KARON PÖRSSI Jos perheenpää on koulutettu korkeasti, on todennäköisempää, että kotitalous omistaa riskipitoisia omaisuusluokkia. Tämän ovat huomanneet Euroopan keskuspankin työpaperisarjassa ilmestyneen tutkimuksen "How do households allocate their assets? Stylished facts from the eurosystem household finance and consumption survey" tekijät.
Toisaalta tiedämme, että riittävän pitkällä aikavälillä riskipitoiset omaisuusluokat tapaavat antaa paremman tuoton kuin vähemmän riskiä sisältävät. Riski, joka finanssimaailmassa määritellään usein epävarmuudeksi tulevista tuotoista eli arvonheilunnaksi, on huono asia, joten sen kantamisesta saa korvauksen. Pitkä aikaväli kuitenkin pienentää arvonheilunnan vaikutukset. Siksi pitkän aikavälin sijoittajan kannattaa ottaa riskiä ja vaurastua sen sijaan että köyhtyisi varmasti pitämällä säästönsä kohteissa, jossa niiden käyttöarvo laskee.
Ei voi suoraan ajatella, että koulutetummat olisivat muita fiksumpia, mutta ainakin he tuntuvat hoitavan taloutensa varoja oppikirjaoppimaisemmin kuin vähemmän koulutetut. Luultavasti korkeasti koulutetut tienaavat enemmän kuin vähemmän koulutetut, joten heillä on siksi enemmän varallisuutta, ja mitä enemmän varallisuutta, sitä laajemmin sitä hajautetaan. Siis myös riskipitoisiin omaisuusluokkiin. Tämänkin kertoo sama euroalueen kotitalouksien sijoituskäyttäytymistä käsittelevä tutkimus.
Jälkimmäiseen havaintoon liittyy kiinnostava lisädetalji. Varakkaammat kotitaloudet tosiaan omistavat todennäköisemmin riskipitoisia omaisuusluokkia, mutta eri maiden välillä on eroja: mitä enemmän maassa on internetyhteyksiä, sitä heikompi varallisuuden ja riskipitoisten omaisuuslajien suosimisen yhteys on. Tutkijat päättelevät, että pääsy informaatioon madaltaa kynnystä sijoittaa riskisempiin kohteisiin.
Tutkimus tuntuisi osoittavan useammalla tasolla, että tieto muuttuu rahaksi. Tutkimuksen sovellettavuutta tosin syö pahasti se, että riskipitoisemmiksi sijoituksiksi on laskettu paitsi osakkeet myös kaikenlaiset sijoitusrahastot (myös korkorahastot) ja riskisemmät korkosijoitukset.
Taloutta alakouluun
Toissa viikon perjantaina pääsin kuulemaan opetusministeri Krista Kiurun puheenvuoroa talousasioiden opettamisesta. Kiuru puhui Pörssisalissa Pörssisäätiön järjestämässä tilaisuudessa, jossa julkistettiin kirjoittamani sijoitusopas. Se on suunnattu paitsi koululaisille myös kaikille, joita sijoittaminen ei kiinnosta.
Kiuru toi puheenvuorossaan kantanaan selvästi esiin sen, että koulussa on ohjattava talousosaamista. Hänen mukaansa nuorista aikuisista joka kolmas kokee vaikeaksi hakea tietoa oman talouden hoitoon ja noin neljäkymmentä prosenttia maksamattomista vuokrista on alle 30-vuotiaiden maksurästejä. Näyttäisi siis uhkaavasti siltä, että nuorissa aikuisissa on talousasiataidottomien ryhmä, jolla raha-asiat tuntuvat liian vaikeilta. Koulussa ei ole saatu annettua heille välineitä niiden ymmärtämiseen.
Kiuru kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan yhteiskunnallinen osallistuminen ei kiinnosta suomalaisnuoria. Hän arvioi syyksi sen, että yhteiskuntatieteellistä opetusta on vähänlaisesti. Esimerkiksi talousopetusta annetaan suomalaisessa koulussa luokilla 3–5 nykyisin vain neljäsosa siitä, mitä OECD-maissa keskimäärin.
