Covid-19-koronaviruspandemia

Yleistä

EU:n ensisijaisena tavoitteena on turvata kansalaisten terveys.

EU ja sen jäsenmaat pyrkivät yhteistyössä vahvistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja hillitsemään viruksen leviämistä.

Samalla EU ja sen jäsenmaat toteuttavat toimia covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi.

EU:ssa, ETA-alueella ja Isossa-Britanniassa ilmoitetut covid-19-tapaukset – päivitetään joka päivä (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus)
Koronavirus – EU:n toimet (Euroopan komissio)

Aikajana

Katso koko aikajana

EU:n toimet covid-19-pandemian johdosta

Covid-19-pandemiaan liittyvissä EU:n toimissa keskitytään neljään prioriteettiin:

rajoitetaan viruksen leviämistä
huolehditaan terveydenhuollon laitteiden saatavuudesta
edistetään lääkkeiden ja rokotteiden tutkimusta
tuetaan työpaikkoja, yrityksiä ja taloutta

EU myös auttaa kolmansiin maihin jääneitä EU-kansalaisia. EU:n edustustot työskentelevät jäsenmaiden suurlähetystöjen kanssa koordinoidakseen EU-kansalaisten paluuta kotimaahan.

EU-johtajat sopivat näistä prioriteeteista 17. ja 26. maaliskuuta 2020 pidetyissä videokonferensseissa.

Rajoitetaan viruksen leviämistä

EU tekee yhteistyötä jäsenmaidensa kanssa hillitäkseen viruksen leviämistä:

EU-johtajat päättivät muuhun kuin välttämättömään matkustamiseen EU:n alueelle sovellettavasta koordinoidusta ja tilapäisestä rajoituksesta 30 päivän ajaksi
neuvosto aktivoi EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR)
Euroopan komissio ja neuvosto helpottavat jatkuvaa yhteydenpitoa ja koordinointia jäsenmaiden terveys- ja sisäministeriöiden välillä
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suorittaa jatkuvaa riskinarviointia EU:n väestöstä

Viimeisin riskinarviointiraportti (ECDC)

EU on myös sitoutunut torjumaan virukseen liittyvää disinformaatiota avoimella, oikea-aikaisella ja tosiasioihin perustuvalla viestinnällä.

Viralliset ja ajan tasalla olevat tietolähteet covid-19-tilanteesta

Huolehditaan terveydenhuollon laitteiden saatavuudesta

EU toimii yhdessä jäsenmaidensa kanssa varmistaakseen henkilönsuojainten ja lääkintätarvikkeiden saatavuuden kaikkialla Euroopassa seuraavin keinoin:

hengityssuojaimia ja muita henkilönsuojaimia koskevat yhteishankinnat
tiivis yhteydenpito Euroopan teollisuuteen kaikkien tarvittavien tarvikkeiden tuotannon lisäämiseksi
henkilönsuojainten säännelty vienti EU:sta toimitusten varmistamiseksi kaikissa jäsenmaissa
ensisijaisen liikenteen kaistat, joilla helpotetaan tavaroiden ja niiden henkilöiden vapaata liikkuvuutta, joiden on liikuttava maasta toiseen
yhdenmukaistetut ja vapaasti saatavilla olevat eurooppalaiset standardit lääkintätarvikkeille tuotannon lisäämisen helpottamiseksi

Lisäksi EU on unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa

helpottanut muiden suojavälineiden, erityisesti lääkinnällisten hengityssuojaimien, hankintaa
aktivoinut EU:n hätäavun koordinointikeskuksen tuen koordinoimiseksi vuorokauden ympäri
perustanut uuden hätälääkintätarvikkeiden yhteisen eurooppalaisen reservin, josta toimitetaan muun muassa hengityskoneita, hengityssuojaimia ja laboratoriotarvikkeita niitä tarvitseville EU-maille

Terveyskriisien hallinnan koordinointi (Euroopan komissio)

Edistetään lääkkeiden ja rokotteiden tutkimusta

EU nopeuttaa ja edistää covid-19:n tutkimusta mobilisoimalla

47,5 milj. € rokotuksia ja lääkkeitä tutkiviin 17 hankkeeseen EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelman kautta
90 milj. € julkisia ja yksityisiä varoja hoitoon ja diagnostiikkaan innovatiivisia lääkkeitä koskevan aloitteen (IMI) kautta
164 milj. € pk-ja startup-yrityksille innovatiivisiin ratkaisuihin covid-19-pandemian pysäyttämiseksi Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-ohjelman kautta

Tutkimus- ja innovointitoimet covid-19-pandemian pysäyttämiseksi (Euroopan komissio)

Tuetaan työpaikkoja, yrityksiä ja taloutta

EU ja sen jäsenmaat toteuttavat toimia minimoidakseen covid-19-pandemiasta talouteen kohdistuvat seuraukset.

EU:n varojen käyttö:

EU:n budjetista osoitetaan 37 mrd. € koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaan investointialoitteeseen, jolla tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä, pk-yrityksiä ja työmarkkinoita
rakennerahastovaroja voidaan käyttää kriisitoimintaan enintään 28 mrd. € niistä vuosien 2014–2020 kansallisista määrärahoista, joita ei ole vielä osoitettu hankkeisiin
EU:n solidaarisuusrahastosta osoitetaan enintään 800 milj. € eniten kärsineille maille laajentamalla rahaston soveltamisalaa kansanterveyskriiseihin

Euroopan investointipankin kautta:

enintään 40 mrd. € pk-yritysten lyhyen aikavälin rahoitustarpeiden kattamiseen

Sallitaan joustavuus EU:n sääntöjen soveltamisessa seuraaviin:

valtiontukitoimenpiteet, joilla tuetaan yrityksiä ja työntekijöitä
julkinen talous ja finanssipolitiikka esimerkiksi poikkeuksellisten menojen hyväksymiseksi

Kaiken kaikkiaan EU ja sen jäsenmaat aikovat mobilisoida

EU:n BKT:stä finanssipoliittisina toimenpiteinä

13%

EU:n BKT:stä maksuvalmiustukena

Lisäksi Euroopan keskuspankki ilmoitti pandemian johdosta käynnistettävästä 750 mrd. €:n hätäosto-ohjelmasta.

Kriisitoimien koordinointi covid-19-pandemian yhteydessä

Puheenjohtajamaa Kroatia päätti 28. tammikuuta 2020 aktivoida EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) tietojenvaihtotilan. IPCR on EU:n kehys, jolla koordinoidaan monialaisia kriisitoimia korkeimmalla poliittisella tasolla.

Tietojenvaihtotila tarkoittaa, että jäsenmaiden käytettävissä ovat

Euroopan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon säännölliset tilannetietoisuus- ja tilanneanalyysiraportit
suojattu verkkosivusto tietojenvaihtoa varten

Koska tilanne elää ja vaikuttaa moniin eri aloihin (terveys, konsuliasiat, pelastuspalvelu, talous), puheenjohtajamaa nosti 2. maaliskuuta 2020 IPCR-mekanismin aktivointitason täysimittaisen toiminnan tilaan. Täysimittaisen toiminnan tila mahdollistaa kriisikokoukset, joihin osallistuvat

asianomaiset jäsenmaat
Euroopan komissio
Euroopan ulkosuhdehallinto
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimisto
asiaankuuluvat EU:n virastot ja asiantuntijat

Taustatietoa

Covid-19 on uudentyyppisen koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttama sairaus. Se havaittiin ensimmäisen kerran Kiinassa joulukuussa 2019.

Wuhanin kaupungissa Kiinassa puhkesi joulukuussa 2019 covid-19-epidemia, joka levisi nopeasti muualle Kiinaan ja eri puolille maailmaa. Tammikuuhun 2020 mennessä joissakin EU:n jäsenmaissa oli esiintynyt yksittäisiä tapauksia.

Helmikuun 2020 lopussa Italia raportoi covid-19-tapausten merkittävästä kasvusta erityisesti maan pohjoisosassa. Useimmat muut EU:n jäsenmaat alkoivat ilmoittaa tartuntatapauksista.

Maaliskuuhun 2020 mennessä kaikki EU:n jäsenmaat olivat ilmoittaneet covid-19-tapauksista. Tapausten määrä on sittemmin jatkanut kasvuaan.

Neuvosto seuraa tilannetta tarkoin ja toteuttaa toimia yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa. Tähän sisältyy asiaankuuluvan EU-lainsäädännön hyväksyminen ja jatkuva koordinointi jäsenmaiden kanssa tietojen jakamiseksi, tarpeiden arvioimiseksi ja johdonmukaisen EU:n laajuisen toiminnan varmistamiseksi.

Maailman terveysjärjestö (WHO) koordinoi maailmanlaajuisia toimia. WHO julisti 11. maaliskuuta 2020 covid-19:n maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. EU osallistuu suoraan WHO:n maailmanlaajuisiin toimiin.