Ruokohelpi
Ruokohelpi. Kuva: Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen, Plugi
Ruokohelpi on monivuotinen, luonnonvarainen heinäkasvi, jonka luontaisia kasvupaikkoja ovat meren, järvien ja jokien rannat, ojat ja tienpientareet. Tiheät kasvustot pidättävät tehokkaasti vesistöihin valuvia ravinteita. Ruokohelpi kasvaa Suomessa Lappia myöten.
Ruokohelpin tuotanto
Ruokohelpeä viljellään pelloilla ja turvetuotannosta poistuneilla suopohjilla. Energiakäyttöön menevä ruokohelpi korjataan keväällä huhti-toukokuussa lumien sulamisen jälkeen, jolloin helven kosteus on alhainen ja polttolaatu hyvä. Biomassan viljelyyn ruokohelpi soveltuu hyvin, koska se on satoisa ja tuottaa yhdellä kylvöllä satoa jopa yli 10 vuotta. Ruokohelpi tarvitsee lisälannoitusta muita viljakasveja vähemmän, koska se monivuotisena kasvina varastoi ravinteita juurakkoonsa syksyllä. Keväällä kuivaa korsisatoa korjattaessa ravinteita poistuu sadon mukana vain vähän. Ruokohelpiviljelysten keskimääräinen sato on 4-5 tonnia hehtaarilta. Tonnista ruokohelpeä voidaan keväällä helpin korjuuaikaan saada energiaa runsaat 4 MWh. Tällöin helpin kosteus on alle 25%. Laatu kuitenkin heikkenee kesän edetessä ja varastointiajan pidentyessä.
|
Hyvä muistisääntö ruokohelpin energiasisällöstä: yhden hehtaarin ruokohelpipellosta saadaan lämpöenergiaa noin vuodeksi yhdelle omakotitalolle.
|
Ruokohelpi voidaan korjata irtosilppuna tai paaleina. Valtaosa ruokohelpistä korjataan pyöröpaaleiksi. Kuljetusten optimoimiseksi kuitenkin niin kutsutut suurkanttipaalit (120 cm x 120 cm) olisivat edullisempia. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että suurkanttipaalaimia on toistaiseksi ollut niukasti saatavilla, ne ovat kalliita ja varsin painavia, mikä saattaa aiheuttaa urautumista keväisillä pelloilla.
Kuva. Ruokohelpipaali. Kuvaaja: Varpu Savolainen, JAMK
Ruokohelpikuljetusten ongelma on helpisilpun keveys ja keveydestä aiheutuva kuorman pieni energiasisältö. Tämä lisää kuljetusten hintaa ja lyhentää kannattavaa kuljetusmatkaa. Ruokohelpistä voidaan toisaalta puristaa myös pellettejä ja brikettejä, jolloin tilantarve vähenee ja polttoaineen käsittely ja kuljetus helpottuu.
Ruokohelpin käyttö
Ruokohelpeä käytetään lähinnä suuremmissa voimalaitoksissa. Kiinteän polttoaineen kattilat on useimmiten suunniteltu turpeelle, puulle tai niiden seokselle. Ruokohelpi onkin toistaiseksi kaikissa laitoksissa sivupolttoaine, jota käytetään seoksena. Ruokohelven polton haasteena ovat muun muassa tuhkapitoisuus ja tuhkan ominaisuudet, kosteuden vaihtelut ja pieni energiatiheys verrattuna muihin biopolttoaineisiin.Toistaiseksi Suomessa on ainoastaan yhdessä isossa voimalaitoksessa investoitu omaan, erilliseen ruokohelpin syöttölinjaan, joka kuljettaa ruokohelpisilpun suoraan paalivarastolta voimalaitoksen leijupetikattilaan.
Ruokohelpin viljelyalaa mahdollista lisätä
Suomessa ruokohelpi on viljelykasvina varsin uusi tulokas. Viljely aloitettiin 1990-luvulla noin 1 100 hehtaarilla eri puolilla Suomea. Vuonna 2013 energiakäyttöön tarkoitetun ruokohelpin tuotantoala oli noin 8 500 hehtaaria. Viljely Suomessa on ollut laaja-alaisempaa, mutta se on pienentynyt viime vuosina.Lähteet:
Lötjönen. T. ja Knuuttila, K., ENCROP-hanke, 2009 .
Pelloilta energiaa – opas ruokohelven käyttäjille (pdf) (1.4 MB)
Pahkala, K. et.all. 2005. 2. korjattu painos. MTT. 33 s.
Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten (pdf) (550.4 KB)
Alakangas, E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Otamedia Oy, ESPOO, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT tiedotteita 2045. 158 s.
Helynen, S. ym. 2002. Uusiutuvat energialähteet vuoteen 2030 Suomessa. Tulevaisuusvaliokunta, Teknologian arviointeja 12. VTT Prosessit. Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2002. Edita Oyj, HELSINKI. 51 s.
Kara, M. (toim.) 2004. Energia Suomessa. Tekniikka talous ja ympäristövaikutukset. Edita Publishing Oy, HELSINKI, 368 s.
