15.05.2016 - Hukkapuron kevätkarkelot (kutsu)

Kesäinen ja auringontäyteinen päivä Hukkapuron kevätkarkeloissa alkoi olla lopuillaan. Olin osallistunut tapahtumaan jälleen kerran ihan älyttömän suurella kokoonpanolla, ja joutunut pakottamaan mukaani apukäsiä: päivä alkoi Andreas Hollménin kouluklinikalla johon osallistuimme Vikken kanssa (kouluklinikan kommentit valmennukset-osiossa), ja jatkui Kür kouluratsastuskilpailuilla, johon osallistuimme ei-niin-kovin-menestyksekkäästi Rambon kanssa. Enää oli vuorossa tallipoika-Joelin vetämä iltamasto, johon halusin lähteä mukaan Malvan kanssa. Tietysti jos olisin ajatellut asiaa yhtään etukäteen, olisin pakannut mukaan vain ja ainoastaan yhden hevosen jonka kanssa olisimme pistelleet menemään kaikissa päivän koitoksissa, mutta on aina helppoa olla jälkiviisas. Onneksi Hukkapurosta löytyi kuitenkin vapaita tarhapaikkoja, ja hevoset saivat nautiskella päivästä ulkona ihanassa auringonpaisteessa. Mukaani pakottavat tallitytöt piirittivät vapaa-aikanaan puolestaan Joelia.

15.05.2016 - Andreas Hollménin kouluklinikka (kutsu)

Ryhmä saa tehdä alkuverryttelyt itsenäisesti. Muistakaa pitää katse ylhäällä ja varoa muita. Varsinaisella työskentelyosuudella keskitymme kokoaviin sivuttaisliikkeisiin, joiden tavoitteena on aktivoida takajalkoja ja keventää etuosaa. Ensimmäisessä harjoituksessa tullaan pitkää sivua avotaivutuksessa, josta siirrytään puolenvälin jälkeen vastataivutukseen. Vastataivutuksessa ratsastetaan sivu loppuun. Välillä pitkän sivun voi ratsastaa eteen ja antaen hevosen venyttää kaulaa kokoavien tehtävien välillä. Toisena teemme harjoituksen pituushalkaisijalla, joka aloitetaan sulkutaivutuksella, suoristetaan hevonen puolessa välissä ja vaihdetaan sitten sulkutaivutus toiseen suuntaan. Tärkeää on pitää hevonen samalla linjalla ja vain takaosan paikka vaihtelee! Viimeisenä menemme pitkää sivua avotaivutuksessa ja pitkän sivun päästä käännämme ikään kuin täyskaartoon, josta kaarteen jälkeen ratsastetaan pohkeenväistöä takaisin uralle. Kaikkia tehtäviä tehdään käynnissä ja ravissa. Lopuksi ratsukot voivat tehdä itsenäiset loppuverryttelyt joko maneesissa tai Hukkapuron tallialueen kiertävällä maastolenkillä.

Valmennuksen aluksi Vikke näytti aika paljon vaatimattomammalta ratsulta verrattuna kahteen puoliverioriin. Suomenhevonen jyräsi menemään junan lailla ja Melina tuntui keikkuvan orin selässä lähinnä ohjaamassa, mihin suuntaan juna puksutti. Ehdin jo kauhistella, miten Vikke oikein taipuisi päivän tehtäviin, mutta alkuverryttelyn loppua kohden orin meno alkoi muuttumaan ja alkoi selvästi kuunnella ratsastajaansa paremmin ja paremmin. Myös tällä ratsukolla oli hieman hankaluuksia jarrujen kanssa etenkin ravissa työskennellä, mutta Melina sai Viken hyvin keskittymään muutamalla tiukemmalla pidätteellä. Lopulta Vikke taipui hyvin ja käytti aktiivisesti takaosaansa ja Melina ratsasti oria todella huolellisesti tehtävien läpi, eikä antanut sille tilaa juosta alta. Valmennuksen lopuksi Vikke näyttikin aivan eri hevoselta kuin maneesiin saapuessaan.

