Lisää terveitä päiviä urheilijalle
Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntavammoja sattuu paljon, vaikka monet niistä olisi helppo ehkäistä.
Urheiluterveyteen panostaminen kiinnostaa liikkujia, mutta käytännössä vammojen ennaltaehkäisyssä on vielä paljon tehtävää. Yksi syy on tiedon puute. Esimerkiksi Urheiluterveys 2012 -tutkimukseen vastanneesta yli 1 200 liikkujasta valtaosa kaipaisi enemmän tukea ja tietoa liikuntavammojen ennaltaehkäisyyn.
Fyysisen vamman aiheuttaneet liikuntatapaturmat kattavat yli 30 prosenttia kaikista tilastoiduista tapaturmista, ja se onkin määrällisesti yleisin tapaturmaluokka.
Yli 330 000 tapaturmaa vuosittain
Yli 15-vuotiaille suomalaisille sattuu vuosittain yli 330 000 liikuntatapaturmaa, joista lukumääräisesti eniten sattuu lenkkeilyssä ja pallopeleissä. Vakavimmat tapaturmat sattuvat yleensä laskettelussa, tenniksessä, squashissa, jalkapallossa ja lentopallossa.
Liikuntavammariski eräissä lajeissa ilmoitettujen tapaturmien mukaan (Kansallinen uhritutkimus, 2009)
a) ilmoitetut tapaturmat harrastettua tuntia kohden b) tapaturmat lukumääräisesti
salibandy, sähly...... a) 9,3-12,9.... b) 38 000
jalkapallo.................. a) 6,3-9,7...... b) 45 000
jääkiekko.................. a) 5,8-9,8...... b) 19 000
lentopallo.................. a) 5,4-9,1...... b) 11 000
ratsastus................... a) 2,6-5,1...... b) 17 000
juoksu, lenkkeily...... a) 2,9-4,4...... b) 30 000
kuntosaliharjoittelu.. a) 2,5-3,9...... b) 15 000
Puolet nyrjähdyksiä ja venähdyksiä
Joka neljäs liikuntatapaturma vaati vähintään vuorokauden mittaisen sairausloman. Vähintään viikon mittainen sairausloma seurasi 12 prosentissa tapauksista. Lähes puolet liikuntatapaturmissa tulleista vammoista on nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. 15 prosentissa on tapahtunut nivelen sijoiltaanmeno tai lihasrepeämä. Vammojen ehkäisyyn panostamisella olisi merkitystä yhtä lailla ihmisten terveyden kuin kansantaloudenkin kannalta.
Liikuntavammat voidaan jaotella äkillisiin tapaturmiin ja rasitusvammoihin. Äkilliseksi tapaturmaksi luokitellaan nivelsidevammat, lihasvammat ja murtumat. Rasitusvammoja ovat mm. penikkatauti, rasitusmurtumat ja selkävaivat. Niiden taustalla vaikuttavat esimerkiksi liiallinen ja yksipuolinen kuormitus, virheasennot ja/tai liian lyhyet palautumisajat.
Näin voit vähentää liikuntavammoja
Yleisimmiltä rasitusvammoilta ja monilta tapaturmiltakin voi välttyä muutaman perusohjeen avulla:
- Opettele oikea ja samalla turvallinen liikkeen suoritustapa. Näin vältät rasitusvammoja ja minimoit äkilliset loukkaantumiset.
- Kiinnitä huomiota olosuhteisiin, esimerkiksi juoksualustan laatuun.
- Muista, että yliväsymys on urheiluvammojen yleinen taustasyy. Väsyneenä koordinaatiokyky yleensä heikentyy, ja siksi alttius vammoihin kasvaa.
- Älä harrasta liikuntaa sairaana.
- Lihaskunnon vahvistaminen on tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyä.
- Muista lihasten huolellinen lämmittely ja venyttely ennen treeniä sekä riittävä jäähdyttely treenin jälkeen.
Kunnolliset varusteet auttavat
- Hanki lajiin sopivat jalkineet ja tarvittaessa varmista pohjien kunnollinen iskunvaimennus. Hanki uudet kengät riittävän usein, sillä vaimennus kuoleentuu ajan myötä (kestää 600-1 200 kilometriä juoksua)
- Jalan mahdolliset virheasennot on syytä korjata ajoissa tukipohjallisilla.
