Vihreät ja pakolaiskysymys

11 faktaa pakolaiskriisistä ja turvapaikanhakijoista

Puhutaan faktoista. Maailmassa on 60 miljoonaa pakolaista – eniten sitten toisen maailmansodan.

Mitä minä voin tehdä?

Jokainen voi auttaa – löydä oma tapasi!

Blogit aiheesta

Kansanedustajien kirjoitukset aiheesta.

Lisätietoa

Linkit lähteisiin ja lisää tietoa pakolaiskysymyksistä.


11 faktaa pakolaiskriisistä ja turvapaikanhakijoista

1.Maailmassa on eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan

Liki 60 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetakseen sotaa tai vainoa. Määrä on suurin sitten toisen maailmansodan. Mikäli nämä pakolaiset muodostaisivat valtion, se olisi maailman 24. suurin. Ihmisjoukko on valtava.  Samaan aikaan niiden ihmisten määrä, jotka olosuhteiden parannuttua ovat voineet palata kotiinsa, on alimmillaan 30 vuoteen. Turvattomuus eri puolilla maailmaa on pahempi kuin vuosikymmeniin. Käsissämme on vakava pakolaiskriisi, humanitaarinen kriisi.

2. Euroopan rajoilla on käynnissä inhimillinen katastrofi

Humanitaarinen kriisi on meidän rajoillamme. Yli puolet maailman pakolaisista on kotoisin vain kolmesta maasta: Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta. Suomeen tulee lisäksi paljon turvapaikanhakijoita Irakista. Tilanne on kriittinen näissä jokaisessa. Syyriassa ja Irakissa käydään sisällissotaa, Afganistanissa on käynnissä vakava konflikti ja Somaliassa taistellaan. Terrorismi ja väkivalta ovat arkea kaikissa neljässä maassa. Ihmiset eivät voi jäädä kotiinsa. Eurooppa ei voi sulkea silmiään näiltä ihmisiltä.

3. Valtaosa lähtijöistä pakenee naapurimaihin

Suurin osa lähtijöistä jää kriisimaan naapurimaihin. Tällä hetkellä eniten pakolaisia ovat ottaneet vastaan Turkki, Pakistan, Libanon, Iran, Etiopia ja Jordan. 86 % maailman pakolaisista asuu kehitysmaissa tai kehittyvissä maissa. Maailman köyhimmät, vähiten kehittyneet maat kantavat nekin yksin vastuuta 25 % pakolaisista. Eurooppa, saatikka Suomi, ei millään mittarilla vastaanota suurinta määrää tulijoista.

4. Kansainväliset velvoitteet ohjaavat turvapaikanhakijoiden vastaanottamista

Suomi on sitoutunut YK:n pakolaissopimukseen eli ns. Geneven sopimukseen. Se samoin kuin muut kansainväliset sopimukset, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n kidutuksen vastainen sopimus, sitovat Suomea turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koskevissa asioissa. Samoin EU-oikeudella on luotu Suomea sitovia normeja, kuten säädökset turvapaikkamenettelystä. Suomi ei voi yksipuolisesti päättää, miten se suhtautuu turvapaikanhakijoihin tai kohtelee heitä. Suomella on kansainvälinen velvollisuus auttaa omien kansalaistensa lisäksi myös niitä ihmisiä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan.

5. Pakolaisstatuksen ja turvapaikan saa vain tiukoin kriteerein

Pakolaisstatus ja turvapaikka eivät ole itsestäänselvyys. Kansainvälisin sopimuksin säädellään sitä, ketkä katsotaan pakolaisiksi. Pakolainen voi olla vain sellainen henkilö, joka on joutunut pakenemaan maastaan, koska on syytä pelätä, että häntä vainottaisiin rodun, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskuntaluokan tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikka myönnetään tällaisen henkilöön kohdistuvan vainon vuoksi. Kuka tahansa kriisimaista Suomeen saapuva ei siis automaattisesti saa pakolaisstatusta ja turvapaikkaa.

