Näytetään tekstit, joissa on tunniste pub. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pub. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. maaliskuuta 2017

Suomenlinnan Panimon Coyet Ale

Lidlin valikoimasta löytyi taas uutta olutta, Suomenlinnan Coyet Ale on bittermäisen ruskeaa puolikirkasta vähävaahtoista olutta. Kyllähän tästä Lontoon pubit tulevat mieleen. Maku on sellaista reilua pint-a-bitteriä. Mallasta, humalaa ja ripaus pähkinää löytyy makukattauksesta. Lasina olisi kyllä ehdottomasti pitänyt olla sellainen nonic-pint eli sellainen paksunnoksella koristettu tuoppi. 0,5 l, 4,5 %, 4/5


tiistai 24. toukokuuta 2016

Camden Pale Ale

Matkamuiston juominen on niin mukavaa, palautuu mukavasti matkan tunnelma muistiin. Ostin pullollisen Camden Town Breweryn Pale Ale West Hampsteadin lihakaupasta. Samanmerkkistä olut kun oli jo tullut nautittua West End Lanen toisella puolella olevassa Black Lion pubissa. Väritys on kirkkaan perinteisen lagerinen, tuoksu on ehkä vähän vaimea. Maku on humalainen, sitruksinen, simamainen. Hellepäivän iltaan juuri sopiva olut, rapsakka ja aromikas. Tyylikkäässä etiketissä kerrotaan että Pale Alen keksivät kieltolain aikaan amerikkalaiset gangsterit,jotka panivat olutta kylpyammeissaan. Vaihtoivat vieläpä laitonta alkoholia hyviin humaloihin. Sitten kerran kun kukaan ei nähnyt, niin presidentti maistoi Pale Alea. Presidentti tokaisi että kieltolaki on päättynyt. Ehkä Suomessakin pitäisi nopeasti tarjota hyvää vähän väkevämpää olutta kansanedustajille, jotta saataisiin väkevämmät oluet maitokauppoihin. Tämä tosin on parhaita näin mietoja oluita. 330 ml, 4.0 %, 5/5, olisiko matkamuistolisää ihan pikkaisen.

perjantai 13. toukokuuta 2016

Sonnisaari Raippa Rye IPA

Oluthuone Leskisessä, Oulussa, oli ihan pakko maistaa oululaista raippaa. Leskinen oli perjantai-alkuillasta mukavan täynnä porisevia oululaisia. Nerokkaasti nimetty olut on mukavan ruskean oranssia ja tuopin pinnalle muodostuu kiinteä tiivis vaahtohattu. Oluen maku on vahva, tuntuu vatsaan saakka. Ruiskohan tuo mukavaa makeutta, humalaa on juuri täsmällisen sopivasti, en muista parempaa ruisipaa. Voisikohan raippaa alkaa käyttää RuisIPAn yleisnimenä, case Olavi kun on nyt juuri pinnalla. Jälkimaussa on pientä sekavuutta, mutta aluksi tuntuva pehmeys jää mieleen ja humala kieleen. Sonnisaari merkitään muistikirjaan aika boldattuna. 0,5 l, 7,5 %, 5/5
 

maanantai 9. toukokuuta 2016

BrewDog Zeitgeist

Camden Marketin hälinän ja ruokakojujen tarjonnan jälkeen täytyi rauhoittua. Se onnistui kätevästi "ihan sattumalta" eteen pompsahtaneessa BrewDogin baarissa. Musta pintillinen kehitti päälleen ohuen mutta kestävän kermaisen vaahdon. Maku on paahteinen, kahvinen, pehmeä. Olut on mustaksi olueksi raikasta, vaikka maltaisuuttakin löytyy. Jälkimaussa on mukavasti humalaa. Maistellessa seurasin kun Horns Brewing Co -myyntiedustaja toi pubiin näytteitä, ei ikävä kyllä tunnistanut Pullollis-blogistia. Pint, 4,7 %, 5/5
 
 

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Samuel Smith India Ale

Valmistauduin Lontoossa musikaaliin takuuvarmalla tavalla, join pari olutta. Toinen olut oli India Ale, nimestä puuttui Pale, joten juomahan olikin aika pehmeää ja janoa sammuttavaa. Vaahto muodostui kauniisti pintillisen päälle ja juoma oli poikkeuksellisen viileää. Vähän happamuutta ja humalaa antavat alelle ryhtiä. Thriller alkaa kohta, ehkä käyn vielä kerran the loossa. Tuoksussa on vähän hiivaa, siis oluen tuoksussa. Kyllähän tunnelma vaikuttaa maistelutun, mutta kyllä tämä oikeasti on ihan hyvää, kuivaa janonsammuttajaa. Pint, 5,0 %, 3/5

 
 

perjantai 6. toukokuuta 2016

Whitstable Bay Pale Ale

Päivän Lontoon-kiertelyn jälkeen mikään ei tunnu niin mukavalta kuin solahtaa iltapäivän ratoksi hiljaiseen pubiin Piccadillyssä. Nyrkkeilijä Tom Cribbin (1781-1829) nimeä kantava pub tarjosi englantilaista olutta ja nyrkkeilijöiden kuvia seinillä. Pale Ale oli oikein miellyttävää, pehmeää ja raikastavaa, vaikka pumppuhanasta tullut olut olikin sellaista oikeanlämpöistä pubiolutta, eli vähän lämmintä. Katkerot tulevat jälkimaussa esille lievästi, hiilihappoa on vain vähän. Pint, 3,9%, 4/5 
 
 

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Malmgård Proto #7

Malmgårdin proto-olutsarjan seitsemättä versiota maisteltiin mukavatunnelmaisessa lauantai-iltapäivässä Tampereen Gastropub Tuulensuussa. Ikävä kyllä ruokapuoli jäi nyt testaamatta, olisi kannattanut varata pöytä, mutta olutta sai valita vapaasti 300 oluen joukosta. Auringonpaisteessa Proto  virkisti kaupoissa käynyttä mukavasti. Single hop ja Columbus mainittiin myyntipuheessa ja humala maistuikin. Maku oli aika selkeä, voisikohan sanoa että singlehop viittaa yksioikoisuuteen. Humala tuntuu jälkimaussa enemmän. Maussa on vähän kalkkia, mutta kokonaisuus on pehmeä, paranee loppua kohden. Eihän Tuulensuusta onneksi tarvinnut lähteä syömättä, lammaspullia olutkastikkeessa tuli maisteltua. Listalla on muuten aina olutsuositus jokaiselle ruoalle, kivaa. 
0,5 l, 4,7%, 4/5


perjantai 16. tammikuuta 2015

Põhjala Saak Pumpkin Ale

Paljon kaikkea onkin lähellä sitä ei olekaan mitään. Virolainen ruskea kurpitsaolut kertoo tyylikkäässä etiketissään että mausteita on käytetty: neilikkaa, muskottia, inkivääriä ja kanelia. Kurpitsa ei maistu erityisemmin,  eräänlainen voimakkaan sekavan tyhjä makusekamelska tasoittuu hiilihapoilla. Tammikuussa kotona olut ei ehkä ole yhtä hyvää kuin se olisi pubin penkillä elokuisessa tallinnalaisessa panimoravintolassa. 0,33 l, 6,7%, 3/5

tiistai 2. joulukuuta 2014

Abbot Ale Greene King

Britti-Ale on tyylikkään ruskea, vaahto on pikainen tai heikko. Tuoksussa on selvästi toffeeta. Maku on ensin tympeä, sitten heikosti makea, sitten heikosti sitruunamainen, sitten heikosti humalainen. Heikosti vähän kaikkea muodostaa koukuttavan kokonaisuuden. Jälkimaku jää alaposkiin pyörimään. Joka kulauksella parempaa, miksen ole lontoolaisessa pubissa, tilaisin toisen ja luultavasti kolmaskin menisi. 
50 cl, 5,0%, 4/5


lauantai 27. syyskuuta 2014

Wisby Oaked Porter

Tallinnan Drink Bar&Grillin valikoimasta esittelypullon mainoksen voimasta valitsin ruotsalaista mustaa portteria. Wisbyn ja viskin erotan, mutta tuo tammitynnyri heittää viskiaromeja pullolliseen. Pehmeää, mutta pieni kitkeryys puskee kitalakeen, makeutta häivähtelee, vähän suklaata ja kahviakin tietty. Pullo on tyylikäs ja etiketissä sanotaan että olut säilyy vuoteen 2022. 
33 cl, 8,5%, 4/5




keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Jackhammer

Kalliosta löytyi mukava Sivukirjasto-niminen olutravintola. Isosta olutvalikoimasta bongasin taas BrewDogin oluet ja niistä taas kunnon IPAn. Humalaa on reippaasti, vähän niin kuin lekalla tiivistettynä. Sameahko olut täydentää humalatunnelmaa joka hörpyllä, makeutta ei löydy armahtamaan makunystyröitä. Netistä lueskelin että tämän oluen yhteydessä on mainittu 200 EBUa, en epäile. Juotaessa jää vähän niin kuin jano. 330 ml, 7,2%, 5/5




torstai 15. toukokuuta 2014

Spitfire Premium Kentish Ale

Pint of bitter, please. Shepherd Neame -panimo on nimennyt alensa kunnioittamaan brittihävittäjiä, The Bottle of Britain. Pubitunnelmaa tulee tästä kastanjanvärisestä humalaisesta oluesta. Maussa on aromeja, pippuriakin vähän niinkuin suolaakin. Suutuntuma on vähän ohut, mutta jälkimaku on painava. Korkeajännitysolut. 500 ml, 4,5%, 4/5

tiistai 25. helmikuuta 2014

Kupiškéby Šventinis alus

Paperipussiin pakattu pullollinen liettualaisia olutta valikoitui seuraavaksi maisteltavaksi. Mallas tuoksuu, maku on lyhyempi ja lempeän terävä. Olut on väriltään punertavaa, naapuripöydässä (ei liity punertavaan) siemaileva sheffieldiläinen olutturisti kertoi vinkin toisesta hyvästä pubista ja samalla kertoi brittiläisestä maistelijasta, jolla on merkattuna 30000 olutta, on kuulemma vanha. Itselläni lähestyy 300 olutta. Sheffieldiläinen laittoi vielä mukaan paikallisen Beer Matters (Camra) - julkaisun. http://www.sheffieldcamra.org.uk Tämä olut on oudosti makeahkoa ja kuivaa yhtaikaa, mallas maistuu myös,  jälkimakua riittää mutta se on siis kuivahkoa. 75 cl, 5,2%, 4/5 

