Junior MasterChef Ida O’Mahoney

Kokkauksen ihmelapsi

Juniorikokki Ida O’ Mahoney rakastaa ruokaa ja sen laittamista. Hyvän aterian valmistaminen on hänelle rakkaudenosoitus, jonka kohteena ovat perhe ja ystävät.

 

Olipa kerran pieni tyttö, joka asui maatilalla. Maalaiselämä

opetti tytön arvostamaan luontoa ja sen antimia – tilalla kun suurin osa ruuan raaka-aineista tuli omasta kasvimaasta ja itse kasvatetuista eläimistä. Tyttö söi pienestä pitäen kaikkea, mitä oli tarjolla ja maisteli ennakkoluulottomasti uusia makuja. Lieneekö maatilalla vietetyllä lapsuudella tai kaikkiruokaisuudella jotakin tekemistä sen kanssa, että vähän isompana tyttönä Ida O’Mahoney, 13, voitti television Junior Master- Chef -kilpailun. Se ainakin on varmaa, että Ida rakastaa ruokaa ja nauttii kokkaamisesta.

 

Irlantilaisen isän ja suomalaisen äidin tytär vietti kahdeksan ensimmäistä vuottaan Irlannissa, sitten perhe muutti Merimaskuun. Edelleen herneet, tomaatit, yrtit ja muut saadaan omasta maasta. Ruuanlaiton salat hänelle ovat opettaneet “vanhemmat, telkkari, kirjat ja netti”.

 

Kokkikilpailun voitto toi Idan elämään aikamoista haipakkaa: lehtihaastatteluja ja kokkauskeikkoja, jopa matkan Hongkongiin, jossa Suomen ja Australian Junior MasterChef -voittajat kilpailivat keskenään.

 

Me halusimme osan tästä kokkauksen ihmelapsesta ja esitimme Idalle 15 väittämää ruuasta ja vähän muustakin.

 

Rakastat ruokaa.

– Kyllä! Aina sitä kuitenkin syödään, niin miksei tekisi hyvää ruokaa. Siitä kannattaa nauttia, ja ruokailu on se hetki, kun ollaan perheen kanssa yhdessä.

 

Lapsi voi oppia kokkaamaan yhtä hyvin kuin aikuinen.

– Todellakin voi. Täytyy vain olla se innostus, päättäväisyys ja halu onnistua.

 

Junior MasterChef -voitto teki sinusta julkkiksen.

– Omalla tavallaan joo. Jotkut tunnistavat kadulla ja on ollut aika paljon lehtijuttuja.

 

Oli helppoa pitää voitto salaisuutena siihen asti, kun ohjelma tuli ulos.

– Ei todellakaan. Joka ikinen kysyi, että voitiksä. Varsinkin kun parhaat kaverit kyselivät, oli tosi vaikeaa pitää salaisuus.

 

Suomessa pitäisi tehdä enemmän tosi-tvohjelmia, joihin lapset voivat osallistua.

– Se riippuu siitä, mitä ohjelmia. Ruokaan liittyvä on ok, mutta esimerkiksi muotijuttu on vähän pelottavaa. Myös tanssi ja laulu on ok.

 

Ida harrastaa myös pianonsoittoa ja näyttelemistä. Unelmiaan hän tavoittelee yksinkertaisella reseptillä: ”Tärkeintä on, että tekee juuri sitä, mistä tykkää ja pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.”

Sinä päätät, mitä teillä syödään.

– Ei. Jos teen itse, kysyn vanhemmilta, mitä haluaisitte tai kokeilen jotain uutta. Jos vanhemmat tekevät, syön aina, mitä on tarjolla.

 

Syöt joskus roskaruokaa.

– Kyllä sitä välillä tulee syötyä, jos on jossain kaverin kanssa eikä muuta ehdi. Meidän koulun lähellä on Hese, siellä tulee käytyä ehkä kerran kuukaudessa.

 

Kokkailusi jälkeen keittiössä riittää siivottavaa.

– Se riippuu siitä, mitä kokkaa – välillä joo, välillä ei.

 

Eineksistä ei saa hyvä ruokaa.

–Kyllä niistä ehkä saa, jos osaa, mutta meidän perheessä niitä ei kauheasti käytetä. Meillä tuskin on edes pakasteherneitä tällä hetkellä.

 

Unelmasi on perustaa joskus oma ravintola.

– Se on yksi unelma. Niitä on aika monta. Ruuanlaitto tulee varmasti olemaan harrastus ja arkipäivän juttu mun elämässä, mutta saa nähdä tuleeko siitä ammatti.

 

Kouluruoka kaipaisi uudistusta.

– Kyllä se on näinkin hyvä. Oikeastaan on vain muutama ruoka, mistä en tykkää. Kyllä

mä aina sen syön.

 

Haluaisit kokata Jamie Oliverille.

– Joo! Se olisi tosi jännää, tai ainakin tavata se.

 

Haluaisit syödä maailman parhaissa ravintoloissa.

– Se olisi tosi hienoa. Hongkongissa kävimme Mirror-nimisessä Michelin-ravintolassa. Siellä oli tosi hyvää ruokaa. Ravintolan omistaja, joka oli yksi kisan tuomareista, vei meidät ruokatorille, missä oli kilpikonnia ja sammakoita ja kaikkia mereneläviä. Se oli karmeaa, kun ne kilpikonnat tapettiin siinä syötäväksi.

 

Ystäväsi pyytävät sinua kokkaamaan heille.

– Joskus. Yhdessä kokataan, ja täällä meilläkin ollaan monta kertaa tehty ruokaa kavereiden kanssa.

 

Tie pojan sydämeen käy vatsan kautta.

– Joo. En mä tiedä. Onhan se eräänlainen rakkaudentunnustus, kun tekee jonkun ihanan

ruuan. Ihan kaikille, vaikka äidille ja isälle, kun ne tulee töistä.

 

Idan energisoiva hedelmädrinkki   (1 lasillinen)   1 mango   1 appelsiini   1 dl tyrnimarjoja   loraus limemehua koristeeksi limesiivu ja tyrnimarjoja