Suomen muslimien, juutalaisten ja kristittyjen johtajat toimivat Uskot-foorumissa sopuisan rinnakkainelon puolesta.
Uskot-foorumin puheenjohtajisto on saapunut Helsingin juutalaiseen synagogaan haastattelua ja kuvausta varten.
Atik Ali korostaa toimivansa Uskot-foorumin puheenjohtajana kaikkien muslimien, niin sunni- kuin shiiamuslimienkin mandaatilla. ”Meillä on vuoropuhelua jo olemassa.”
Puheenjohtajan oma tausta on tataarien pienessä seurakunnassa, jonka toiminta alkoi vuonna 1925.
Uskot-foorumiin kuuluu myös Suomen islamilainen neuvosto, johon on liittynyt parikymmentä eri järjestöä.
Monet muslimit kokevat Suomen ilmapiirin muuttuneen vihamieliseksi, kertoo viime viikolla julkistettu Helsingin yliopiston raportti. Myös Uskot-foorumissa toimivat musliminaiset ovat kertoneet, kuinka pahasti heitä tuijotetaan julkisilla paikoilla.
Uskot-foorumi ei ole ottanut suoraan kantaa pakolaisten vastaanottokeskuksiin kohdistuneisiin rikollisiin iskuihin. Pariisin joukkomurhien jälkeen se kuitenkin tuomitsi väkivallan keinona ajaa mitään päämääriä. Erityisen tuomittavaa on perustella väkivaltaa uskonnolla.
Turun tuomiokirkossa tehtiin Pariisin iskujen jälkeen historiaa. Uskot-foorumin varapuheenjohtajana toimiva Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala isännöi ensimmäistä kertaa Turun tuomiokirkossa eri uskontoja edustavien ihmisten rauhantapahtumaa.
Uskot-foorumi on toiminut vuodesta 2011, mutta uskontojohtajien tapaamiset alkoivat jo viime vuosikymmenen alussa. Aloitteen teki silloinen Tasavallan presidentti Tarja Halonen maailmaa järkyttäneiden New Yorkin terrori-iskujen jälkeen.
Epäluuloista luottamukseen
Uskontojohtajat suhtautuvat pakolaisvirtaan realistisesti. ”Monikulttuurisuus ei ole uutta, mutta uutta on pakolaisten valtava määrä. Se on myös valtava haaste kunnille ja valtiolle”, varapuheenjohtaja Yaron Nadbornik toteaa.
Hän näkee epäluulojen takana tuntemattoman pelkoa.
”Kun juutalaisia alkoi tulla Suomeen 1800-luvun lopulla armeijan mukana, jotkut laskivat, että tähän tahtiin juutalaiset vievät kaikki työpaikat.”
”Helsinkiin tulleita maalaisiakin pidettiin 1800-luvun lopun lehtiartikkeleissa outoina ja pelottavina.”
Nadbornikin mukaan Uskot-foorumin toiminta on äärimmäisen tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle niin lähitulevaisuudessa kuin pitkälläkin aikavälillä.