Vilkmergés Jauno Derliaus

Bambalyne pub sattui mukavasti olemaan samalla kadulla kuin majoituspaikkamme. Bambalyne on mukava kellariravintola, jossa on itsepalvelukaapissa sata eri olutta, näyttivät kaikki paikallisilta, kuvaavaa oli että tarjolla ei ollut cokista vaan täytyi ottaa Butautu Dvaro Giraa. 
Jauno Derliaus on meripihkan väristä, mikä sopii mainiosti Vilnaan. Tuoksu on makeahko, maku on maltainen ja lievästi hedelmäinen. Olut on helpostijuotavaa, mutta joku juju jää puuttumaan. 0,75l, 6,0%, 4/5

Bambalyne




keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Lapin Kulta Arctic Malt Dark Lager

Valoa syksyyn voi yrittää tuottaa vaikka juomalla tummaa lageria. Kultainen Lapin Kullan purkki on pitkään vaaninut minua S-Marketin ylähyllyllä, pakkohan se oli sieltä pelastaa. Arktinen mallas - tumma lager on todella pehmeää, vähän hiilihapotonta, jotenkin tulee mieleen brittipubin ale, vierailusta brittipubin on kyllä hiukan aikaa. Maku on lyhyt, erottuu kyllä peruslapparista. Sanotaan että hiukkanen salmiakkia ja savua, voi olla että nuo maut tulivat mieleen siitä että lukaisin Alkon jouluolut-valikoimaa, mutta hiukkanen on aika pieni yksikkö.

50 cl, 4,6%, 3/5

lauantai 28. syyskuuta 2013

Brew Dog Dog B

Brew Dogin 6-vuotis juhlajuoma nautittiin pitkän päivän päätteeksi. Tumma ja Vahva imperial stout -olut maistuu todella vahvalle, ei todellakaan mene ykkösellä alas vaan todellinen nautiskeluolut. Ei tämä nyt ihan ole single malttia, mutta jotenkin siihenkin tämän voi yhdistää. Laatikossa sanottiin että tässä maistuu kahvi, kaakao ja chili. Tuo yhdistelmä kyllä jää pyörimään suussa todella pitkään, pakottaa nautiskelemaan! Tätä olutta sanotaan myytävän vain Brew Dogin osakkeenomistajille, Brew Dog baareissa ja online-kaupasta. Täytyisi varmaan lähteä tutustumaan BrewDog-pubiin...
33 cl, 15,1%, 5/5

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Boddingtons Pub Ale

Englantilainen ale lipui nieluun pehmeänä ja kermamaisena, niinkuin tölkin kyljessä luvattiin. Kyllä tästäkin tulee vaan mieleen se englantilaispubi puheensorinoineen, peliautomaatteineen ja hanoineen. 500 ml, 4,7%, 4/5.

Newcastle Brown Ale

Kalijärven hellemaisemissa nautittiin englantilaista alea. Lämpötila oli oikea oluen nauttimiseen, eivätkä Brown alen hiilihapot haitanneet, niitä kun ei ole liikaa.   Mieleen tulee ympäristöstä huolimatta Englannin viileät ja hiljaiset pubit, sitä viileyttä ei nyt kuitenkaan kaipaa. 33 cl, 4,5%, 4/5.

perjantai 31. toukokuuta 2013

Stallhagen Summer Honey

Koulujen päättymisen kunniaksi ahvenenmaalaista vaaleaa olutta nautittiin London Pubin hanasta. Maussa on mukana vähän sitruunaa, onneksi hunajaa ei huomaa. Kyllähän tätä koulunsa lopettaneen kelpaa juoda, kaikkihan on jonkun koulun joskus lopettaneet.  0,4l, 5%, 3/5

lauantai 13. huhtikuuta 2013

König Ludwig Weissbier

Tarton saksalaisaajan kunniaksi Pool Kuus pubista löytyi saksalaista weissbieriä. Saksalaisten valta-aika oli ainakin viimeisimmällä kerralla Tartossa lyhyt, mutta oluen maku ei. Olut on pehmeää ja makua on myös vehnän suuntaan, mutta ei liikaa. Pubi toimisi ehkä paremmin jos promilleja olisi enemmän ja ilta olisi pitemmällä, olut toimii koska vaan. 500 ml, 5,5%, 5/5