Erityisen herkkä ihminen huomaa paljon sellaista, mitä vähemmän herkkä ei huomaa. Hän havainnoi tarkasti sekä ympäristöään että sisäistä maailmaansa. Tällainen ihminen on usein luova, tunnollinen, empaattinen ja intuitiivinen.
Tuntosarvet koholla hän aistii muidenkin tunteita, mutta kuormittuu hälystä, kiireestä ja väenpaljoudesta. Suuri informaation määrä alkaa helposti tuntua kuormittavalta.
Työpäällikkö Erja Manninen helsinkiläisestä Veljekset Lehtinen Maalausliikkeestä on erityisherkkä. Lopullisen vahvistuksen omasta persoonallisuustyypistään hän sai luettuaan psykologian tohtori Elaine N. Aronin vastikään suomennetun klassikkoteoksen Erityisherkkä ihminen.
”Se oli vapauttavaa. En olekaan viallinen tai muita huonompi, vaikka en kestä yhtä paljon kuin muut ja tarvitsen enemmän aika palautumiseen.”
Aron on kehittänyt termin HSP (Highly sensitive person) kuvaamaan aisti- ja tunneherkkiä ihmisiä, jotka reagoivat tavallista voimakkaammin sekä ulkoisiin että sisäisiin ärsykkeisiin. Tällaisia ihmisiä arvioidaan olevan noin viidennes väestöstä.
”Synnynnäinen taipumus johtuu tavallista herkemmin reagoivasta hermojärjestelmästä”, stressin hallintaan ja työhyvinvointiin erikoistunut psykologi Heli Heiskanen kertoo. Hän järjestää Herkkyytesi voima -peruskursseja itsensä erityisherkiksi kokeville sekä kouluttaa eri alojen ammattilaisia tunnistamaan ja tukemaan erityisherkkiä työntekijöitä.
Kun tunnistaa oman herkkyytensä, siitä voi tulla vahvuus. Parhaimmillaan herkkyys toimii vastavoimana parkkiintuneemmalle asenteelle. Rakennusalaa ei helposti miellä erityisherkälle sopivaksi työpaikaksi: ronski huumori lentää, eikä käytös ole yhtä kohteliasta kuin sisäsiistissä toimistossa.
Erja Manninen myöntää, että aluksi sanalliset tölväisyt tuntuivat pahalta. Mutta kun oppi pelin hengen, siihen tottui.
”En lähtenyt kovettamaan itseäni. Jos yrittää muuttua joksikin muuksi, se ei pitkälle kanna. Sitäpaitsi rakennusalallakaan kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Monen kovanaaman alta paljastuu herkkä ihminen.”
Esimiehenä hän sanoo olevansa enemmän rinnallakulkija kuin ylhäältä päin ohjeita jakava auktoriteetti.
”Välitän alaisistani, enkä siedä epäoikeudenmukaisuutta. Kuuntelen työntekijöiden murheita, joskus ehkä liikaakin. Yhtä kaikki, ihmiset uskaltavat avautua, ja se on hieno asia. Voidaan jutella asioita auki.”
Stressaavissa tilanteissa Erja Manninen kompensoi herkkyyttään reippaudella. Ärsytyksen tunteet on painettava pinnan alle.
”Haastavimpia ovat ne hetket, kun aikataulut kiristyvät ja työntekijät ovat tyytymättömiä. Olen oppinut ottamaan rauhallisesti. Jossakin vaiheessa asiat aina ratkeavat, ja tulee seuraava työmaa.”
Manninen tunnistaa itsessään myös erityisherkille tyypillisen täydellisyyden tavoittelun.
”Rumbassa saattaa mennä koko päivä. Paiskin töitä aallonharjalla niin, etten syö enkä juo. Palautuminen jää puolitiehen. Toisaalta keskittymiskykyni on erittäin huono. En voi esimerkiksi puhua puhelimessa, jos ympärillä on liikaa hälyä ja kiirettä.”
Nyt tilanne on hanskassa, sillä hänelle on tehty neuvotteluhuoneesta oma työhuone. Tehtävät sujuvat, kun voi sulkea oven kiinni perässään.
Heli Heiskasen mukaan erityisherkät tarvitsevat rauhallisen työympäristön päästäkseen näyttämään oman potentiaalinsa. Korvakuulokkeista ja sermeistä on apua meluisassa ympäristössä. Tauolla kannattaa istua hetkeksi alas, sulkea silmät ja keskittyä muutamaksi minuutiksi tietoiseen hengittämiseen.
”Tunnollisuuteen taipuvaisina erityisherkkien tulee myös opetella rajojen vetämistä, jotta he eivät ota kontolleen liikaa vastuuta ja jotta lepo ja tekeminen pysyvät tasapainossa.”
Kiireen ja stressin puristuksessa avainsana on riittävä palautuminen. Kun elimistö on tasapainossa, herkkyyden voimavarat pääsevät esille. Heiskasen mukaan parasta ennaltaehkäisyä on täydellinen irtaantuminen työelämästä vapaa-ajalla.
Erja Manninen on huomannut tarvitsevansa työn vastapainoksi tavallista enemmän lepoa ja hiljaisuutta.
”En kaipaa isoja ihmisjoukkoja vapaa-ajallani. Käyn kävelemässä ja olen rauhassa kotona. Iltaisin puhun puhelimessa vain perheenjäsenten ja ystävien kanssa.”
Kommentoi