Mufloni Single Hop Simcoe

Lidlin hyllyltä löytyi helmi. Yhden humalan olut on luokiteltu bitteriksi, mikä vähän ihmetyttää. Vaahto on tyylikäs ja väritys on sellainen ipamainen. Tuoksu on lievän hedelmäinen. Maussa hedelmät ovat greippiä lukuun ottamatta taustalla. Mäntyinen humala jyllää, kuivaa ja katkeraa. Vaikea uskoa alhaista alkoholipitoisuutta, II-oluttahan tämä on, olisiko parasta maistamaani sellaista, ehkä siitä pitää palkita yhdellä lisäpisteellä. Olut on nettitietojen mukaan valittu vuoden olueksi vuonna 2011, en ihmettele valintaa. 33 cl, 3,5 %. 5/5

Boulevard Single-Wide IPA

Amerikkalainen, Kansas Citystä, IPA on ulkonäöltään aika lähellä täydellistä, kauniin hohtavan oranssi olut, jonka päällä on pumpulimainen vaahto, ei voi maistua huonolta. Vaahto kyllä pieneni nopeasti, tuoksussa on eksoottista hedelmää, mangoa. Maussa on sitten humalaa, mäntyä, kuivaa auringonpaistetta, makeutta. Jälkimaku on kuiva ja yllättävän lyhyt, poskiin kyllä jää kitkeryyttä. Alkon hyllyltähän tämä löytyi, ehkä liian pieni pullo, siisti, yllätyksetön. 335 ml. 5,7%, 4/5

Koff APA American Pale Ale

Koffin punainen oluttölkki on niin tuttu näky, mutta nyt kun mietin lähikaupan oluthyllyä, niin onkos siellä Koffin laatikoita ollenkaan, A Le Coq ja Karjala hallitsevat. Onko Koff siirtynytkin pois halvimman tölkin kilpailusta? Koffin APAn tölkkin kunnioittaa hienosti Koffin perinteistä tölkkiä. Mieleen tulee kyllä kaukaiset mökkireissut, Koffin keissi veneestä laiturille nostettuna parin muun vastaavan vieressä ja mietintä miten nämä nyt saisi kylmäksi, kun jääkaappiin ei millään mahdu.  Makua kyllä vähän täytyy jännittää että mitäs sieltä nyt tulee. Väri on kaunis samea oranssi, pieni vaahto sinnittelee oluen päällä. Tuoksussa on kutkuttavasti mäntyä ja pihkaa. Maku on hedelmäinen, sitrusta. Pientä ohuutta jälkimaussa. Kyllä tätä voi ottaa ostoskärryyn toisenkin kerran, eli seuraavan kerran kun ostan tölkillisen S-Marketista, niin eiköhän se ole Koffin APA. Helppoa sellaista parempaa kesäistä mökkijuomaa. 35 EBU, 50 cl, 4,5 %, 4/5

Mufloni Mosaic Vehnäipa

Varmaan pitää käydä kesälomalla pyhiinvaellusmatkalla Porissa Beerhunters-ravintolassa, sen verran priimaa tavaraa on taas pukannut sieltä Alkon hyllylle. Olut on sameaa ja siinä leijuu hiivakökköjä, mikä ei varsinaisesti lupaa hyvää, mutta ensin itse en niitä edes huomannut, koska haju oli vähän haasteellinen ja sitten ensihörppy laittoi kriittisen mielen holdiin. Greippiä ja mäntymetsää löytyy riittävästi, aika hapanta, jälkimaku on riittävä. Vai seuraava pullolinen puuttuu. Loistava olut, sopii kesäloman aloitukseen täydellisesti. 33 cl, 6,0%, 5/5

Mikkeller Simcoe Imperial India Pale Ale

Pieni pintaremontti on valmis ja aurinko paistaa sopivasti terassille, lasissa tanskalaisbelgialaista imperial IPAa, radiossa soi U2 ja B.B. King, tilanne on siis suhteellisen hyvä. Olut on kyllä huolestuttavan sameaa ja hiivojako sielä lasissa pyörii. Kylmä olut maistuu hyvältä ja niin palkitsevalta, suu täyttyy greippisellä mäntypihkalla, siis hyvällä tavalla. Pehmeää, mutta taustalla väijyy pisteliäs koukku. Vahvuuskin huomauttaa mahdollisuuksistaan. 330 ml, 8,9%, 5/5

Flying Dog Pale Ale

Kinuskikissan olutpiirakan kostukkeeksi valikoitui amerikkalainen pale ale. Tuoksu on hedelmäinen, oluen siis. Maku on pehmeä ja välillä terävä. Yhdistelmä on loistava piirakka ja pale ale. Olut tuntuu välillä ohuelta, mutta välillä taas runsaalta. Mäntyä ja greippiä kun oluessa on sopivasti, niin ei ole koskaan huonoa. Piirakan syönnin kannalta yksi pullollinen tätä on ihan liian vähän, eli todistettavasti paras kriteeri hyvästä oluesta on se että sitä on liian vähän. Maukastahan tämä olut on. Piirakalle 5/5.
355 ml, 5,5%,5/5

