kirjallisuus - kuvataide - näyttämö/elokuva - juuret
 

OULUNKYLÄN TÄHDET

Varmasti Suomessa tunnetuin Oulunkylän edustaja on Tapio Rautavaara (1915-1979), urheilija, elokuvanäyttelijä, viihdetaiteilija ja säveltäjä. Hän kävi syntymässä Pirkkalassa (nyk. Nokia), mutta aivan poikasena hän tuli äitinsä kanssa asumaan Oulunkylään. Hänen patsaansa (kuvanveistäjä Veikko Myller) paljastettiin kesällä 2000 Oulunkylän rautatieaseman läheisessä puistossa. Hän asui Teinintiellä rakentamassaan omakotitalossa.

Lähes jokaiselle on levyraadista tuttu Oulunkylän Pop/Jazz-musiikkiopiston perustaja Klaus Järvinen (1936), joka tuli Oulunkylään musiikinopettajaksi. Oulunkylän yhteiskoulu oli 60-luvulta lähtien myös popmusiikin tyyssija. Mm. Raittisen veljekset Eero ja Jussi olivat koulun oppilaita (asuivat Kalliossa). Teiniliiton aktiivisina vuosina järjestettiin paljon teinibileitä bändin säestyksellä useissa Helsingin oppikouluissa, ja yleensäkin popmusiikin ja nuorisokulttuurin merkitys lisääntyi. Rehtori ja opettajat suhtautuivat positiivisesti näihin harrasteisiin, sillä oppimistulokset olivat helsinkiläiskoulujen kärkeä. 

Klaus Järvinen alkoi opettaa musiikkia OYK:ssa 60-luvun puolivälissä ja samalla perustettiin erilaisia orkesterikokoonpanoja. Ison bändin tyyli oli 1960-luvulla  tijuana-vaikutteista rytmimusiikkia. Big Band-toiminta osoittautui monille 70-80-lukujen jazzin soittajille tärkeäksi koulutusväyläksi, mutta "Klasun" kannustavuus oppilaita kohtaan on erityisesti  mainittava menestyksen oleelliseksi tekijäksi.  Eräs aktiivisista ja Klasuakin  inspiroivista oppilaista oli Upi Sorvali, joka oli tulevan opiston (sittemmin konservatorion) kuvioissa mukana aina kuolemaansa saakka. Klaus ja hänen puolisonsa, Seija Järvisen peräänantamattomuus johti siihen, että opisto perustettiin 1971, ja se aloitti yhteiskoululla seuraavana vuonna. Opisto sai hankittua tilat Seurahuoneelta, jonne se muutti vuonna 1985 , ja se siirtyi Arabianrantaan vuonna 1995. Konservatorion käyneiden menestyksekkäiden ammattimuusikoiden lista on pitkä. 

Tällä hetkellä kansainvälisesti tunnetuin Oulunkylän kasvatti on Ville Valo yhtyeestä Him (perustettu Oulunkylässä vuonna 1995). Hän ei ole kuitenkaan yhtyeen ainoa oulunkyläläinen. Mikko Paananen "Mige" syntyi taitelijaperheeseen Oulunkylässä. Hänen isänsä soitti Helsingin kaupunginorkesterissa ja äiti on näyttelijä ja kuuluisaa Elstelän-teatterisukua. Lapsena Mige sai kuulla tarpeekseen klassista musiikkia ja päättikin suuntautua aivan toisaalle. Peruskoulun jälkeen hän kävi Sibelius-lukion. Valkolakin saamisen jälkeen Mige soitti Villen kanssa perustamassaan ensimmäisessä Himissä, joka kaatui kun hänen oli astuttava armeijan harmaisiin.  Lisäksi mm. Joonas Merikanto kuuluisasta taitelijasuvusta on soittanut Ville Valon kanssa paikallisessa punkbändi Aurorassa.

Ultra bra -yhtye muistetaan vielä hyvin, vaikka se lopetti jo vuonna 2001. Eräs sen jäsenistä oli Joel Melasniemi. Musiikillista jatkoa hiukan eri muodossa tarjoaa yhtye Scandinavian Music Group. Joel Melasniemi on yhtyeen kitaristi, mutta myös sen pääasiallinen säveltäjä. Joel Melasniemi on myös Mauron Maiden -yhtyeen kitaristi.

