KOIVUNMANTOKUORIAINEN (Scolytus ratzeburgi)

	Oireet Kuivuneita koivunlatvoja. Pystyrivi pyöreitä reikiä koivun kuorella. Kuoren alla reikien kohdalla pystysuuntainen emokäytävä (pituus n. 10 cm), josta lähtee runsaasti lähekkäin kulkevia toukkakäytäviä.   Tuhonaiheuttaja Suuri kulmikas kuoriainen, jonka kiiltävät peitinsiivet mustat tai punertavat. Kuoriaisen pituus 4,5-6,5 mm.
	[ Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Scolytus ratzeburgi Jans.

S: Koivunmantokuoriainen

Sv: Björksplintborre

E: Birch bark beetle

Kuvaus

Koivunmantokuoriainen on kiiltävä kulmikas noin puolen senttimetrin mittainen kaarnakuoriainen. Laji iskeytyy koivun kuoren alle lisääntymään, useimmiten latvaosiin. Koivu alkaa kuivua latvasta alkaen, ja puun elinvoimaisuudesta riippuu, selviytyykö se hyökkäyksestä. Taloudellisesti merkittävää haittaa laji aiheuttaa etenkin piha- ja puistopuille. Koivunmantokuoriainen tappaa terveitä ja ennalta jo lievästi heikentyneitä puita. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä on tavattu Pohjois-Pohjanmaan korkeudelle saakka. Maamme itäpuolella lajia on tavattu aina Kuolan niemimaalta asti.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Parveilu tapahtuu kesäkuun lopulla - heinäkuussa. Naaraat iskeytyvät koivujen latvaosiin tai koivupuutavaraan kaivertaen n. 10 cm pituisen emokäytävän, jonka reunoille ne laskevat munansa.

Toukka- ja kotelovaihe

Toukat kuoriutuvat loppukesällä ja alkavat syödä jokainen omaa emokäytävästä erkanevaa toukkakäytäväänsä. Koivunmantokuoriainen talvehtii toukka-asteella.

Aikuisvaihe

Aikuiset kuoriutuvat koteloista jälleen kesäkuun lopulla - heinäkuussa, jonka jälkeen ne saavuttavat sukukypsyytensä nopeasti muutamassa päivässä. Lajin sukupolviaika on yksivuotinen.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Koivunmantokuoriainen iskeytyy varttuneiden useimmiten heikentyneiden raudus- ja hieskoivujen latvaosiin. Kuoriainen suosii erityisesti pihojen, puistojen ja koivukujanteiden koivuja. Laji elää myös tuoreessa koivupuutavarassa.

Tuhon eteneminen

Koivunmantokuoriaisten asuttamasta koivupuutavarasta tai halkopinoista kuoriaiset levittäytyvät lähistöllä eläviin koivuihin. Koivunmantokuoriaisen vioitus alkaa koivun latvaosista, josta uudet kuoriaissukupolvet etenevät vuosi vuoden jälkeen alaspäin. Elinvoimaltaan heikkokuntoiset koivut saattavat kuolla jo ensimmäisenä vuonna , mutta hyväkuntoiset koivut tavallisesti kestävät hyökkäykset.

Vaikutus puuhun

Emo- ja toukkakäytävät estävät koivun nilan nestevirtauksia aiheuttaen koivun kuivumista latvasta lähtien. Käytävien ulottuessa puun ympäri vioituksen yläpuolinen osa kuolee.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Tuhot

Reiät kuoressa

Käytävät kuoren alla

Latvuksen kuivuminen

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Koivunmantokuoriainen tappaa yksittäisiä puita. Taloudellisesti ja esteettisesti merkityksellinen se on puisto- ja pihakoivujen vioittajana.

Tuhoriskin arviointi

Koivunmantokuoriaisten vioittamia koivuja tulee tarkkailla. Jos koivu kuivuu näyttää menehtyvän nopeasti, se tulee poistaa viimeistään huhti-toukokuussa, etteivät kuoriaiset leviä lähipuihin. Osa elinvoimaisista koivuista pystyy torjumaan mantokuoriaisten hyökkäyksen.

Torjuntamenetelmät

Koivunmantokuoriaistuhoja voi ehkäistä huolehtimalla koivujen elinvoimaisuudesta sekä välttämällä ylivuotisen koivupuutavaran makuuttamista näiden lähellä. Myös tuulen kaatamat koivut kannattaa kerätä talteen ennen seuraavaa kesää.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 08.08.2003, APou