Sierra Nevada Torpedo Extra IPA

Saunaremontti on valmis ja loppusiivous on tehty. Sauna on testattu toimivaksi ja on aika avata saunaolut. Lasiin kaatui likaisen samea meripihkamainen amerikkalainen IPA, liitteellä extra, joka heittää pintaan mukavan vaahdon. Humalaa ensituoksussa, maussa makeampi mallas peittää ovelasti humalaa. IBUja en tiedä, mutta jotenkin vaimeaa, ei voi kyllä sanoa vetiseksi, mutta jostain sellainen sana tulee mieleen. Humalien mäntymetsä ja ananas (nyt keksin juuri pinen ja pine applen samankaltaisuuden) muodostavat  kombinaation, joka täydentyy loppua kohden. Vähän haastava kokonaisuus arvosteltavaksi, mutta koska mieli alkaa tehdä toista samanlaista lasin tyhjentyessä, niin se on arvostelussa otettava huomioon. 350 ml, 7,2%, 5/5

Hopfenfänger Ale No. 2

Matkamuiston tarkoitus on tuoda muistoja matkakohteesta ja saada hyvälle tuulelle. Tämä olut tuo hyvin mieleen aamupäivällä taakse jääneen Bremenin. Schnoorista ostettu samea oranssiin taipuva olut tuoksahtaa mukavasti mäntymetsälle, maku on kevyempää, eräänlainen janoipa. Reilusti humalaa, mutta silti helppo juoda, en sanoisi tätä Light-IPAksi, vaikka sellainenkin tuli mieleen. Hiilihappo katoaa jotenkin juodessa, nyt harmittaa että en ostanut enempää, olisi huippusaunaolut. Greippi maistuu jälkikäteen. 0,33l, 5,2%, 5/5

Aarni Rukiinen IPA

Alkon käsityöläisolutkamppanja piristää helmikuun puoliväliä. Mukavaa kun Alkossa onkin erillinen erikoishylly täydentämässä perusolutvalikoimaa. Hiisi-panimon ruis-IPA on samean oranssinruskeaa mäntyistä vähähiilihappoista tukevaa lientä. Runko on vahva, ei makeutta muuta kuin tuoksussa. Maku kyllä levittäytyy koko suuhun. Alkoholi ei maistu, mutta silti vahvuus tuntuu. Humalainen olut voi olla myös pyöreän pehmeää. Maku ei ole piristävä vaan mieluummin rauhoittava, mutta hyvä. 330 ml, 6,9%, 5/5

Mufloni Säppi APA

Porilaisia ei oluen teossa vaivaa mikään. Säppi on uutisen oranssia, kestävällä ohuella vaahdolla. Tuoksussa on pihkaa ja mäntymetsää, maussa on enemmän sitrusta ja kirpakkaa katkeroa. Ensin ajattelin että taas yksi humalaolut, mutta kokonaisuus pakottaa maistelemaan ja nautiskelemaan oluesta. Välillä vähäinen hiilihappo häiritsee, seuraavalla huikalla siitä nauttii. Liian pieni pullo tulee kyllä mieleen. 33 cl, 6,0%, 5/5

Crafty Dan Triple C

Olut maistuu kyllä hyvälle pienen hikoilun ja puuhastelun jälkeen, kun hommat on saatu valmiiksi. Triple C koostuu Chinook, Citra ja Centennial humalien tuomasta tukevasta humalan mausta, mäntyä, makeutta, kirpeitä sitruksia. Jännästi olut on kevyt ja silti voimakkaan makuinen. Oluen taisin ostaa Tallinnan sataman SuperAlkosta. Pale ale maistuu hyvältä, ei iskenyt ipaton tammikuu. 330 ml, 5,3%, 4/5, pitkä ipattomuus ei saanut ylivaltaa, joten pisteet pysyivät kohtuullisena. Etiketin mukaan kyse on kylläkin Golden Alesta...

