Eurovaalit lähestyvät ja ehdokasasettelu kiihtyy. Suomella ja erityisesti meillä perussuomalaisilla on aito ja ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa koko Euroopan poliittiseen päätöksentekoon. Perussuomalaisten ehdokaslistalle on valittu 14 nimeä. Lista täydentyy kahteenkymmeneen ennen vaaleja. Tutustu ehdokkaisiin TÄÄLLÄ >
Lue lisää »
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on 27.11.2013 pitämässään tiedotustilaisuudessa esitellyt oman rakenneuudistuksia koskevan vaihtoehtonsa päälinjat. Perussuomalaisten rakenneuudistuspaketti tähtää valtiontalouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Vaihtoehtomme teesit ovat työ ja talouskasvu. Perussuomalainen ratkaisu Tavoite Vaikutus kestävyys- vajeeseen [% BKT:stä] Talous Julkinen talous: Perussuomalaisten Suomen palvelukunnat -ohjelma Viiden vuoden suoja-ajan tarkastaminen Tehtävien uudelleenjako valtion ja kuntien välillä Uusi malli kehitysavun rahoittamiseksi Maahanmuuttopolitiikan järkevöittäminen Palvelutuotannon tuottavuus + 0,5 %. Kuntasektorin säästöt ja tehostus 1 mrd. -2,0 % Talouskasvun edellytykset: Energiapolitiikkaan täyskäännös Eurooppa-politiikan päätavoitteeksi kansallisen edun puolustus Yrittäjyyden kannusteiden parantaminen ”Yhden luvan ja luukun Suomi” (luvat, valitukset) Radikaalien teknologioiden mahdollisuuksien hyödyntäminen Omistajaohjauspolitiikka passiivisesta aktiiviseksi Pakkoruotsin poisto Tuotantopotentiaali +2,5 % -1,0 % Työ Työllisyys: Välittävä sosiaaliturva Sosiaaliturvan yksinkertaistamien ja tuloloukkujen purku Oppisopimuskoulutukseen vahva panostus Työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeratkaisu Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistaminen Eläkemaksujen ikäporrastus Yli 63-vuotiaiden verokannustin Työllisyysaste 75 %:iin. Työurat + 2 vuotta -1,7 % Yhteensä -4,7 % TALOUS Julkinen talous Perussuomalaisten ”Suomen palvelukunnat – ohjelma” SOTE-uudistus toteutetaan perussuomalaisten Suomen palvelukunnat -ohjelman perusteella. Palvelukunnat-ohjelma perustuu peruskunta–piirikunta-pohjaiseen järjestämismalliin, jossa peruskunta on keskeinen vaikuttaja ja piirikunta vastaa peruskuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämisestä. Peruskunnilla on laaja yleinen toimiala. Lisäksi ne omistavat piirikunnan, jonka järjestämisvastuulle siirretään koko terveydenhuolto sekä mahdollisesti osa sosiaalipalveluista. Sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta, vaan ne jatkavat itsenäisinä oikeushenkilöinä piirikunnan nimellä. Perussuomalainen malli ei sisällä kytkentää kuntarakenneuudistukseen. Tehtävien uudelleenjako valtion ja kuntien välillä Julkisten palveluiden tehtäväjakoa kuntien ja valtion välillä tarkastellaan kriittisesti. Selvitetään, mitkä tehtävät on järkevää hoitaa kunnissa ja mitkä antaa valtion hoidettavaksi. Esimerkiksi toimeentulotuen sekä omaishoidontuen maksatus siirretään Kelan hoidettavaksi. Kelan mahdollisuuksia kasvattaa rooliaan julkisen sektorin ICT-toimijana kartoitetaan. Viiden vuoden suoja-ajan tarkistaminen Perussuomalaisten mielestä henkilöstön irtisanominen ei ole ensisijainen tapa karsia hallintokuluja. Katsomme kuitenkin, että kuntaliitosten yhteyteen säädettyä erityistä viiden vuoden irtisanomissuojaa tulee purkaa tarpeettomien johtavien virkamiesten osalta. Tällä menettelyllä pääsemme esimerkiksi ketjutuksen luomista ongelmista eroon. Maahanmuuttopolitiikan järkevöittäminen Kiintiöpakolaisten määrä sopeutetaan yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Jos julkisia menoja ja palveluita leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava. Apua tarvitsevia ja hädänalaisia pyritään ensisijaisesti auttamaan heidän kotimaassaan tai lähialueilla. Turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyä tiukennetaan ja turvapaikkahakemusten käsittelyä ja kotouttamista tehostetaan. Tavoitteeksi tulee ottaa se, että turvapaikkahakemuksen käsittely kestäisi korkeintaan 90 vuorokautta. Valtion on otettava täysimääräisesti kannettavakseen pakolaisista kunnille aiheutuvat kustannukset. Uusi malli kehitysavun rahoittamiseksi Perussuomalaiset julkaisevat myöhemmin kehitysapurahastomallin, jonka tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten sitoutumista kehitysapuun ja samalla pienentää valtion budjettirasitusta. Uuden mallin muita keskeisiä päämääriä ovat muun muassa avun perillemenon tehostaminen sekä konkreettisten tulosten lisääminen ja kehitysavun rahoituspohjan laajentaminen. Talouskasvun edellytykset Energiapolitiikkaan täyskäännös Energiapolitiikan perustaksi otetaan kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Energiaomavaraisuuttamme on pyrittävä nostamaan nykyisestä noin 30 %:sta vähintään 50 %:iin, jotta energiakauppataseemme noin 7 miljardin alijäämää saadaan supistettua. Energiaintensiivisen vientisektorimme kilpailukyky turvataan energiaverotusta alentamalla ja Windfall-veron kaltaiset järjettömyydet perumalla. Kotimaisen bioenergian kuten turpeen ja puuhakkeen verotus ja tuet palautettaan vuoden 2012 tasolle ja uusien turvesuolupien käsittelyä nopeutetaan. Energiainvestointeihin liittyviä luvitus- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan. Hajautettuun pienenergiatuotantoon ja älykkääseen sähköverkkoon kohdennetaan tuntuvia lisäpanostuksia, jolloin muun muassa maatiloilla syntyvää ylimääräistä sähköä voidaan myydä valtakunnan verkkoon. Energiapoliittisten tavoitteiden tukemisessa suositaan syöttötariffien sijaan investointitukia. Eurooppa-politiikan päätavoitteeksi kansallisen edun puolustus Direktiivien ja kansainvälisten sopimusten ennakkovalmisteluun tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän, jotta rikkidirektiivin kaltaisia lapsuuksia ei enää pääse tapahtumaan. Yhteistyötä etujärjestöjen kanssa...
Lue lisää »