Mediassa ja hittilistoilla tuttujen nimien lisäksi Pop & Jazz konservatorion kasvattien ogelilaiseen ykköskaartiin kuuluu monilahjakkuus - kitaristi Jarmo Saari. Vuonna 1990 Jarmo Saari lähti opiskelemaan Oulunkylän Pop & Jazz -konservatorioon. Vuonna 1992 hän siirtyi Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle, jossa hän opiskeli säveltämistä ja kitaraa. Vuonna 1999 hän valmistui jazzsävellyksen maisteriksi. Muusikkona olon lisäksi hän on eri kokoonpanoille ja eri tyylilajeissa tuottanut, säveltänyt, sovittanut ja levyttänyt musiikkia. Vuonna 2006 Saari ryhtyi esittämään säveltämiään omia ja suomalaisten runoilijoiden tekstejä duossa "Trubamolli". Duon toinen jäsen on Suomen Kansallisoopperan harpisti Laura Hynninen. [kuva 2009]

Vanhempia oulunkyläläisiä muusikoita ovat Reijo Taipale (1940), Vieno Kekkonen (1934), Reijo Kallio (1932), Erik Lindström ja säveltäjä ja sanoittaja Lauri Jauhiainen (1925-2003). Vanhemmilta vuosilta joku muistaa Rafu Ramstedtin ja Matti Jurvan. Lavatanssiperinnettä on ollut pitkin Helsinkiä kun paikalliset vpk:t, työväenyhdistykset ja seurat ovat rahoittaneet toimintaansa tansseilla ja niiden ohessa olevilla buffeteilla. Pikkukosken lava sijaitsi aivan Veräjälaakson tuntumassa (nykyisen jokerilinjan vieressä) uimarannalle vievän tien varrella.  

Viihteen ja taiteen välimaastossa ovat harmonikkataiteilijasisarukset Merja ja Petri Ikkelä. Heidän isänsä on kansanmuusikko Rolf Ikkelä, ja äiti Kerttu Ikkelä, joka on kuuluisa valmistamastaan yli 140 pienois-kansallispuvun kokoelmasta. Merja Ikkelä on harmonikkataiteilija, pianisti, säveltäjä ja sovittaja, sekä toiminut harmonikansoiton opettajana Espoon musiikkiopistossa ja Helsingin konservatoriossa sekä vapaan säestyksen ja harmonikansoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1978.  Petri Ikkelä toimii nykyisin freelancer- muusikkona, musiikin opettajana, sovittajana, säveltäjänä sekä kapellimestarina erilaisissa kokoonpanoissa viihteen, klassisen ja kansanmusiikin alueella. Petri Ikkelän pioneerityö argentiinalaisen tangon ja siitä vaikutteita ottaneen uuden suomalaisen tangon parissa on ollut erityisen merkittävää. Niinpä hän onkin tuonut suomalaiseen musiikkiin uusia kansainvälisiä sävyjä, ja yhdistyneenä perinteeseen luonut mielenkiintoisia ulottuvaisuuksia nautittavaksi kaikille musiikin parissa viihtyville. 

Taidemusiikkia edustavat Okko Kamu, joka nykyisin asuu Thaimaassa, ja nykymusiikin säveltäjä Kalevi Aho, sekä Kansallisoopperan ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja (1/2008-7/2011)  Mikko Franck (1979). Nimekkäitä laulajia: Oopperalaulaja (tenori),  aktiiviuraansa lopettanut Raimo Sirkiä (1951). Upea oopperaääni (basso cantante) on Veli-Pekka Väisäsellä, joka esiintyy Kansallisoopperassa. Sopraano Laura Pyrrö on konsertoinut ympäri Suomea niin pianistien kanssa kuin useiden eri kuorojen ja orkestereiden solistina. 

Aho, Kalevi
Franck, Mikko 1979
Ikkelä Merja 1955
Ikkelä Petri 1965
Jauhiainen Lauri 1925-2003

 

Kallio Reijo 1932
Kamu Okko 1946
Kekkonen Vieno 1934
Kettunen Maria  
Klimenko Viktor 1942
Lepola Hannu (Rajaton)
Lindström Erik 1922
Melasniemi Joel 1975

Pyrrö, Laura 1978
Rautavaara Tapio 1904-1979
Sallamaa Satu 1967
Sirkiä Raimo 1951
Taavitsainen Marita 1968
Taipale, Reijo 1940
Väisänen Veli-Pekka

HEILANI ON KUIN HELLUNTAI... 
...TAAS LEIVOSET ILMASSA LEIKKIÄ LYÖ...

