Tänään keskiviikkona eduskunnassa alkaa prosessi, joka johtaa Suomen Nato-jäsenyyteen – ellei ihmeitä tapahdu.
Virallisesti eduskunta käy kello 14 alkavassa täysistunnossa lähetekeskustelun valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta. HS näyttää sen suorassa lähetyksessä ja seuraa sitä hetki hetkeltä.
Lähetekeskustelussa on myös kolme kansalaisaloitetta. Niistä yksi ajaa Suomea Natoon, toinen toivoo jäsenyydestä kansanäänestystä ja kolmas irtautumista jalkaväkimiinakiellosta.
Käytännössä tänään alkava eduskuntakäsittely mahdollistaa eduskunnan kannanmuodostuksen Nato-jäsenyydestä. Samalla se sitouttaa eduskunnan päätökseen, jonka seurausten kanssa on elettävä vuosia ja vuosikymmeniä.
Pohdinnan pohjaksi hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle selonteon, jossa ei suoraan oteta kantaa Nato-jäsenyyteen. Siinä kuitenkin esitellään se varsin myönteisessä valossa. Selonteossa todetaan muun muassa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta.
Selonteko käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi muun muassa huoltovarmuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Lue lisää: Tässä on selonteon keskeinen anti tiivistettynä
Jos Suomi päättää hakea sotilasliittoon, aloitteen on tultava presidentiltä ja hallitukselta. He johtavat Suomen ulkopolitiikkaa.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) eivät ole vielä kertoneet Nato-kantaansa. HS:n tietojen mukaan Suomi on kuitenkin hakemassa erittäin todennäköisesti Natoon lähiaikoina, mikäli jotain aivan yllättävää ei tapahdu.
Tarkkaan ottaen Natoon ei haeta, vaan sotilasliitto kutsuu mukaan jäsenensä. Suomi siis ilmaisee Natolle halunsa tulla kutsutuksi jäseneksi. Valtiojohto voi periaatteessa milloin tahansa linjata, että nyt Suomi on valmis ilmaisemaan halukkuutensa.
Eduskunnan on kuitenkin seisottava tämän halukkuuden takana – myös yli vaalien.
Marin on sanonut, että mahdollisimman laaja konsensus ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä olisi tärkeää, mutta täyttä yksimielisyyttä ei demokratiassa voi toivoa.
Sotilasliiton jäsenyys on kauaskantoinen ja historiallinen päätös: jäsenenä Suomi saa turvaa, mutta sen on oltava myös valmis auttamaan muita jäsenmaita tarvittaessa sotilaallisesti. Päätöksessä on myös riskejä.
Lue lisää: HS:n tietojen mukaan Nato-hakemuksen jättäminen lähiaikoina on erittäin todennäköistä
Lue lisää: Suomi valmistautuu historialliseen päätökseen: Mitä riskejä Nato-jäsenyyteen voisi liittyä?
Sotilasliiton jäsenyyden hyväksyy lopulta eduskunta. Myös Naton on voitava luottaa siihen, että jäsenyyshakemuksella on kansan laaja tuki.
Presidentti Sauli Niinistö kuvasi Iltalehden haastattelussa huhtikuun alussa ”kuolemansuudelmaksi” yritystä, jossa lähdettäisiin puskemaan Nato-jäsenyyttä ”tietämättä, että oma vene pitää” eli onko eduskunnassa lopulta sille riittävän laajaa tukea.
Jo nyt yli puolet kansanedustajista on ilmaissut kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Toistaiseksi on epäselvää, tarvitaanko lopulliseen hyväksyntään kahden kolmasosan enemmistö vai riittääkö yli puolet. Tämän ratkaisee lopulta perustuslakivaliokunta.
Keskiviikkona alkava eduskuntakäsittely mahdollistaa keskustelun ja kansanedustajien tiedon syventämisen.
Puhemies Matti Vanhanen (kesk) kuvasi Ylen haastattelussa aiemmin huhtikuussa, että eri mielipiteiden on tärkeää tulla esiin. Useat Nato-jäsenyyden vastustajat ovat viime kuukausina olleet sitä mieltä, että heidän on vaikeaa ilmaista näkemyksiään yleisen mielipiteen käännyttyä historiallisen nopeasti Nato-myönteiseksi.
”On hyvä käydä monipuolinen keskustelu. Se sitoo [ratkaisuun] myös terveellä tavalla, kun kaikki näkökulmat on otettu huomioon”, Vanhanen sanoi Ylelle.
Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetetään käsiteltäväksi eduskunnan valiokuntiin. Niissä kansanedustajat voivat kuulla asiantuntijoita suljettujen ovien takana. Näin heidän on mahdollista saada syvällisempää tietoa kuin julkisesti.
Valiokuntakäsittely kestää useamman viikon.
Sen valmistumista ei kuitenkaan tarvitse odottaa, jos valtiojohto haluaa toimia nopeammin.
Hallitus voi koska tahansa antaa eduskunnalle toisen selonteon, jossa esitettäisiin sotilasliittoon hakeutumista. Se voidaan käsitellä eduskunnassa hyvinkin nopeasti – etenkin, jos ensimmäisen selonteon käsittelyssä olisi edetty jo hyvän matkaa.
Myös muita vaihtoehtoja on:
Valtiojohto voisi periaatteessa päättää Nato-jäsenyyden hakemisesta ja tuoda vasta neuvotellun jäsenyyssopimuksen ratifioitavaksi eduskuntaan. Tai ensimmäisestä selonteosta mietinnön antava ulkoasiainvaliokunta voisi esittää Natoon hakemista, jolloin eduskunta voisi ottaa kantaa tähän.
Näitä etenemistapoja on kuitenkin pidetty epätodennäköisempinä: ensimmäisessä tapauksessa käveltäisiin eduskunnan yli ja toisessa tapauksessa aloite ei tulisi presidentiltä ja hallitukselta, kuten ulkopolitiikassa on tapana.
Presidentti Niinistö arvioi HS:n haastattelussa viime viikolla, että Suomen Nato-päätös tehdään ennen kesää. Hän ennakoi myös, että Nato järjestönä hyväksyisi Suomen mukaan varsin nopeasti, noin viikossa.
Suomen liittyminen on kuitenkin hyväksyttävä eli ratifioitava kaikissa Naton 30 jäsenmaassa. Selonteon mukaan tämä voisi kestää 4–12 kuukautta.
Kun kaikki ovat sen ratifioineet, eduskunnan on vielä hyväksyttävä liittymissopimus. Tässä vaiheessa on mahdollista, että Suomessa on jo uusi eduskunta ja hallitus.
”Tarkoitus kuitenkin on, että siitä mistä nyt päätetäänkään, pidetään myös kiinni”, Niinistö sanoi HS:lle.
Lue lisää: Nato-prosessi voisi olla salamannopea – Suomen valtiojohto ei halua toimia näin pätevästä syystä