13.05.2016 - Vikken kuulumisia ja laatissuunnitelmia

Joissain hevosissa vaan on sitä jotain, joka inspiroi kirjoittamaan tekstejä, hankkimaan jälkikasvua ja sitä rataa. Vikke on ollut meillä Runoratsuissa vasta kaksi kuukautta, mutta niin vaan siitä on kuoriutunut nopeasti laatisvalmis yksilö, vaikkei se ei välttämättä luonteeltaan mitään täydellisin kullannuppu olekaan. Tilanne alkaisi näyttää nyt kuitenkin siltä, että tähtäämme mitä todennäköisimmin heinäkuun KRJL-tilaisuuteen. Vikkellähän oli jo ennestään yksi jälkeläinen joka oli jo lopettanut kisauransakin isäpapan vaihtaessa omistajaa, joten loput vaadittavat jälkeläisnäytöt tulivat kuin itsellään, kun Vikkelle löydettiin heti meille muutettuaan jalostuskäyttöä. Nyt vaan sitten viimeiset valmistelut käyntiin ja sormet ja varpaat ristiin, jotta heinäkuussa osuisi kaikki nappiin ja tulisimme takaisin kotiin kirkkainta ykköspalkintoa kannatellen!

22.04.2016 - Kouluvalmennus, valmentajana Eepos

Tänään olisi vuorossa Koistilan Vikke. Ratsukko oli jo alkuverryttelemässä kun saavuin maneesiin. Tervehdin heitä ja kyselin kuulumiset. Annoin ratsastajan tehdä verryttelyn itsenäisesti, antaen kuitenkin ohjeita ja vinkkejä. Pysähdyksien avulla ratsastaja sai orin kevyemmäksi suustaan ja avoilla loputkin avut läpi. Vikke sai vielä kävellä pitkin ohjin ennenkuin aloitimme varsinaiset hommat.

Tänään paneuduimme käynnissä sekä ravissa pohkeenväistöihin. Vikke meinasi ensimmäisillä kerroilla juosta avuista läpi, mutta ratsastajan huomauttaessa saatiin aikaan upeita väistöjä kumpaankin suuntaan. Väistöjen lomassa pyysin ratsastajaa tekemään siirtymiä askelten välillä sekä niiden sisällä. Vikke alkoikin näyttää hienolta ja meni jo niin hienosti että tämä tehtävä sai riittää tältä päivältä. Laukkatehtävänä oli simppeli; Käynti-laukka siirtymiä ja ori suoritti hyvin, joskin ensimmäisillä kerroilla pidätteet meni vähän huonommin läpi. Laukkatehtävän jälkeen valmennus loppui tältä erää ja lähdin kotiin.

14.03.2016 - Kouluvalmennus, valmentajana kics

Tänään silmieni alle astelee valmennettavaksi Vikke - komea suomenhevosori. Saavuin Runoratsujen tiluksille varhain aamulla ja suunnistin heti maneesia kohti koska olin tapani mukaan muutaman minuutin myöhässä. Maneesissa tekikin jo ratsukko alkuverryttelyitä joten morjestin heille äänettömästi ja jäin katselemaan kaksikin menoa pohdiskellen. Melinan alla tuntui olevan veturi, ainakin näin alkutuntemuksien perusteella. Vikke painatti menemään melko reippaaseen tahtiin, mutta pikkuhiljaa rentoutui ja ratsastaja sai hevoseen jonkinlaisen kontaktin.