Tuttuja laulujen sanoja. Ne on runoillut Larin-Kyösti (Larson, Karl Gustaf (1873-1948), joka eli viimeiset 37 vuottaan Oulunkylässä. Hänen muistolleen on nimetty kaksi katua täällä. Hänellä oli yhteyksiä oulunkyläläisessä taiteilijayhteisössä ja sen lisäksi hän oli mm. Eino Leinon hyvä ystävä.

Muita Oulunkylään liittyviä kirjailijoita on virolainen Friedebert Tuglas (1886-1971), muutaman merkittävän lapsuusvuoden täällä asunut Tito Colliander (1904-1989) ja Oiva Paloheimo (1910-1973). Viimeksi mainittu asui ensin Larin-Kyöstin Suomen Kirjailijaliitolle testamenttaamassa talossa ja myöhemmin Mäkitorpantie 40:ssä. Kirjailijatalossa asui myöhemmin kirjailijat Eino Säisä, Caj Westerberg ja lopuksi Daniel Katz. Katz on pysytellyt viime vuosina tuotteliaana ja hulvattomana proosanikkarina.
 
Kirjailijatalo oli sinänsä melko arvoton, mutta tontin arvo oli noussut, ja myytyään sen kirjailijaliitto hankki uuden talon Larin-Kyöstin syntymäkaupungista Hämeenlinnasta. Nykyisin paikalla on tiilitalo.  Joel Lehtonen ei asunut Oulunkylässä, mutta kirjoitti muutamassa romaanissaan selvänäköistä satiiria Oulunkylästä ja sen asukkaista.

Jari Tervo on asunut Oulunkylässä vuosituhannen alusta vuoteen 2005 saakka. Tuona aikana hän kirjoitti mm. historiaan perustuvia romaaneja "Myyrä" ja "Ohrana" sekä tv-sarjaa/ kirjaa "Mogadishu Avenue" ja "Moska". Tiettävästi kukaan oulunkyläläinen ei ole päätynyt hänen romaaniensa henkilögalleriaan.
 
Runoilija-kirjailija Jyrki Kiiskinen on asunut monet vuodet Oulunkylässä, mutta kävi asumassa naapurikaupunginosassa Pakilassa. Syksyllä 2013 häneltä ilmestyi romaani "Jonglööri", ja sitä ennen runoteos "Onnenpyörä".
 
Liisa Marjatta Järvinen niinikään on oulunkyläläisiä ja hän on vaikuttanut Oulunkylän asukkaiden yhteisössä aktiivisesti mm. pappina. Tammikuussa 2009 häneltä ilmestyi romaani "sisar vesi, veli tuuli"
 
Eläkepäivänsä lopun Oulunkylässä vietti  Kyllikki Villa, jolta ilmestyi tasaiseen tahtiin päiväkirjoihin perustuvia kirjoja. Kyllikki Villa teki suuren läpimurtonsa merimatkakirjallaan vuonna 2004. Kääntäjänä ja kirjoittajana hänellä oli ennestään pitkä ura,  ja julkaistuja runojakin on aika liuta. 
 
Viime vuosina aktiivinen oulunkyläläiskirjailija on Katri Tapola, jolta pitkien lastenkirjojen sarjojen ohessa on vuonna 2013 ilmestynyt lyhytproosaa "Mahdottomuuksien rajoissa - matkakirja"

Oulunkyläläinen on myös Katri Tapolan sisar Päivi Tapola, jolla on monipuolinen kirjallinen tuotanto. Syksyn 2007 teos "Kenraalien kirjeet" on Päivi Tapolan toinen sotahistorian alaa koskeva teos. Aiemmin on ilmestynyt hänen isoisänsä jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämäkerta. Päivi Tapolan esikoisromaani "Kuilu" ilmestyi vuonna 1985. Hän on kirjoittanut esseitä, novelleja ja kulttuuriaiheisia artikkeleita useisiin merkittäviin lehtiin. Syksyllä 2013 ilmestyi Yhdessä Mikko Karjalaisen kanssa kirjoitettu "Mannerheimin haastaja. Kenraali Harald Öhquist".

Colliander, Tito 1904-1989
Järvinen Liisa Marjatta
Katz Daniel 1938
Kiiskinen, Jyrki 1963
Larin-Kyösti 1873-1948
Liehu Rakel 1939

Paloheimo Oiva 1910-1973
Pääskylä Terhi 1979
Sinervo Elvi 1912-1986
Tapola Katri
Tapola, Päivi
Tervo Jari 1959

Tuglas Friedebert 1886-1971
Tynni Aale 1913-1997
Villa Kyllikki 1923-2010
Westerberg Caj 1946

TAITEILIJATALOT OVAT TUONEET PALJON TAITEILIJOITA OULUNKYLÄÄN

Suomen Taiteilijaseura hankki Oulunkylästä Mikkolantieltä entisen koulurakennuksen, jonne vuodesta 1956 lähtien sijoittui asumaan ja / tai työskentelemään 14 perhettä tai taiteilijaa. Runsaat 50 ehti asua talossa 20 vuoden aikana ja sen jälkeen talo purettiin. Asukkaat siirtyivät uudempaan rivitalojen kokonaisuuteen vuonna 1976 Henrik Sohlbergintielle 16 perheen ateljeetaloihin. Taideopiskelijoiden asuntona on ollut myös idyllinen vanha puinen kansakoulu, jonka asuntorakennus paloi vuonna 2003. Taitelijatalosta mainittakoon sen rakentamiseen vaikuttanut professori Erkki Koponen (1899-1996), jolla oli mittava ura taiteilijana, taideopettajana, Taide-lehden päätoimittajana ja eri taidetoimikuntien jäsenenä, ja jonka kuvituksia moni muistaa Ollin pakinoista. 
Lue lisää vanhasta taiteilijatalosta ja sen asukkaista. Katso taiteilijaluettelo

Kuuluisia Oulunkylässä asuneita kuvataiteilijoita on eläinpatsaista tunnettu Jussi Mäntynen  (1886-1978), jonka Mesikämmen muurahaispesällä on antanut nimen Kallion Karhupuistolle, sekä Åke Mattas (1929-1962), Eero Nelimarkka (1891-1977) ja Rolf Sandqvist (1919-1994, Vappu Jurkan puoliso). Nykyisen Henrik Sohlbergintien taiteilijatalon asukkaista mainittakoon Mauri Heinonen (1926-) ja Erkki Kannosto (1941-) sekä Antero Toikka (1954), Töllinmäessä asui Mauri Favén (1920-2006). Kuvanveistäjä Kaarlo Haltia (1863-1938), jonka palkittu Aino-patsas on Ateneumissa, on vanhemman taiteilijayhteisön edustaja, joista lisää täällä. 

Helsingin Kaupungin tavoitteena on lähitulevaisuudessa nostaa Itsenäisyydenpuiston hoitotasoa. Siinä yhteydessä on puiston kehittämisestä kiinnostuneiden luovien ihmisten keskuudessa syntynyt ajatus tehdä puistosta asukkaiden ehdoilla toimiva taidepuisto, joka omalla tavallaan ilmentäisi myös maamme itsenäisyyden taivalta. Viitteitä tulevasta siellä voisi olla nähtävissä jo vuoden kuluttua ja täyteen mittaan taidepuisto kasvaisi itsenäisyytemme satavuotisjuhliin.  Tässä vaiheessa rahoitusasiat ovat keskeneräisiä, mutta pari Antero Toikan teosta siellä on; kuvan esittämä vuonna 2005 pystytetty 3,4 metriä korkea äänirauta ja puiston itäosassa metalliputkista koottu ympäristöteos "Aurinkotila" vuodelta 2006. 

LAAJA LUETTELO OULUNKYLÄSSÄ JA SEN TAITEILIJATALOISSA VAIKUTTANEISTA / VAIKUTTAVISTA TAITEILIJOISTA TÄSSÄ

NÄYTTELIJÖITÄ JA ELOKUVAN TEKIJÖITÄ OULUNKYLÄSTÄ

Teatterin näyttämöllä ja elokuvissa ovat esiintyneet mm. oulunkyläläiset Nanny Westerlund-Serlachius (1895-1989), joka asusti alueen vanhimpiin kuuluvassa puutalossa Kantakyläntie 4:ssä, ja Vappu Jurkka (1927-2012) jäi eläkkeelle vuonna 1994. Hän oli useasti senkin jälkeen  näyttämöllä. Eräs suosituimmista esityksistä on "Kaksinaista" yhdessä Riitta Elstelän kanssa, jota esitettiin noin 300 kertaa. Vappu Jurkalla on ollut 15 filmiroolia. Oulunkylästä hän muutti muutamia vuosia ennen kuolemaansa.  - Vappu jurkka muistelee Ylen elävässä arkistossa

Nimekäs näyttelijä Joel Rinne (1897-1981) on myös asunut Oulunkylässä

Kati Outinen, Riitta Havukainen, Kari Heiskanen, Sara Paavolainen, Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi ovat asuneet ja osa heistä asuu vieläkin Oulunkylässä.

Nuoria oulunkyläläisnäyttelijöitä ovat Vilma Melasniemi   ja  Karoliina Vanne. Wilma Melasniemi näytteli  tv-sarjassa Poikkeustila, joka esitettiin vuonna 2007. Karoliina Vanne esitti lottaa elokuvassa "Lupaus" vuonna 2005. Filmin ohjaaja on Ilkka Vanne.  

Halkola Kristiina 1945
Havukainen Riitta 1965
Heiskanen Kari 1955
Jurkka Vappu 1927-2012

Laaksonen Hannele 1950
Melasniemi Eero 1942
Melasniemi Vilma 1973
Outinen Kati 1961
Paavolainen Sara 1959

Salminen Eppu 1965
Suominen Tapio 1946
Vanne Ilkka 1946
Westerlund-Serlachius Nanny
 1895-1989

OULUNKYLÄN VARHAISEMPIA TAITEILIJOITA

Oulunkylään oli muodostunut taitelijayhteisö, osittain huvila- ja terveyskylpyläkulttuurin ympärille 1800-luvun loppupuolella. Oulunkylä oli näihin aikoihin kaukainen käsite Helsingin keskustasta, jonne kuitenkin pääsi helposti junalla. Åggelby Societetshusetissa" eli "Oulunkylän Seurahuoneella", jolla oli 1. luokan ravintolaoikeudet, jousiorkesterit soittivat aamuun asti ja valkotakkiset miestarjoilijat kantoivat pöytään ruokia ja juomia, ja eikä siinä huminassa muistettu edes taskukelloa liivintaskusta paljoakaan vilkaista. Ilmapiiri oli varsin kansainvälinen siellä puhuttujen kielten perusteella: ruotsi, venäjä, ranska, saksa ja suomi.

1900-luvun alussa, tosin ei laajalti tunnettuja, olivat veljekset Albin ja Oskar Krabbe, kumpikin maalareita ja näyttelijöitä. 1910-luvun näyttelijöitä olivat Axel ja Sigried Precht ja Anton Frank, ensimmäisen suomalaisen operettiteatterin perustaja. Anne-Charlotte Winter ( 1904-2001) oli suomalaisen oopperan ensimmäisiä kansainväisiä sopraanoja. Hänet kiinnitettiin Berliiniin ja Nordhauseniin. Lyhyt asumishistoria Oulunkylässä oli myös säveltäjä Toivo Kuulalla, hän on jonkin aikaa asunut Fazerin huvilassa. 
 
Merkittävin kulttuuriyhteisöä ylläpitävä suku Oulunkylässä oli Ålanderit. Freka ( Fredrik Gabriel) Ålander, kuvittaja ja mainospiirtäjä (1883-1937) ja taustalla hänen neljä sisartaan oli aktiivinen Oulunkylää koskevissa hankkeissa ja seuraelämässä. Piiriin kuuluivat Friedrich Tuglas, Virosta pakolaisvuosikseen Suomeen siirtynyt Viron kirjakielen perustaja, joka asui Ålanderien talossa, kuvanveistäjät Kaarlo Haltia, Mikko Hovi, Jussi Mäntynen ja Mauno Oittinen, taidemaalarit J. W. Mattila, Kaapo Virtanen ja Alf Danning, ja runoilijoiden edustajina Larin Kyösti, Eino ja Kasimir Leino. Leinot eivät asuneet  Oulunkylässä, mutta heillä oli läheiset ystävyyssuhteet täkäläisiin taiteilijoihin muutenkin kuin Seurahuoneen tarjoilujen merkeissä

Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta sarjakuvataiteen klassikko Pekka Puupää on Oulunkylässä asuneen Ola Fogelbergin (1894-1952) luoma hahmo, jota on julkaistu 33 kokoomakirjana ja myös suosittuina elokuvina 1950-luvulta lähtien sekä lavaesityksinä jo 1920-luvulta lähtien.  

Mattila J. W. 1884-1959
Mäntynen Jussi1886-1978
Oittinen Mauno 1896-1970
Ramstedt Rafael 1888-1933
Somersalo Jaakko 1916-1966