Prykmestar Double IPA

Sekametelisoppaa tai makujen harmoniaa on Uudenkaupungin Prykmestar pannut. Väri on vähän sekava. Pakostikin tämä lauantai-iltapäivällä menee harmonian puolelle. Tuoksu on makeahko ja hiivainenkin, ei lupaa hyvää. Sitten kulaus suuhun ja harmonia alkaa: vähän makeutta ensin alkuun, sitten havaitsee että olut on raskasta ja lopuksi humalat alkavat riehumaan mäntyhalolla. Ei taida olla ainoastaan väri, joka muistuttaa etäisesti sahdista. Humalat vahvistuvat loppua kohden.  50 cl, 8,5%,5/5

13 Guns

Brittiläisen Crafty Dan (Thaiwtes) -panimon american IPA tuoksahtaa männyltä. Makuun sekoittuu männyn joukkoon mallasta ja vähän hedelmää. Väri on kirkkaan konjakkinen, vaahto on tai olikohan sitä ollenkaan. Väkevältä maistuu. Olut on kunnianosoitus Amerikan 13 alkuperäiselle osavaltiolle, varmaan ne pitäisi tietää, ainakin ennenkuin alkaa naureskella sille että amerikkalaiset eivät erota Euroopan valtioita toisistaan. Etiketti miellyttää ainakin Arsenalin kannattajia. Takaetiketissä sanottiin että chilled but not cold, se pitäisi uskoa, jääkaapista suoraan otettuna olut paranee lämmetessään, pientä vetisyyttä.  330 ml, 5,5%, 4/5

Lehe Blackmouth Cur

Virolainen APA on nimetty koirarodun mukaan. Google näytti että koira olisi sellainen peruskoira ja olutkin on kunnollista ja tunnollista APAa. Väritys on yllättävän ruskea, maku on lyhyttä vähän kitukasvuista mäntyä, mutta kyllä maku jää pyörimään alaleualle. Voisi juoda toisenkin kyllä tai toisin sanoen liian pieni pullo, toisaalta puhti vähän loppuu oluesta lasin pohjan alkaessa näkyä.  330 ml, 5,2%, 4/5

De Molen Amerikaans

Mahtava ja kestävä vaahto kruunaa hollantilaisen oranssisen alen. Runko on vähän kevyt, mutta maussa on paljon mäntyä ja sitrusta. Olut on kyllä oikein onnistunut, sopivaa tympeyttä alkumaussa, joka sitten aukeaa polku sitruunaiseen mäntymetsään. 

33 cl, 4,5%, 5/5

I Beat yoU

IBUt on kohdallaan. Tanskalainen Mikkeller on käynyt Skotlannissa BrewDogin panimolla ja pannut paljon mäntyä, humalaa ja pehmeitä hedelmiä mukaan olueeseen. Vaahto on tässä Imperial IPAssa lyhyt, väri on samea, vahvaa on. Hitaastihan tätä on tissuteltava, sahti tulee takaportista mieleen. Makeutta ja alkoholia on vähän liikaa. 330 ml, 9,75 %, 4/5

Mikkeller P1

Tanskalaisen puheradioaseman mukaan nimetty humalainen pilsneri on puolisamea ja maukas vaalea olut. Kaadettaessa lasiin olut vaahtosi jättäen hyvää vaahtoa. Humalointi tuo kyllä IPAn mieleen. Runko on vähän kevyen oloinen, mutta se ei jotenkin tunnu haittaavan. Kuivan kesän mäntymetsää ja hentoa sitrusta ehkä greippiä, yksinkertaista ja hyvää. 330 ml, 5%, 5/5

Jaw Gate Buxton

Hedelmäinen tuoksu, kirkkaan oranssinen väritys, humalainen tai mäntyinen maku, selkeän kirkas olemus, ovelan hyvänmakuisen pahvin loppuyllätys, pienellä metallisuudella, englantilaisen APAn analyysin voinee tiivistää tuohon. Maku on voimakas ja maku vahvistuu, luulisi olevan väkevämpää. Nimi viitannee johonkin tappeluun, kun etiketin pääkalloiltakin lentelee hampaita. 330 ml, 5,6%, 5/5

Lehe Väike India

Virolaisen Lehe-panimon Pikku-Intia-olut, IPA, pisti hymyilyttämään. Mäntymetsää on tullut pullotettua, ilman vaahtoa ja ilman alkoholia. Voimakas humala maistuu vielä jälkimaussakin. Makua on %-määrään nähden paljon, hyvää ja kuivaa. Saisinkohan tätä työpaikan ruokalaan, ykkösoluttahan tämä olisi. 330 ml, 2,7%, 4/5

Pōhjala Virmalised India Pale Ale

#IPAday :n kunniaksi maistelin Viron tuliaisia. Virmalised on juhlan kunniaksi oikein maukas IPA. Ensi hörppy maistui vetiseltä ja sitruunalta, mutta tilanne korjaantui täydellisesti hetkisessä. Tuoksu on mäntyinen, maku on katkera ja vähän jopa valkopippurinen. Väri on oikeanlainen ja vaahtokin on mukava. Makua riittää, suuhun jää sopivaa greipin kuivuutta, joka korjaantuu ainoastaan pikku kulauksella. Kiehuntaa riittää vatsaan saakka. 0,33 l, 6,5%, 5/5