Suomessa on lisäksi käytössä ns. kiintiöpakolaismenettely. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää Suomelle pakolaisia, jotka Suomen viranomaiset haastattelevat lähtömaassa, usein pakolaisleirillä. Kiintiöpakolaiset saavat pakolaisstatuksen ja määräaikaisen oleskeluluvan ja voivat muuttaa Suomeen, kun päätös heidän sijoituskunnastaan on tehty. Noin puolet Suomen pakolaisista on tähän saakka tullut maahan kiintiöpakolaisina ja puolet on ollut myönteisen turvapaikan saaneita hakijoita.

6. Ihmisillä on oikeus paeta kotimaansa turvattomuutta

Vaikka ihminen ei kohtaisikaan sellaista henkilökohtaista vainoa, jota pakolaisstatus edellyttää, hänellä on silti oikeus paeta maastaan ja hakea turvaa toisesta maasta. Humanitaarinen oikeus ja kansainväliset sopimukset säätelevät sitä, miten toisten maiden asukkaille tulee tarjota suojelua. Eri maat ovat vieneet sopimukset omaan lainsäädäntöönsä erilaisin järjestelyin. Suomessa on käytössä pakolaisstatuksen lisäksi toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun periaatteet. Jos ihminen ei täytä pakolaisstatuksen kriteerejä mutta häntä ei voida palauttaa kotimaahansa esimerkiksi kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun pelossa, hänelle voidaan myöntää oleskelupaikka suojeluntarpeen vuoksi (ns. toissijainen suojelu). Samoin se, ettei voi palata kotimaahansa ympäristökatastrofin tai maan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, voi antaa oikeutuksen oleskelulupaan humanitaarisen suojelun perusteella.

7. Ei ole olemassa laittomia turvapaikanhakijoita

Ihmisellä on oikeus hakea turvaa ja suojelua toisesta maasta. Riippumatta siitä, millä keinoin hän on tullut maahan tai onko hänellä aitoja henkilöllisyys- ja matkustusdokumentteja, hän saa hakea turvapaikkaa ja oleskella maassa laillisesti. Myöskään turvapaikan myöntämisessä ei ole merkitystä sillä, onko ihminen tullut maahan aidoilla vai väärennetyillä papereilla. Laitonta turvapaikanhakijaa ei ole.

Usein lähtömaan olosuhteet ovat sellaisia, että lähtijät joutuvat turvautumaan esimerkiksi ihmissalakuljettajiin päästäkseen pakoon. Samoin voi olla, että lähtömaa on niin epävakaa, ettei ihmisillä ole henkilöllisyysdokumentteja. Nämä syyt eivät voi estää ihmisen oikeutta saada tarvitsemaansa turvaa ja suojelua toisesta maasta.

8. Suomi ei ole turvapaikanhakijoiden ykköskohde

Turvapaikanhakijat eivät ole liikkeellä paremman elintason vaan turvan, suojelun ja hengissä säilymisen vuoksi. Suomeen hakeutuu erittäin pieni osa maailman turvapaikanhakijoista. Viimeisten 30 vuoden aikana Suomi on vastaanottanut noin 40 000 pakolaista. 30 vuodessa.

Turvapaikanhakijoitakaan Suomi ei vastaanota muihin maihin verrattuna paljon vaan juurikin päinvastoin. Esimerkiksi tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä Suomeen oli saapunut 4000 turvapaikanhakijaa, kun Ruotsin luku oli 37 000. Koko Eurooppaan on tullut tänä vuonna tähän mennessä 366 000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 Suomeen saapui vain 0,6 % kaikista EU-maihin tulleista turvapaikanhakijoista. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrät myös Suomessa ovat kasvussa, kun pakolaisia on koko maailmassa niin paljon enemmän kuin ennen. Suomeen arvioidaan tulevan tämän vuoden aikana 15 000 - 30 000 turvapaikanhakijaa. Esimerkiksi Saksa valmistautuu tänä vuonna 800 000 hakijaan. (ks. myös faktat 1 ja 3)

9. Turvapaikanhakijat eivät saa Suomessa muita parempia tukia tai elä ilman velvoitteita

Turvapaikanhakija saa Suomessa vastaanottorahaa kattamaan elinkustannuksensa. Hakijan käytettävissä olevat tulot ja varat vaikuttavat vastaanottorahan suuruuteen. Raha on aina pienempi kuin toimeentulotuki tai muut perusetuudet. Korkeimmillaan vastaanottoraha on 316,07 euroa kuussa (yksinasuvat ja yksinhuoltajat). Turvapaikanhakijoilla on lisäksi velvollisuus vastaanottorahan vastineeksi osallistua koulutus- tai työtoimintaan. Turvapaikanhakijoille myönnettäviä etuuksia uudistettiin vuonna 2011 ja samalla tuen tasoa leikattiin. Pohjoismaisessa vertailussa sekä Tanskassa että Norjassa turvapaikanhakijoilla on korkeammat etuudet kuin Suomessa.