Asiaan on tulossa muutos. Parhaillaan työstettävässä uudessa opetussuunnitelmassa talousasioiden opettelua aikaistetaan. Elokuusta 2016 alkaen taloutta ryhdytään opettamaan jo 4.–6.-luokkalaisille. Talous ei tietenkään tarkoita sijoittamista vaan arjen taloustaitoa ja myös ajattelutapaa.
"On tärkeä opettaa lapsille yrittäjyyttä. Ei kaikista tarvitse tulla yrittäjiä, mutta on tärkeää kasvattaa sisäistä yrittäjyyttä", Kiuru sanoi.
Solidiumin kuppaus jatkuu
Valtio perusti Solidiumin hoitamaan pörssilistattuja omistuksiaan, joilla ei ole valtiolle kuin sijoittajaintressi. Silloisen omistajaohjausministerin Jyri Häkämiehen ajatus oli mainio. Laitetaan valtion sijoitussalkku yhteen yhtiöön ja hoidetaan sitä niin kuin sijoituksia hoidetaan. Ei tarvitse viedä jokaista kauppaa eduskunnan isoon saliin.
Käytännössä poliittiset intohimot ovat vaikuttaneet Solidiumin toimintaan, eikä aina voi olla varma, ohjaavatko sijoituksia sijoitusperiaatteet vai jotkin muut intressit. Lehtijuttujen mukaan Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen myönsi Solidiumin kuudennen tilikauden julkistusinfossa, että Talvivaarassa valtiolla on muitakin intressejä kuin sijoittajaintressi. Kaikille asian seuraajille tämä on ollut selvää jo pitkään.
Yksi asia on kuitenkin päässyt poliittisessa keskustelussa varsin vähälle huomiolle. Yhtä lailla kuin Solidium on valtion osakesalkku, siitä on nimittäin tullut valtion omistusten myyntiliike. Alkujaan julkisuuteen kerrottiin, että Solidiumin tarkoitus olisi tilittää valtiolle osinkona itse pörssiyhtiöiltä saamansa osingot.
Niin ei ole käynyt, ei alkuunkaan. Kesäkuun 2014 lopussa päättyneellä tilikaudellaan Solidium sai salkkuyhtiöiltään 350 miljoonan euron osingot, mutta se maksaa itse osinkoa valtio-omistajalle 900 miljoonaa euroa. Jo kahtena aiempana syksynä Solidiumin pussi on vuotanut, eli se on maksanut valtiolle enemmän osinkoja kuin on itse saanut.
Kaiken lisäksi Solidium on myynyt hyvän osinkotuoton osakkeita kuten Teliasoneraa ja Sampoa ja tehnyt lisäsijoituksia osingonjakokyvyttömiin Talvivaaraan ja Outokumpuun. Tällä menolla Solidium joutuu joka vuosi realisoimaan entistä enemmän salkkuaan, jotta se pystyy tyydyttämään valtio-omistajan kasvavan rahanjanon.
En ota kantaa siihen, onko valtion sijoitusintressissä olevien osakkeiden myyminen hyvä vai huono asia, mutta sitä ihmettelen, ettei aiheesta käydä poliittista keskustelua.
Viikon trio: Parhaat osinkokoneet
Sijoittaja.fi-palvelun kriteerien perusteella osinkokoneiksi luokitelluista Helsingin pörssin yhtiöistä seuraavat kolme ovat saaneet parhaat kokonaispisteet palvelun osakerankingissa. Kokonaispisteet lasketaan palvelun kehittämän laskentakaavaston avulla yhtiön ja osakkeen tunnusluvuista.
| Yhtiö | Kokonaispisteet |
| Teliasonera | 65 |
| Tieto | 65 |
| Affecto | 63 |
Lähde: Sijoittaja.fi, tilanne 31.8.2014, haettu 8.9.2014
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