- Pidä suojavarusteet jokaisen liikuntamuodon vaatimalla tasolla.
Ole realistinen tavoitteissasi
- Lisää harjoitusten määrää maltillisesti vähän kerrallaan, ei koskaan yhtäkkisesti. Muista, että kunto ja lihakset kasvavat nopeammin kuin jänteet ja nivelsiteet vahvistuvat.
- Kerran loukattu kehonosa on altis uusille loukkaantumisille. Jopa 30 % liikuntavammoista johtuu vanhan vamman uusiutumisesta. Anna kehon parantua kunnolla.
Yle Teksti-TV
Lähteet ja lisätietoa:
- LUM 8/12, www.slu.fi
- www.likes.fi
- kuntoplus.fi/treeni/nain-valtat-urheiluvammat
- pistetapaturmille.thl.fi
- turvaopas.pelastustoimi.fi
- www.tervekoululainen.fi
Julkaistu: 12.07.2012
TwiittaaKaikki kuntoliikunta/liikunta ja hyvinvointi - alueen artikkelit
Kesäistä liikuntaa säiden mukaan
Kesällä kannattaa liikkua ulkona. Vaihtelevissa kesäsäissämme on toki omat haasteensa. Hellesää on tottumattoman elimistölle koettelemus, ja sadepäivä liimaa jotkut meistä sohvalle television ääreen. Eri säihin löytyy omat niksinsä.
Liikuntaa sairauksien ehdoilla
Moniin kroonisiin sairauksiin liittyvät kivut saattavat vähentää tai täysin estää liikkumista. Toisaalta toimintakyvyn säilyminen vaatisi säännöllistä liikuntaa.
Lumileikit saavat lapsiin liikettä
Talvinen maisema on muovailtavissa lumen avulla monipuoliseksi leikkipaikaksi. Monet perinteiset pihaleikit sopivat myös talvioloihin.
Koululiikunnan perinteet murtuvat?
Liikunnan osuus koulutunneista kasvaa. Parhaimmillaan liikunta on positiivinen kokemus, mutta toisinkin voi käydä. Koululiikunnassa tulisi kehittää taitoja, ja jättää keskinäinen vertailu vähemmälle.
Perheen yhteinen liikunta aktivoi
Perheen yhdessä harrastama liikkuminen vaikuttaa lapsen liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin lapsen kannustaminen liikkumaan tai vanhemman esimerkki oman liikuntaharrastuksen parissa.
Liikunta ehkäisee rintasyöpää
Syöpäjärjestöjen Roosa nauha -kampanja kehottaa tänä vuonna liikkumaan. Liikunta pienentää riskiä sairastua rintasyöpään ja vähentää myös muita syöpiä.
Lisää terveitä päiviä urheilijalle
Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntavammoja sattuu paljon, vaikka monet niistä olisi helppo ehkäistä.
Liikunta työtehtävien vastapainona
Teetkö fyysistä työtä? Vai istutko päivät paikallasi? Työn luonne vaikuttaa siihen, millaista liikuntaa kehomme eniten tarvitsee.
Miksi teini lopettaa liikunnan?
LIKESin selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnasta kertoo, että jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu liikuntaharrastuksestaan 15-19 -vuotiaana. Vain joka kymmenes heistä siirtyy muihin lajeihin.
Liikuntaa kolme varttia päivässä
Tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat liikuntaa keskimäärin 46 minuuttia vuorokaudessa. Nuoret liikkuvat enemmän kuin aikuiset.
Lasten liikkumattomuus on yleistä
Lasten tulisi liikkua vähintään 1 - 2 tuntia päivässä. Tämä on terveysliikunnan minimisuositus, johon vain osa lapsista yltää.
Kuinka lapsiin saisi liikettä?
Kouluikäisten liikkumismotivaatio syntyy harvoin pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Liikkumisen tulisi olla mielekästä ja kyetä tuottamaan iloa ja elämyksiä.
Liikunta auttaa masennukseen
Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa ja vähentää masentuneisuutta. Liikunnalla on myös sosiaaliset ulottuvuutensa.