Emätinsyöpä
Emättimen (vaginan) syöpä on harvinainen synnytinelinten pahanlaatuinen sairaus. Emättimen syöpiä todetaan Suomessa vuosittain noin 20, ja tautiin kuolee noin kymmenen naista vuodessa. Tavallisin sairastumisikä on 50–60 vuotta. Emättimen limakalvolla voi esiintyä ns. esiastemuutoksia samalla tavoin kuin kohdunkaulassa. Valtaosa syövistä alkaa emättimen pintasolukosta (levyepiteelikarsinooma) ja näiden syöpien synnyssä on papilloomaviruksella (ks. «Papilloomavirus (HPV) ja kondylooma naisella»1) selkeä osuus.
Oireet
Emätinsyöpä on alkuvaiheessaan oireeton. Oireena voi esiintyä esimerkiksi yhdynnän jälkeistä verenvuotoa. Ylimääräinen verinen vuoto on aina aihe hakeutua tutkimuksiin.
Taudin toteaminen
Emättimen syöpä löytyy usein sattumalöydöksenä gynekologisessa tutkimuksessa tai papa-näytteen perusteella. Syövän epäily herää gynekologisessa tutkimuksessa katsomalla ja tunnustelemalla havaittuja muutoksia. Jos emättimessä on patti tai parantumaton haava, on aina otettava kudosnäyte. Joskus emättimen seinämästä löytynyt kasvainkudos on jonkun muun syövän, kuten kohtusyövän, paksusuolisyövän tai virtsarakon syövän, etäpesäke.
Hoito
Syövän levinneisyydestä riippuen hoito on leikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajien yhdistelmä. Jos muutos todetaan esiastevaiheessa, sen poisto laserilla tai kirurgisesti estää syövän kehittymisen.
Ehkäisy
Samat toimenpiteet, joilla ehkäistään kohdunkaulan muutoksia, ehkäisevät myös emättimen syöpää ja sen esiasteita (ks. «Kohdunkaulan muutokset»2).
Lisää tietoa aiheesta
Käypä hoito -suosituksen potilasversio: «Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutokset»3.
Käytettyjä lähteitä
Mäenpää J, Pakarinen P. Ulkosynnyttimien, emättimen ja kohdunkaulan kasvaimet. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s 223.
