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi
Pro Saaristomeri
       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
18.7.2005 (Päivitetty)
Lounais-Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Pro Saaristomeri > Saaristomeri -tietop... > Saaristomeri-faktoja > Itä- ja Saaristomeren erityispiirteet
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Itä- ja Saaristomeren erityispiirteet

 

Itämeren alue
Lähde: Itämeri-kalvosarja

 

 

Itämeri on nuori, matala ja vähäsuolainen murtovesiallas eli makean ja suolaisen veden vyöhykkeinen yhdistelmä. Saaristomeri on puolestaan yksi Itämeren omaleimaisista alueista. Saaristomeren ominaispiirteisiin kuuluvat saarisuus ja pitkä rantaviiva sekä mataluus jopa Itämerenkin mittapuussa (Saaristomeren keskisyvyys on 23 m ja koko Itämeren 55 m, Välimeren 2 000 m!). Saaristomerellä, maailman laajimmalla saaritihentymällä, on siis verrattain vähän vettä ja paljon maata. Rosoista rantaviivaa ja suojaisia lahtia on runsaasti, samoin kuin ihmistoiminnan vaikutuksia valuma-alueelta, joka on tiiviisti asutettu ja viljelty. Erityisen hienopiirteinen ja monenlaiseen ihmistoimintaan soveltuva saaristoalueemme onkin samalla myös erityisen herkkä muutoksille ekosysteemissä. 

Saaristomeri Itämeren sylissä

Itämeri on viimeisimmän jääkauden muovaama, vaikkakin tarkkaan ottaen ensimmäisen alkuaihionsa allas sai jo miljardeja vuosia sitten Fennoskandian kallioperän muotoutuessa. Itämeri syntyi varsinaisesti kuitenkin viimeisimmän jääkauden lopussa, noin 10 000 vuotta sitten. Meri muodostui, kun jäätikön sulamisvedet täyttivät painanteet. Itämeri olikin alkuun järvi, josta se kehittyi mereksi ja muovautui lopulta nykyiseksi murtovesialtaaksi eli makean ja suolaisen veden sekoitukseksi. Jäätaakan alta vapautunut maa alkoi kohota muodostaen muun muassa Saaristomeren saariston. Maan kohoaminen jatkuu edelleen Itämeren pohjoisissa osissa. Varsinais-Suomessa maa kohoaa 4 - 5 millimetriä vuodessa. Itämeren mataluus perustuu siihen, että meri muodostui mannerlaatan päälle eikä mannerlaattojen väliin kuten varsinaiset meret. Kansainvälinen Boing-opetusaineisto tiivistää Itämeren keskeisimmät ominaispiirteet osuvasti:

Itämeri on

  • maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen
  • keskimäärin hyvin matala ja vesimassaltaan stabiili sisämeri.

Lisäksi Itämerellä on

  • rajoittunut vedenvaihto viereisten merialueiden kanssa
  • runsas makean veden valuma useista suuristakin joista
  • selkeä suolaisuuden muutos etelästä pohjoiseen
  • voimakas veden kerrostuneisuus pystysuuntaisten suolaisuus- ja lämpötilaerojen vuoksi.

Edellä mainitut ominaisuudet yhdistettyinä karuun ilmastoon ja talven osittaiseen jääpeitteeseen tekevät Itämerestä ainutlaatuisen, mutta myös äärimmäisen vaativan ja herkän elinympäristön: sekä makean että suolaisen veden eliöstöt ovat koetuksella.

Sivun alkuun

Itämeri on rehevöitymiselle altis jo perusominaisuuksiltaan

 

Itämeren hydrografia
Lähde: Itämeri-kalvosarja

 

Itämeren veden voimakas kerrostuneisuus suolaisuuden ja lämpötilan mukaan sekä vähäinen suolaisen veden virtaama Tanskan salmista luovat edellytykset ravinteikkaan veden kertymiselle Itämeren syvänteisiin. Pohjien pysähtyneissä vesissä voikin päästä käyntiin rehevöitymiseen liittyvä niin kutsuttu sisäisen kuormituksen kehitys. Tämä tarkoittaa sitä, että kun happea kuluttavaa, hajoavaa biomassaa on runsaasti, alkaa happi loppua. Tämä puolestaan muuttaa pohjien kemiallisia olosuhteita niin, että erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin sitoutuneet ravinteet, raskasmetallit ja ympäristömyrkyt voivat liueta uudelleen veteen ja vapautua kiertoon. 

Sisäisen kuormituksen kehitys voi joskus voimistua myös ajoittaisten suolapulssien myötä: Syys- ja talvimyrskyjen aikaan Tanskan salmista ryöpsähtää ajoittain Itämereen niin sanottu suolapulssi eli suolaista ja hapekasta vettä. Ryöpsähtänyt Pohjanlahden vesi on suolaisena tiheää ja raskasta ja painuu tämän vuoksi pohjaan. Tullut vesi kulkeutuu eteenpäin pohjanläheisessä vesikerroksessa ja työntää vanhan hapettoman ja ravinteikkaan syväveden edellään kohti pohjoista. Nämä vedet voivat kulkeutua aina Suomenlahdelle asti ja heikentää pohjien tilaa siellä. Pohjanläheinen ravinteikas vesi voi myös nousta pintaan niin sanotun kumpuamisen seurauksena. Kumpuamista tapahtuu Etelä-Suomenkin rannikoilla, kun tuulee mantereelta päin. Tuuli työntää pintakerroksen vesimassoja kauemmas ulapalle, ja syvempi vesi kumpuaa tilalle tuoden mukanaan ravinteita uudelleen kiertoon.

Itämeri on rehevöitymiselle altis jo perusominaisuuksiltaan. Vuodenaikojen mukaisesti rytmittyvä ravinnekierto kuuluu luonnollisena osana Itämeren ekosysteemiin. Ihmisen toiminta on viime vuosikymmeninä kuitenkin lisännyt merkittävästi Itämereen tulevien ravinteiden määrää ja kiihdyttänyt rehevöitymistä. 

Sivun alkuun

Saaristomeri on suodattimen kaltainen läpivirtausalue

Saaristomerta leimaa mataluuden ja saarisuuden lisäksi se, että se on yksi Itämeren läpivirtausalueita: Itämerelle ominaisten, vastapäiväisten virtausten vaikutuksesta virtaavat Varsinaiselta Itämereltä ja Suomenlahdelta tulevat vesimassat Saaristomeren läpi Selkämerelle. Myös Saaristomeren valuma-alueen jokien tuomat makeat vedet voivat kulkeutua kauas merelle. Veden virtaus ja vaihtuvuus on tästä huolimatta paikoin heikkoa Saaristomeren suojaisissa lahdissa ja kapeissa salmissa. Ahvenanmeren ja Saaristomeren pohjien korkeat kynnykset estävät myös osaltaan syvällä olevaa, ravinteikasta vettä virtaamasta Selkämerelle. Saaristomeri on kuin valtava suodatin ja siten otollista aluetta pidättämään ravinteikkaita vesiä alueellaan.

Sivun alkuun

Itämeri-kalvosarjasta löytyy havainnollistavia kuvia ja kaavioita Itämeren perusominaisuuksista. Merentutkimuslaitoksen ylläpitämä Itämeriportaali tarjoaa sekä monipuolisia taustatietoaineistoja, kuten Itämeri-sanakirjan, että ajantasaisia täsmäuutisia. Itämeren Suojelukomission, Helcomin, aineistoissa on niin ikään erinomaisia ja ajantasaisia kuvauksia Itämeren tilasta englanniksi.  

 

 

 
Muualla palvelussamme
Suomen ympäristökeskus
Valtakunnallista tietoa
 
Muualla verkossa
Itämeritietoa ja -sanastoja
BOING Encyclopaedia (Baltic On-Line Interactive Geographical and Environmental Information Service)
Itämeriportaali (Merentutkimuslaitos)
Saaristomerikartasto (Lounaispaikka)

 

 

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot