Löwenbräu Dunkel

Tumma saksalainen lager-tuliainen Münchenistä oli jäänyt olutkellarin takahalliin, ja päätin sitten napata sen maisteluun saunan päälle. Olut on tumman ruskeaa ja vaahto on lähes olematonta. Tuoksu on maltainen ja vähän salmikkiainen. Maku on pelkästään maltainen, vähän makea ja jotenkin ontto. Pehmeä olut hölskähtelee mukavasti lasissa ja kyllä tätä juomalla pääsee helposti saksalaiseen bierhalle-tunnelmaan. 50 cl, 5,2 %, 3/5

Chiemseer Hell

Saksalainen lager-olut oli kirkkaan oljenkeltaista, vaahto viipyi vain hetken. Maku on, mitenkäs tämän nyt sanoisi.  Maku on mallia perus. Tätä juodessa alkaa tekemään mieli jotain maistuvampaa, pizzaa vaikka. Vähän heinää ja mallasta, mutta jotenkin maku ei ole vetinen tai no onhan se vähän. Saksalainen perusolutpullo on kyllä mukava, siitä tulee niin mieleen Münchenin vierailu. 0,5 l, 4,8 %, 2/5

Tegernseer Hell

Saksalaisen helles maistuu laimealta. Väri on kirkkaan keltainen, varmasti puhdas, vaahto on mukava. Tulee mieleen että oluthan on suurimmaksi osaksi vettä, kun tätä kulauttelee. Jälkimakuun kertyy jostain kuivuutta, lievää mallasta. 0,5 l, 4,8 %, 2/5

Krombacher Pils

Saksantuliainen Münchenin rautatieaseman viereisestä minimarketista maistui saunan jälkeen. Saksalaisen pilsin päälle kehkeytyy kunnon vaahtohattu, joka kestää ja kestää. Kirkkaan oikeanvärisen kunnon oluen vaahto maistuu kuivalta. Maku on yksinkertainen ja yllätyksetön, mikä pitää laskea positiiviseksi ominaisuudeksi. Aika perusolutta, ei pienissä määrin nautitttavaksi. Jostain syystä tämä olut oli tosiaan minimarketin olutvalikoimassa. Saksassa on näköjään 25 senttiä tölkin panttimaksu. Makuun vähän kyllästyy. 0,5 l, 4,8 %, 2/5

Crew Republic Foundation 11 German Pale Ale

Kohtalon oikusta Lucia-neidon juhlinnan avuksi olutkellarin kätköistä pompsahti taannoisen Münchenin-matkan kunniaksi müncheniläinen pale ale. Pale ale toi vähän valoa tähän pimeyteen, joten eikös se nyt sopinut ihan hyvin tähän juhlapäivään, voisikohan Lucian päivän juhlintaan liittää Pale Ale -päivän, kun ovat vähän samalla asialla. Tuoksu on appelsiininen, väritys on vaan kaunis sameankirkas oranssi, valoa vasten varsinkin. Maku on hedelmäinen, mukavasti humalan (Tradition, Mosaic, Citra, Cascade) katkeruus jää poskiin pyörimään. Hiilihappoa on sopivasti, juominen on helppoa ja miellyttävää. Jos kohtalo olisi säästellyt tätä pullollista kesähelteille saakka, niin kyllä yksi lisäpiste olisi melko varmasti napsahtanut, tarkemmin ajatellen kyllä se napsahtaa nytkin, sen verran alkoi tehdä mieli toista samanlaista. Kyllä saksalainenkin osaa muutakin kuin hellesiä. Pullollinen taisi olla ranskalaisen olutkaupan kuukausiboxista. 0,33 l, 5,6 %, 5/5

Hacker-Pschorr Weisse

Kesää ei nyt säästä ihan huomaa, joten kaadoin pullollisen kesää eli saksalaista venhäolutta lasiin. Müncheniläinen olut on yllättävän oranssia. Maku on pehmeä, banaania kyllä löytyy, vähän muitakin hedelmiä, anista vilahtaa lopussa. Makeutta on, mutta ei liikaa. Hiivat eivät maistu erityisesti. Helppoa ja miellyttävää juoda, juomisesta tulee hyvä mieli. Pullokin on tyylikäs, patenttikorkkinen. Alkossa poiketessa voi laittaa pari tällaista koriin. 0,5 l, 5,5 %, 5/5

BrewDog Electric India Vibrant Hoppy Saison

BrewDogin kesäolutta tarttui Arkadian Alkon jääkaapista maistettavaksi. Kesäinen olut tuoksahtaa vähän tiskivedelle tai hiivalle. Sitrusta on mukana reilusti, ensin on vähän epäselvyyttä että onko tämä nyt oikeasti olutta vai onko laimeaa hiilihappoista sitruunasoodaa. Hiivat potkaisevat vähän jälkimaussa. Vaalean keltaisessa mukavasti alussa vaahdonneessa oluessa mukana pyörii vähän erilaisia mausteita. Keväämmällä tämä olisi parempaa, jotenkin tulee mieleen saksalainen olut, lievä vehnäolut. 330 ml, 5,2 %, 4/5

Camba Imperial IPA

Kun työpäivän aikana on ollut kokouksessa, joka yhdistää työsuojelua ja tietoturvaa, niin tietää ansainneensa pullollisen imperial IPAa. Saksalainen pullo vahvaa olutta tuoksahtaa makealta. Sen jälkeen esiin tulee sitrusta reippaasti. Vähän maussa häivähtää Marie-keksit. Onko sellaisia enää olemassakaan, ja syökö kukaan enää sellaisia? Olut tuntuu myös vahvalta. Jotenkin ei nyt vaan sytytä riittävästi, ehkä se on tuo päivän työhommat, jotka laittavat makuanystyrät vähän passiiviseksi vastaanottamaan herkkuja. Maku on voimakas kyllä, lopuksi humalat kerääntyvät runsaaksi pommiksi. Toinen pullollinen varmaankin selventäisi eli parantaisi arvostelua. 0,33 l, 8,4 %, 4/5

König Pilsener

Turun jokilaivojen aurinkoannoksen jälkeen Kaskenkatu 1 eli Uusi Apteekki tarjosi varjoa ja saksalaista pilsneriä. Kyllä pilsneri on hyvää. Pehmeys kääritään ensin sopivaan kitkeryyteen, joka on sitten valmis nautittavaksi. Kaskenkadun ylämäkeä ihmetellessä tulee tietysti yksityisetsivä Jussi Vareksen tuttavan viimeinen toivomus mieleen: käyttäkää tuhkani auttamaan mäen ensimmäisiin liukkaisiin juuttuneen auton ylöspäin pääsyä. Tänään tosin Vareskin taisi olla kesäisemmissä postauksissa, epäilen jotain ravintolalaivoista tai pizzeria Niskaa.  Pehmeä olut huutaa seuraajaansa, eräs arvostettu asiantuntija sanoi yhdestä oluesta että ensin makea, sitten vahva ja sitten tulee uudestaan jano. Viimeinen ja vähän ensimmäinenkin arvio sopii tähänkin.  0,5l, 4,9%, 4/5

Haake-Beck Pils

Bremeniläinen pilsneri sopii hyvin palauttamaan peruasiat kunniaan, samalla tavalla kuin suihkussa käynti kesken kylppäriremontin laittaa arvostamaan perusasioita. Saksalainen pilsneri maistuu puumaiselta, pientä katkeruutta on maussa, vähän ohutta on. Sauna/kylppäriremontin aikana saunaoluksi sopiva, suihkussa otetut löylyt on vähän vaisut, joten saunatonolueksi kelpaa vähän kevyempi. Katkeruus alkaa kerääntymään sopivasti lasin tyhjentyessä.

0,33 l, 4,9%, 3/5

Hemelinger Spezial Schankbier

Bremeninistä mukaan lähtenyt saksalainen lager puhdistaa nielua. Aika tutunmakuista bulkkilageria mukavanoloisesta pullosta. Maku on tai siis ei ole. Osataan sitä muuallakin tehdä kotimaista olutta, joka maassa itseasiassa osataan. 0,33l, 4,7%, 2/5

Franziskaner Weissbier Kristallklar

Suodatettu vehnäolut on mielestäni yhtä outoa kuin tumma lager, ei kylläkään samalla tavalla positiiviseen suuntaan. Tuoksu on puinen, mutta maku on vehnäolutmainen. Maussa tai jälkimaussa on jotain vajautta, banaanimössön makeutta on kuitenkin ehkä liikaakin.  Vaahto on hieno ja ensi kaadolla sitä muodostuu valtavasti.  Etiketissä vatsaansa hivelevä munkki ei varmasti juo tätä, vaan jotain toista Franziskanerin olutta, kuten http://www.pullollinen.fi/2013/10/franziskaner-weissbier-dunkel.html?m=1

0,5l, 5%,4/5

Baumburg Heller Bock Unfiltriert

Kauan sitten visiitillä Münchenissä jossain ravintolassa tilattiin oikein listalta olutta ravintolassa, bockbier tuntui hyvältä. Pian vieressä istunut germaani kertoi että se on listan vahvinta olutta. Seurasi innostus ja lievä hämmennys, olutasiantuntemus kun rajoittui lähinnä Lapin Kultaan ja legendaariseen Light beeriin. Silti uskalsin nyt maistaa tätä Alkon saksalaista luostariolutta.  Tuoksu oli pelottavan makea ja olut oli sameaa ja ei juuri vaahdonnut. Maku oli kuitenkin tasapainoista ja vähän maltaista. Vähähiilihappoisuus ei haittaa, sopisikohan tämä possunniskan kera vai vasta jälkiruoaksi. Pientä liiallista makeutta 
0,33 l, 6,8%, 4/5

Benediktiner Weissbier

Oranssinen saksalainen vehnäolut sopii hyvin janojuomaksi. Taloyhtiön kesän ensimmäinen ruohonleikkaus janotti sen verran, että olut kuivuu mukavasti ikeniin. Ensin tuntuu että hiilihappoa on tässä oluessa oudon vähän, mutta jälkimaku on sopiva röyhtäyttävä. Maku on jotenkin mieto, ei ole liikaa banaania ainakaan. 

0,5l, 5,4 %, 4/5

Westheimer Weizen

Samean ruskeaan taittuvaa saksalaista vehnäolutta maisteltiin terassilla kesän alkamisen kunniaksi. Maistuu lievästi vehnäoluelle, vähän niinkuin ikävästi sanottuna väljähtyneeltä. Poissa on se vehnäoluen homejuustoefekti. Joskus ajattelin että hyvä vehnäolut on samalla lailla pahanmakuista, niin kuin hyvä homejuustokin. Kuka on mahtanut olla se ensimmäinen hullu, joka sanoi niistä että tämä on hyvää. Jälkimaku on ok, mutta jotain lisää kaivataan, vaahto on hieno. Liian helpostijuotavaa, aika outo kritiikki. 0,5l, 5,0%, 3/5

Ayinger Winter Bock

Grillikausi avattiin taas perinteisesti lumenluonnilla ja sen verran oli kylmää että lämmittelyyn tarvittiin sopivaa juomaa. Saksalainen Ayingerin Winter Bock on tummaa, pehmeää ja sopivan makeaa. Hyvää, nyt nautittiin huoneenlämpöisenä, mikä sopi tälle oluelle oikein hyvin, ehkä grillaukseenkin sopii nyt vähän lämpimämpi olut. Maku täydentyy ja pulskistuu suussa. 50 cl, 6,7%, 5/5

Celebrator Doppelbock

Baijerin Ayingin kylässä sukupanimon panema Doppelbock maistuu talventuloa odotellessa. Olut tekee torstaistakin juhlaa. Todella maltainen ja pehmeä, tummanruskea lager on mukavan hiilihappoinen ja jättää suuhun makeahkon kalvon jälkimakusteltavaksi. Etiketissä on doppelbockmaisesti kaksi pässiä. 

33 cl, 6,7%, 5/5

Weihenstephaner Vitus

Saksalainen weizenbock tuoksuu heti alkuun banaanille. Maku jatkaa samalla linjalla. Mistä ihmeestä se banaaninmaku oikein tulee vehnäolueeseen, periaatteessa aika outo yhdistelmä, mutta olisiko se tuo hiiva, joka antaa tuollaisen maun. Aika öljyisen oloinen olut sekä näöltään ja suutuntumaltaan, mukavaa nautiskeluolutta kuitenkin. Alkoholi ei maistu, mikä sekin on mukavaa.

0,5l, 7,7%,5/5

Thüringer Premium Bier

Herkullisen näköinen saksalainen vaalea lager aloittaa vuoden 2014. Oluessa ei ole mitään yllättävää, maku on yksinkertainen, väri on kultaisen kirkas. Sopii hyvin janojuomaksi, ohutta on. Ei ole todellakaan huonoa, mutta jotenkin pientä pettymystä, kun oluessa ei ollut mitään koukkua mukana, etiketissä (tölkissä ei kai ole etikettiä) oli 5 tähteä, mikä lienee ollut maksimi. 0,5l, 4,3%, 2/5

Erdinger Weissbräu Dunkel

Tumma vehnäolut on mielestäni jotenkin outo yhdistelmä, mutta saksalainen Erdingerkin on sellaista päättänyt tehdä. Tuoksussa on mämmiä ja maussa on liikaa banaania, ja kyseessä on kuitenkin olut. Hiilihappoakin on reilusti (liikaa), tumma väri antaa muita mielikuvia, joten makumaailma on jotenkin sekava. Maku paranee oluen lämmetessä todella merkittävästi! Älä juo kylmänä. 0,5l,5,3%,4/5