Neuvoa-antavat
Päihdetyötä tekeville

Etusivu > Ajankohtaista > Kentällä tapahtuu > Kentällä tapahtuu 2012 > Alkoholinkäytön riskirajat eivät ole samat kuin turvarajat

Alkoholinkäytön riskirajat eivät ole samat kuin turvarajat

 

viinilasiVuonna 1992 julkaistiin Lääkärilehdessä alkoholin suurkulutuksen riskirajat. Rajat asetettiin silloin tasolle, jolla tutkimusten mukaan alkoholin aiheuttamat sairaudet alkoivat selkeästi lisääntyä. Samalla haluttiin asettaa rajat kerralla luodulle alkoholimäärälle.

Rajoja tarvittiin, koska terveydenhuolto kaipasi perusteluja alkoholinkäytön neuvonnalle. Selkeät tutkimukseen perustuvat riskirajat olivat vastaus tähän tarpeeseen. Riskirajat ylittävä kulutus edellyttää potilaan neuvontaa.

Alkoholinkäytön suurkulutuksen riskirajat annoksina (á 12 g) keskikokoiselle terveelle naiselle ja miehelle


KerrallaViikossa

nainen

5

16

mies

7

24

Neuvontaa edellyttävä riskikäyttö, jos

  • kertakäytön raja ylittyy viikoittainen

  • viikkorajat ylittyvät jatkuvasti useamman viikon ajan (päivittäin juovilla miehillä raja on n. 3-4 ja naisilla 2-3 annosta päivässä).

Suurkulutus-termi on ongelmallinen

Kun rajat asetettiin, valittiin tietoisesti termiksi suurkulutus. Ongelmaksi muodostui, että termi ei erottele alkoholiriippuvaisia henkilöitä ja niitä, joilla on vasta riski saada haittoja. Riskiryhmään kuuluva hyötyy mini-interventiosta eli alkoholinkäytön lyhytneuvonnasta, mutta alkoholiriippuvaiset tarvitsevat laaja-alaisempaa hoitoa.

Riskirajat eivät ole terveyshaitattoman kulutuksen rajat

Terveydenhuoltoon tarkoitetut riskirajat on koettu ongelmalliseksi väestölle tiedottamisessa. Monissa eri viestintävälineissä ja yhteyksissä on toisteltu riskirajoja ja usein unohdettu samalla tähdentää, että kysymyksessä eivät ole riskittömän kulutuksen rajat.

Rajat alittavalla kulutuksellakin voi tulla terveyshaittoja. Ihmisten reagointi alkoholiin on myös yksilöllistä, toiselle haittoja tulee vähäisemmällä kulutuksella kuin toiselle.

Joissakin maissa käytössä vähäisen riskin rajat

Riskirajojen ongelmallisuus on aika ajoin nostanut keskustelua siitä tarvittaisiinko uudenlaisia vähäisen riskin rajoja, jotka olisivat riskirajoja alhaisemmat. International Center for Alcohol Policies (ICAP) kerää sivuilleen eri maiden käytössä olevia juomisrajoja.

Joissakin maissa on käytössä ns. vähäisen riskin rajoja (low risk, sensible drinking), joiden noudattaminen merkitsee, että riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni. Suomessa käytössä olevat suurkulutuksen riskirajat ovat merkitykseltään erilaiset, koska niillä osoitetaan hoidon tarpeen rajoja.

Riskeissä eroteltavissa suhteellinen ja absoluuttinen riski

Kun riskirajoista päätetään, samalla päätetään, minkälainen riskin suureneminen on merkittävää. Päätöstä tehtäessä voidaan tarkastella suhteellista tai absoluuttista riskiä.

Suhteellinen riskiluku ilmaistaan useimmiten riskisuhteena (relative risk, RR) Suhteellinen riski 1,0 tarkoittaa, että altiste (tässä alkoholi) ei muuta riskiä. Suhteellinen riski 1,3 tarkoittaa altistuksen lisäävän riskiä 30 % ja riskisuhde 2,0 tarkoittaa riskin lisääntymistä 100 %.

Kun kyseessä on harvinainen tila, suhteellisen riskin on oltava suurempi kuin 2, jotta sillä olisi kansanterveydellistä merkitystä.

Absoluuttinen riski eli ilmaantumistaajuus kuvaa kansanterveydellistä riskiä paremmin kuin suhteellinen riski, koska se riippuu perusriskistä eli taudin yleisyydestä.

Naisten rintasyövän suhteellinen ja absoluuttinen riski sekä NNH 80 ikävuoteen mennessä

 Alkoholiannosten määrä päivässä
 1234
Suhteellinen riski %6,814,822,731,8
Absoluuttinen riski %0,61,32,02,8
NNH167775036

NNH = Number Needeed to Harm: Kuinka monen naisen on juotava kyseinen alkoholimäärä, jotta yksi saisi rintasyövän.

Juominen voi olla joillekin riski jo pienillä annoksilla

Rintasyöpäesimerkki osoittaa, että alkoholin aiheuttamien sairauksien kohdalla on vaikea määrittää ehdotonta riskikäytön rajaa. Juominen voi olla riski joillekin jo pienillä annoksilla, mutta kenelle sitä emme tiedä.

Yleisen tiedon soveltaminen yksittäistapauksiin vaatii taitoa

Terveydenhuollossa vaaditaan taitoa siinä, että osataan soveltaa yleistä tietoa yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Kun asiakkaiden alkoholinkäytön tilannearvioita tehdään säännöllisesti, tällainen taito myös karttuu.

Riskikäytön rajat ovat sellaisenaan käyttökelpoisia sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla ei ole muita asiaan vaikuttavia sairauksia tai lääkityksiä. Jos asiakkaalla on ilmeisiä terveyshaittoja jo alhaisemmilla käyttömäärillä, rajoja ei tule soveltaa sellaisenaan.

Riskirajat edelleen käyttökelpoisia

Jo 20 vuotta käytössä olleet rajat ovat nykyinen tutkimustietokin huomioiden käyttökelpoiset ja ajanmukaiset. Rajat ovat myös Käypä hoito -suosituksen linjauksien mukaisia. Nykyisin käytössä olevilla rajoillakin terveydenhuollon tehtäväksi jää neuvoa useita satoja tuhansia suomalaisia.

Riskirajoja ei kuitenkaan saa esittää turvarajoina. Kansalaisviestintään on aina liitettävä mukaan reunaehdot joiden mukaan rajat on laadittu.

Jaana Miettinen
päätoimittaja

Juttu perustuu artikkeliin:
Kaija Seppä, Mauri Aalto, Kalervo Kiianmaa: Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi? - muuttuvatko neuvontarajat (pdf). Suomen Lääkärilehti 37/2012 vsk 67. (Vaatii lukuoikeuden)

Käypä hoito -suositukset Käypä hoito -suositukset

Alkoholiongelmaisen hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 7.2.2011.

Huumeongelmaisen hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 5.9.2012.

Juomarajat eri maissa Juomarajat eri maissa

Drinking Guidelines. International Center for Alcohol Policies (ICAP)