10. Turvapaikanhakijat eivät tule kalliiksi

Kunnat eivät maksa vastaanottokeskuksia. Valtio kattaa kokonaan vastaanottokeskusten kustannukset ja maksaa lisäksi kunnille korvausta turvapaikanhakijalasten koulutuksesta. Myös terveydenhuolto toteutetaan vastaanottokeskuksissa. Kunnille ei synny turvapaikanhakijoista ylimääräisiä kustannuksia. Kansantaloudellisesti on lisäksi arvioitu, että lisääntyvä maahanmuutto - turvapaikanhakijat tämän osana - voivat merkittävästi lisätä Suomen talouskasvua ja vastata heikkenevään huoltosuhteeseen. Suomalaisten ikääntymisen luomat ongelmat voivat vähentyä arvioiden mukaan jopa puoleen, jos tänne muuttaa lisää työikäisiä ihmisiä.

11. Turvapaikanhakijat eivät lisää rikollisuutta tai levottomuuksia

Turvapaikanhakijoiden ei ole todettu lisäävän rikollisuutta tai muita ongelmia. Myöskään vastaanottokeskusten lähiseutujen turvattomuus ei ole lisääntynyt. Turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen panostetaan ja heille opetetaan suomalaista kulttuuria ja arkea.


Mitä minä voin tehdä?

"Ei anneta ihmisyyden huuhtoutua sydämistämme ja teoistamme. Jokainen voi auttaa. Vapaalle Euroopalle ja Suomelle avun antaminen ei ole vain vaihtoehto, vaan sivistysvaltion velvollisuus."
- Ville Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja

Seitsemän tapaa osallistua:

1) Ei koskaan enää. Auta konfliktien ehkäisyssä ja tue kriisimaissa tehtävää työtä lahjoittamalla kansalaisjärjestöille:

2) Osallistu kotimaassa käytävään keskusteluun. Pidä inhimillisyyden ja välittämisen ääntä esillä.

3) Anna aikaa. Tee vapaaehtoistyötä, esimerkiksi Pakolaisavun tai Punaisen ristin kautta.

4) Ole ystävä hädässä. Helpota turvapaikanhakijoiden pärjäämistä Suomessa esimerkiksi järjestämällä kerhotoimintaa lapsille.

5) Ota yhteyttä oman kotikuntasi turvapaikanhakijoiden tukiyhdistyksiin tai verkostoihin ja osallistu toimintaan (esimerkiksi Oulu ja Espoo).

6) Anna katto pään päälle. Majoita turvapaikanhakija luoksesi.

7) Kerro, mitä ajattelet. Osallistu kotikuntasi poliittiseen keskusteluun ja vaikuta päättäjiin, mikäli kuntaasi esimerkiksi suunnitellaan vastaanottokeskusta.

Vihreät blogit aiheesta

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto: Ojennetaan käsi hukkuvalle, pelastetaan kehitysyhteistyö

Kansanedustaja Satu Hassi: Onni vaihtelee

MEP Heidi Hautala: Paine jäsenmaita kohtaan kasvaa

MEP Heidi Hautala: Parlamentin Strasbourgin rakennus pakolaisten majoitukseen

ViNOn puheenjohtaja Saara Ilvessalo: Humanitaarinen viisumi tulee ottaa käyttöön

Kansanedustaja Emma Kari: Refugees welcome  – Miten estää kuolemia Välimerellä?

Kansanedustaja Emma Kari: Hallitus jättää sotaa pakenevien ihmisten auttamisen vapaaehtoisuuden varaan

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö: Hallitus ja oppositio yhdessä ratkomaan ihmisten hätää pakolaiskriisissä

Emma Kari


Lisätietoa

Jaa sivu: