Helsinki-Vantaan lentoasema laajenee ja kasvaa

Finavian kehitysohjelma Helsinki-Vantaan laajentamiseksi käynnistyi vuonna 2013. Sen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana.

Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa vuonna 2020. Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja innovatiiviset maailmanluokan palvelut. Nämä haluamme säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Lue lisää Finavian investointiohjelman taustoista

Kehitysohjelma ulottuu vuoteen 2020

Terminaalin laajentaminen etenee niin sanotun one roof -konseptin mukaan. Näin voimme sijoittaa myös uudet palvelut yhteen rakennukseen, saman katon alle. Välimatkat pysyvät lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asiointi sujuvana.

Kun kaikki toiminnot sijaitsevat yhden katon alla, se tukee parhaiten myös vaihtomatkustuksen kasvua. Siirtyminen portilta toiselle on jatkossakin helppoa ja nopeaa, kun terminaalia ei tarvitse vaihtaa. Digitaaliset ratkaisut ovat keskeisiä uusien palveluiden konseptoinnissa.

Kuva: Matkustajatilojen suunnittelussa otetaan huomioon suomalaiset materiaalit ja sisustusratkaisut. Oleskelutiloihin tuodaan elämyksellisyyttä erilaisilla ääni- ja valomaisemilla.

Lisätilojen rakentaminen ja käyttöönotto, uusien palvelujen lanseeraus ja matkustuksen sujuvoittaminen tapahtuvat vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Kehittämisohjelma pilkotaan pienempiin vaiheisiin, jotta markkinatilanteen muutoksiin voidaan reagoida joustavasti. Sisältö, kustannukset ja aikataulut tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Kehitysohjelma aikajanalla

Helsinki-Vantaan laajennus pähkinänkuoressa

• Kaikkiaan terminaalia laajennetaan 103 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta.
• Terminaalin koko pinta-ala vuonna 2020 on yli 250 000 neliömetriä. Terminaaliin mahtuisi 10 Eduskuntataloa.
• Laajarunkokoneiden siltapaikat kaksinkertaistuvat nykyisestä kahdeksasta 16:een.
• Matkatavaran käsittelykapasiteetin nousee 50 prosenttia.
• Lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä eli asematasoa uudistetaan 330 000 neliömetrin alueelta. Työmaalle mahtuisi 65 jalkapallokenttää.
• Lentoaseman kokonaispinta-ala on 1 800 hehtaaria. Jos lentoasema sijoitettaisiin Helsingin kantakaupungin päälle, se ulottuisi Kaisaniemestä Katajanokalle ja Töölöön.

Kuva: Matkustajia vuonna 2020 on arvioitu olevan 20 miljoonaa.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma faktoina (pdf, englanniksi)

Kehitysohjelma käynnistyi lentoaseman yleissuunnittelulla vuonna 2013. Vuosien 2014–2015 aikana teimme valmistelevia töitä kuten vanhojen rakennusten purku- ja laajennustöitä.

Kapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi rakensimme muun muassa lisää matkustajatilaa, jotka avautuivat kesäkuussa 2016. Uudet 3 000 neliömetrin odotustilat ja 12 uutta lähtöporttia palvelevat matkustajia, joilla on bussikuljetus non-Schengen-lennoille.

Elokuussa 2016 avattiin pysäköintitalo P5:n laajennus. Alkuperäiseen parkkitaloon rakennettiin kaksi kerrosta lisää ja uusi lisäosa. Tuloksena oli 3 000 parkkipaikkaa. Niiden avulla voidaan varmistaa pysäköintikapasiteetti riittävyys ja autoliikenteen sujuminen matkustajamäärien kasvaessa.

Lokakuussa 2016 valmistuu lentoliikennettä palvelevaa uutta infrastruktuuria: esimerkiksi moderni lentokoneiden koekäyttöpaikka, rullaustie AM-AH ja kunnossapidon tukikohta.

Eteläsiiven rakentaminen käyntiin tammikuussa 2016

Terminaalin laajentamisen aloitimme kaukolentoalueen eli niin sanotun non-Schengen-alueen eteläsiivestä, joka rakentuu nykyisen portin 38 jatkeeksi. Uudet matkustajatilat ja kaksoissillat sekä uudistunutta asematason infrastruktuuria saadaan käyttöön kesällä 2017.

Tuolloin terminaaliin saadaan lisää pinta-alaa 7 850 neliömetriä. Kerroksia tulee kaksi: toinen saapuville ja toinen lähteville matkustajille.

Asematasoa uudistamme 157 000 neliömetrin suuruisella alueella. Laajarunkokoneille teemme neljä ulkopysäköintipaikkaa lisää. Lisäksi asennamme terminaalin edustalle kolme matkustajasiltaa.

Kuva: Uudet laajarunkokoneiden matkustajasillat toteutetaan niin sanottuina kaksoissiltoina. Näin koneeseen nousu nopeutuu ja matkustusmukavuus paranee.

Lisää tietoa eteläsiivestä

Länsisiiven rakentaminen käyntiin heinäkuussa 2016

Ensimmäiseksi länsisiipeen rakennetaan niin sanottu iso keskusaukio, josta muodostuu koko laajennuksen sydän. Sen kautta kaukolentojen matkustajat kulkevat lennoilleen ja saapuvat maahamme. Aukion ympärille sijoittuvat muun muassa vaihtomatkustajien turvatarkastus, lukuisat myymälät ja ravintolat sekä elämykselliset palvelut.

Länsisiipi rakentuu non-Schengenin nykyisten porttien 34-36 väliin. Keskusaukio avataan vuoden 2018 lopussa. Sen myötä valmistuu uutta matkustaja- ja matkatavaratilaa 25 000 neliömetriä.

Investointipäätökset länsisiiven seuraavista vaiheista tehdään myöhemmin.

Keskusaukiosta on odotettavissa arkkitehtonisesti vaikuttava tila. Sen jylhät, suomalaisella puulla verhoillut seinä- ja kattorakenteet tarjoavat näyttävät puitteet erilaisille tapahtumille ja ilmiöille.

Lisää tietoa länsisiivestä

Näin laajentaminen etenee lähivuosina

Suunnitelmissamme on myös parantaa Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa ja kapearunkokoneiden liikennöintiä. Parannustoimet kohdistuisivat pääasiassa nykyisen terminaali 1:n päätyyn.

Viimeisessä vaiheessa suunnitelmissamme on laajentaa kakkosterminaalia nykyiselle pysäköinti- ja joukkoliikennealueelle, jolloin uutta terminaalitilaa saataisiin lähtöselvitys-, turvatarkastus- ja matkatavaroiden luovutustoiminnan käyttöön. Näin nykyisen kahden terminaalin sijasta lähtö- ja tulopalvelut voitaisiin keskittää yhteen terminaaliin.

Tämä antaa mahdollisuuksia kehittää lentoaseman linkittymistä eri liikennemuotojen kanssa sekä parantaa nykyisiä pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyjä. Onhan Helsinki-Vantaa jo nyt paitsi merkittävä eurooppalainen lentoliikenteen solmukohta myös Suomen suurin bussi- ja junaliikenteen keskittymä, jota kautta kuljetaan myös maa- ja meriteitse Venäjälle, Tallinnan, Baltiaan ja Pohjoismaihin.