Aloitimme valmennuksen tekemällä päätyyn ympyrät ja aina seuraavasta päädystä lähdettäisiin ratsastamaan kohti diagonaalia ja sinne pysähdys, aivan kuten oikeissakin kouluratsastuskilpailuissa. Pysähdys, niin helpota kuin se kuulostaakin, usein epäonnistuu kilpailuissa ja se on yksi tärkeä arvostelukohta kuitenkin. Melina ratsastaa ensin sujuvan ympyrän ravissa ja kaartaa diagonaalille rauhallisesti, vaikka Vikke onkin vauhdista edelleen hieman eri mieltä. Pysähdys ei tapahtu kovin hyvässä tasapainossa ja ori seisoo etu- ja takaosa eri uralla. Kehotan ratsukkoa yrittämään uudestaan ja sanon Melinalle että kokeilee tällä kertaa pysäyttämistä enemmän omalla istunnallaan, vaikka vähän liioitellustikin niin että Vikke hoksaa homman juonen. Tällä kertaa pysähdys sujuu melko hyvin, seuraavaksi katsotaan miten hevosen jalat ovat pysähdyksessä. Viken toine takajalka on pitkällä rungon alla, joten tämäkään pysähdys ei saa minulta täysiä pisteitä. Seuraava pysähdys tulee ratsastaa niin että tosissaan tuntee hevosen liikkeestä missä sen jalat ovat menossa. Ori pitäisi saada seisomaan kaikki jalat tasan, hyvässä ryhdissä ja tasapainossa. Melina ratsastaa oria päättäväisesti ja ratsukosta näkee että he tsemppaavat tosissaan. Tällä kertaa ratsukko onnistuu tehtävässään, joten vaikeutan hieman.

Muuten sama tehtävä, mutta askellajina otetaankin laukkaa. Laukannostossa Vikke tuntuu hetkeksi säntäävän Melinan apujen ulottumattomiin mutta palaa pian maanpinalle. Pysähdyksessä Vikke meinaa aluksi vain jatkaa matkaa joten otamme uudelleen. Tälläkin kertaa Vikke ravistelee päätään sen merkiksi että ei ole tyytyväinen kun laukka keskeytettiin mutta pysähdys sujuu jo oikein hyvin. Otamme vielä muutaman kerran uudelleen että kaikki ovat varmasti tyytyväisiä suorituksiin.

Valmennuksen loppupuolella tehdään hieman avo- ja sulkutaivutuksia ja Vikestä löytyykin jo todella kivasti liikettä ja se työskentelee rennosti ja Melina ratsastaa todella taitavasti oria. Vikke tuntuu olevan vähän sellainen hevonen että sillä täytyisi lähteä maastoon painattamaan suurimmat energiat pois aina ennen kunnon ratsastelua. Alun hankaluuksien jälkeen tästä oriista kyllä näkee että se on todella taitava, ja juuri sopiva ratsastajalleen Melinalle.

12.03.2016 - Vikke muuttaa Runoratsuihin

Törmäsin markkinoilla upeaan, kolmepolviseen Koistilan Vikkeen, enkä malttanut olla tarjoamatta siitä. Orin suku kietoi minut pauloihinsa ensisilmäyksellä, ja vaikka yli kolmepolviset varsat eivät oikein tahdokaan mennä tänä päivänä kaupaksi, keksin jo monta hyvää yhdistelmää, joista haluan jättää varsan kotiin kasvamaan. Muuten Vikke olikin jo aika valmis paketti meille muuttaessaan: sillä on ennestään yksi varsa ja ori on päättänyt jo kisauransakin.

Olen kuitenkin huomannut keräileväni jostain syystä aina näitä luonteikkaita (tai luonnevikaisia) oreja, sillä myös Vikken kanssa joutuu toisinaan kiristelemään hampaitaan. Kun talutin orin ensimmäisen kerran ulos kuljetusautosta uuden kotitallin pihalla, ori tanssahteli vallattomasti edestakaisin ja yritti viedä minua kuin pässiä narussa. Vähitellen yhteinen sävel on alkanut kuitenkin löytyä, ja uskon ettei ostos voinut mennä kovin pahasti pieleen - onhan ori sentään komea ja ihan älyttömän(!!) kivasukuinen!