Legendaarinen, 1950-luvulla läpimurron tehnyt näyttelijä Anneli Sauli on kuollut. Sauli menehtyi helsinkiläisessä hoivakodissa myöhään tiistai-iltana.
IS:lle tiedon Saulin kuolemasta vahvistaa hänen tyttärensä Johanna Lahtela.
89-vuotiaana menehtynyt Sauli ennätti näytellä seitsemällä vuosikymmenellä. Hänet palkittiin elämäntyöstään Betoni-Jussilla vuonna 2013.
Pohjois-Suomesta kotoisin ollut Sauli teki läpimurtonsa vuonna 1953 elokuvassa Hilja – maitotyttö. Rohkeana pidetyn roolin jälkeen Sauli esiintyi tiuhaan muissa Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa.
– Äidille mustavalkoelokuvien mieluisin rooli oli vuonna 1957 kuvattu Miriam, jossa hän esitti Hilja-maitotytön tavoin piikatyttöä.
– Äiti nautti siitä, että hän sai Miriamissa aiempia roolejaan enemmän vapautta luoda roolihahmoaan eikä hänen tarvinnut ylinäytellä, Johanna Lahtela kertoo.
Lue lisää: Himoittu Hilja-maitotyttö lumoaa yhä – Lue Anneli Saulin koko tarina!
Elokuva Hilja - maitotyttö (1953) perustuu Johannes Linnankosken novelliin. Elokuva teki Saulista aikansa seksisymbolin.
Anneli Sauli oli hyvin voimakastahtoinen nuoresta saakka. Sauli itse kertoi, että Suomen Filmiteollisuudelle 1950-luvulla työskennellessään vain hän ja vanhempi kollega Siiri Angerkoski saivat sinutella toimitusjohtaja Toivo Särkkää.
– Koskaan hän ei arvottanut ihmisiä titteleiden perusteella eikä pelännyt auktoriteetteja, vaan äidille tärkeintä oli ihminen, Lahtela sanoo.
Lue lisää: Anneli Sauli pitkästä urastaan: Oli kateutta, halveksuntaa ja haukkumistakin
Ihmisoikeusaktivisti vuosikymmenten ajan
Anneli Sauli näytteli uransa aikana yhteensä yli neljässäkymmenessä elokuvassa. 1950-luvun lopulla Sauli muutti Saksaan ja työskenteli siellä taiteilijanimellä Ann Savo.
Saksassa hän esiintyi kaikkiaan kymmenessä elokuvassa ja myös teatterirooleissa.
1960-luvulla Suomeen palattuaan Sauli toimi aktiivisesti Suomen mustalaisyhdistyksessä (nyk. Suomen Romaniyhdistys). Saulin isä oli romani.
– Äiti muun muassa päätoimitti romanien Zirikli-lehteä. Myöhemmin hän oli aktiivi useissa kansalais- ja rauhanjärjestöissä, Johanna Lahtela kertoo.
Vuonna 1971 osin työttömänä ollut Sauli soitti silloiselle Joensuun kaupunginteatterinjohtaja Jouko Turkalle. Turkka ei ollut uskoa, että elokuvatähti haluaisi maaseututeatteriin, mutta otti Saulin innolla vastaan.
25 vuoden teatterikiinnityksensä aikana Sauli sai esittää lukuisia klassikkonäytelmien päärooleja.
Eläkkeelle jäätyään hän muutti Helsinkiin ja jatkoi työskentelyä freelancerina. Sauli esiintyi muun muassa Hovimäki- ja Käenpesä -televisiosarjoissa.
Anneli Sauli puolisonsa Jaakko Pakkasvirran ja tyttärensä kanssa vuonna 1965.
Tinkimätön ja räväkkä
Työn kautta Anneli Sauliin tutustunut ohjaaja Saara Cantell on parhaillaan työstämässä dokumenttielokuvaa Saulista.
Dokumentissa tuodaan esiin niin Anneli Saulin ura näyttelijänä kuin hänen persoonansa ja intohimojensa kohteet.
– Anneli oli huikea näyttelijä, jonka kanssa oli ihan mahtava työskennellä. Hän oli uransa alusta asti poikkeuksellisen luonteva kameranäyttelijä. Verrattuna moniin muihin aikalaisiinsa Annelilla ei ollut koskaan mitään maneereja, Cantell sanoo.
Anneli Sauli palkittiin elämäntyöstään Betoni-Jussilla vuonna 2013.
Saara Cantell tutustui Sauliin vuonna 2009 Kohtaamisia -elokuvan myötä. Cantellin ohjaamassa elokuvassa Sauli näytteli yhtä pääosaa, huumenuoren isoäitiä Marttaa.
– Annelin työmoraali ja kyky paneutua rooliinsa oli jotenkin ihan uskomatonta, Cantell kertoo.
Sauli sai roolistaan Jussi-ehdokkuuden. Cantellille Sauli ei ollut vain hyvä yhteistyökumppani vaan naiset ystävystyivät projektin aikana.
– Anneli oli sydämellinen ja räväkkä ihminen, jonka kanssa oli ihana keskustella ja parantaa maailmaa.
Cantell ja Sauli pohtivat yhdessä myös sitä, josko Saulin elämästä tehtäisiin elokuva.
– Totesimme, että fiktiivinen elokuva voisi tuntua uskomattomalta, joten päädyimme tekemään dokumenttia, Cantell sanoo.
Tulevaan dokumenttiin on taltioitu Saulin ajatuksia usean vuoden aikana.
– Anneli oli koko ikänsä pienen ihmisen ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolella, Cantellin kertoo.
Saulista kertova dokumentti on leikkausta ja lopputyöstämistä vaille valmis. Dokumentissa peilataan Anneli Saulin elämän kautta myös suomalaisten naisen asemaa ja naisten aseman muutosta vuosikymmenten aikana.
– Anneli on ollut monessa suhteessa rohkea pioneeri. Jään kaipaamaa hänen kirkkaita ajatuksiaan, räväkkiä mielipiteitään ja hersyvää nauruaan, Saara Cantell sanoo.
Sauli harrasti koko ikänsä liikuntaa ja kirjallisuutta. Hän myös vietti paljon aikaa lapsenlastensa kanssa ja matkusteli tyttärensä ja lapsenlastensa kanssa ulkomailla.
Kuka?
Anneli Sauli syntyi 6. elokuuta 1932 Pyhäjoella.
Oikealta nimeltään Anneli Helena Pakkasvirta, o.s. Savolainen. Saksassa taiteilijanimenä Ann Savo.
Oli naimisissa näyttelijä Åke Lindmanin kanssa 1956–1962 ja näyttelijä Jaakko Pakkasvirran kanssa 1965–1968.
Yksi tytär Johanna. Kaksi lapsenlasta, Samuli ja Joonatan.
Poliittisuus oli Anneli Saulille sydämen asia. Demokratian Pioneereihin 12-vuotiaana liittynyt entinen ”tanssilikka” toimi aktiivisesti Naisasialiitto Unionissa ja PAND – Taiteilijat rauhan puolesta -järjestössä. Hän oli myös SKP:n vaaliehdokkaana.
