|
|
|
|
|
|
|
|
Uutiset
|
Urheilu
|
Pääkirjoitus
|
LS-videot
|
Pakinat
|
Facebook
|
Torikamera
|
Kuvagalleria
|
Digilehti
|
TV
|
HAKU
|
|
|
|
|
LIVE
|
Ilouutisia
|
Oikaisu&Palaute;
|
Ilmoittajat
|
Tilaajat
|
Mediatiedot
|
Pyhtäänlehti
|
JSN
|
Linkit
|
Yhteystiedot
|
LS
|
|
|
2016
|
|
|
|
|
|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 04.03. | 07:05:00 | 17:50:00 | | La | 05.03. | 07:02:00 | 17:53:00 | | Su | 06.03. | 06:59:00 | 17:55:00 |
GALLUPPI
|
|
|
|
UUTISET
| ”Sotalasten kokemukset eivät lakkaa koskettamasta”
Äideistä parhain on voimakas kertomus yhden sotalapsen kohtalosta
23.09.2005
Tuleehan siitä parempi kuin Näkymätön Elina, kysyi nuori pääosan esittäjä Topi Majaniemi ohjaaja Klaus Häröltä viitaten tämän aiempaan menestyselokuvaan, kun Äideistä parhainta alettiin kuvata.
Eilen Loviisassa uutta elokuvaansa esitellyt ohjaaja Klaus Härö totesi, etteivät sotalasten kokemukset lakkaa koskettamasta, vaikka takana on kolmen vuoden työ aiheesta ja lukematon määrä kuultuja tarinoita. Työ, Äideistä parhain -elokuva tulee 30.9. ensi-iltaan Suomessa, myös Loviisan elokuvateatterissa.
Suomesta lähetettiin noin 70 000 lasta sotaa pakoon Ruotsiin. Osa viipyi vain viikkoja tai kuukausia, moni vuosia ja jotkut jäivät palaamatta kokonaan. Aiheesta ei ole paljon puhuttu.
-Vaikka sotalapsena olo olisi ollut positiivinen kokemus, on tämän kokemuksen kanssa saanut olla melko yksin. Kun lapset palasivat, keskityttiin maan rakentamiseen ja kun oli kulunut 10 vuotta, ei sodasta enää haluttu kuulla, totesi Härö.
Hän toivookin, että elokuva toimisi kysymysten herättäjänä ja että sotalapsina olleilta kysyttäisiin kokemuksistaan. Se, millaista sotalasten elämä Ruotsissa oli, on ollut melko tuntematonta.
-Suomessa tiedettiin lähdön syyt. Olen halunnut paneutua siihen, mitä lapselle tapahtui. Miksi hän tuli takaisin erilaisena ja hiljaisena, analysoi Härö.
Monen kokemuksen yhdistelmä
Härön elokuva pohjautuu löyhästi Heikki Hietamiehen samannimiseen kirjaan. Päähenkilö Eero (Topi Majaniemi) viettää Ruotsissa vuoden. Elokuva kertoo pojasta, jolla on kaksi äitiä ja kaksi kotia, mutta joka ei silti tunne olevansa missään kuin kotonaan. Vaikka Ruotsissa on rauha, käy Eero omaa sotaansa, joka jättää häneen lähtemättömät jäljet. Eeron kokemuksissa yhdistyy monen lapsen kokemukset ja vaikka elokuvassa kerrotaan yhden pojan kohtalosta, vastaa elokuva sisällöltään ja tunteiltaan monen kokemuksia.
-Tarkoituksenani on ollut luoda emotionaalisesti voimakas ja visuaalisesti kaunis elokuva yhden sotalapsen kohtalosta. Sotaa käyvän maailman ja pienen pojan kokemusten välinen kontrasti on kiehtova lähtökohta tarinan kertomiseen. Elokuva on suunnattu aikuisille, ja se tarjoaa katsojalle tilaisuuden nähdä oma elämänsä sovinnon ja rauhan valossa. Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä sovintoa ja antaa anteeksi, toteaa Härö.
Elokuvaa katsomaan menevien kannattaa ottaa nenäliina mukaan, kuivin silmin tulee harva poistumaan leffateatterista.
Topi löytyi koekuvauksissa
Eeron roolissa on ensimmäisen elokuvansa tehnyt nyt 11-vuotias helsinkiläinen Topi Majaniemi. Hän löytyi rooliinsa laajojen koekuvausten kautta. Poikia kuvattiin kaikkiaan noin 2 000 joista karsiutui kourallinen ja heistä Topi.
-En tiennyt mistä on kyse, ennen kuin oli liian myöhäistä, nauraa nuori pääosan esittäjä.
-Tuntui aluksi hassulta nähdä itsensä ja muut näyttelijät niin isoina.
Kuvaukset Topin osalta kestivät kolmisen kuukautta. Elokuvaa filmattaessa Topi oli 10-vuotias ja esitti 9-vuotiasta. Viidennen luokan syksyllä aloittanut Topi harrastaa partiota, break dancea ja sählyä. Uusi elokuvaroolikin olisi mieleen, ja tuottaja Ilkka Matila on sitä jo vähän lupaillutkin. Härön seuraavasta elokuvasta ei Topille lohkea roolia, sillä Ruotsissa tehtävän elokuvan pääosassa ovat 1950-luvulla löyhin perustein steriloiduiksi joutuneet nuoret tytöt.
Oscar-ehdokas
Äideistä parhain -elokuvaa on jo ehditty esittää Toronton filmifestivaaleilla, jossa yleisö äänesti elokuvan toiseksi parhaaksi. Äideistä parhain on myös Suomen virallinen Oscar-ehdokas. Elokuva tulee tulee marraskuussa ensi-iltaan Ruotsiin. Härö kertoo ruotsalaisten muistaneen hyvin suomalaiset sotalapset. Kun tiimi etsi kuvauspaikkoja, liki jokaisessa talossa tiedettiin paikka jossa oli ollut sotalapsi.
-Aihe tunnistettiin tavallisen kansan parissa hyvin. Ehkä viranomaistasolla asiasta ei ole niinkään puhuttu Ruotsissakaan. (AS)
Lähes 80 000 tuhannen lapsen siirto
1939-45 sotien aikana Suomesta lähetettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta. Suurin osa heistä, noin 70 000 lähetettiin Ruotsiin. Väkilukuun suhteutettuna tämä on lastensiirtojen maailmanennätys.
Ensimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta Tukholmaan joulukuussa 1939 Arcturus-laivalla. Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin Haaparannan kautta, koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta.
Suurin osa Suomesta lähteneistä lapsista oli Helsingistä, Viipurista ja muista suurista kaupungeista. Aluksi kriteerit lasten lähettämiseen olivat tiukat, heidän tuli olla esimerkiksi invalidien, kaatuneiden, jälleenrakennustöihin palanneiden tai ansiotyössä olevien vanhempien lapsia. Sittemmin lähes kuka tahansa alle 13-vuotias saattoi päästä mukaan.
Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt. Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.
(Lähde: www.maailmanpakolaistilanne.net)
Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia
 Toimitus
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
|
|
|
|
Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608
|
|
|
|
|
|
|
ILOUUTISIA
Sivun alkuun
Tulosta